Sisältölaatikko

Uudenmaan Seuramatkat 50 vuotta!




SMAL 26495

KKV 4058/00/MjMv

Y-tunnus 0125815-0

Yhteystiedot

Toimistomme on avoinna
ma-pe klo 10.00 - 17.00.

Puh 019 427 4700

toimisto@uudenmaanseuramatkat.fi

Uudenmaan Seuramatkat Oy
Uudenmaankatu 5-9
05800 HYVINKÄÄ

Pentti Koivu - Aina menossa

Ruskaretkellä helle ja sadesumu vuorottelivat (viikot 36 ja 37 / 2017)

Keskiviikko 20.12.2017 - Pentti Koivu

Lapin matkailu ruska-aikana kiinnostaa kotimaan asiakkaiden ohella Kauko-Idästä tulevia matkailijoita. Japanista, Kiinasta ja muista Aasian maista peräisin olevia turisteja kohtaa Lapin "erämaissa" ja tasohotelleissa yhtenään, ilmiön ollessa sangen uusi.

IMG_2087.JPG



Ruskan värit kehittyvät ja puhkeavat luonnossa syyskuun puolen välin tietämillä, vanha sanonta "ruska alkaa 10.päivä syyskuuta klo 12" pitää edelleen aika hyvin paikkansa.

IMG_2085.JPG  IMG_2102.JPG  IMG_2108.JPG


Edustamani matkatoimisto ja liikennöitsijä on kokenut Lapin matkojen järjestäjä. Omalla kohdallani kyseessä oli kymmenes perättäinen ruskamatka, tällä kertaa kahden viikon matkana, ensimmäinen viikko Länsi-Lapissa ja heti perään toinen viikko Itä-Lapissa.

IMG_2095.JPG

Länsi-Lapissa majoituspaikkana oli hotelli Ylläskaltio Äkäslompolossa. Retkiohjelmaan kuului käynnit Reidar Särestöniemen atelje'essa kuten myös Veli Koljosen atelje'essa. Taiteilijoiden hulppeat hirsiset näyttelyrakennukset ovat tilavia ja ovat hämmästyttävän saman näköisiä, toki taiteilijaherrojen maalaukset ovat täysin erilaisia.

IMG_2158.JPG

Länsi-Lappiin, kuten koko Lappiin, osui poikkeuksellisen helteiset päivät koko viikoksi. Aurinko porotti taivaan täydeltä, lämpötila huiteli +18C tietämillä, vielä klo 20 +15C.

IMG_2167.JPG


Matkan aikana tutustuttiin luontoon, tekemällä bussiretkiä päivittäin lähelle ja hiukan kauemmaksikin. Vaelluksista päätti jokainen retkeläinen itse, valiten samoilukohteensa.

IMG_2202.JPG

 

IMG_2172.JPG

IMG_2199.JPG

Itä-Lapin puolella koettiin "ilmoja pitelee" ilmiö. Kuin taikaiskusta auringonpaiste katosi ja pilvipeite hallitsi taivaankantta. Suomalainen on tottunut monenkirjavaan säähän, sen ei anneta häiritä, pukeudutaan lämpimästi ja vettä hylkivään ja kävelyretkiä jatketaan.

IMG_2204.JPG

Pohjois-Norjan Pykeija Jäämeren rannalla oli uusi mielenkiintoinen kohde, ja Pykeija ei pettänyt, maisemat ovat häkellyttävän komeat. Puuruska oli hyvä koko Lapissa, myös Norjan puolella. Maaruska odotuttaa, oltava kuivaa, ja pakkasyö muokkaa ruskan värit.

IMG_2205.JPG
Paikallisessa ravintolassa ryhmällemme tarjottiin paistettua seitä, paistinsipulien kera. Jälkiruokana oli norjalaisittain "makea velli", joka osoittautui todella velliksi rusinoiden kera ja jotain pienenpieniä siemeniä, niiden alkuperä säilyi arvoituksena, makean hyvää.

Pykeijan matkalle saatiin oppaaksi Tanja, kyseessä oli Tanjan ensimmäinen virallinen opastuskeikka. Tanjan tietämys oli laaja-alaista saamelaisuudesta, paikallisuudesta ja siihen liittyvästä. Tanja asuu Saariselällä ja on työskennellyt Pykeijalla, arvioisin 10 1/2.

IMG_2206.JPG


Norjassa käytiin viikon aikana toiseenkin otteeseen, silloin ajettiin Tenojokea Suomen puoleisella rannalla Utsjoelle, paluu Karigasniemelle tapahtui Norjan puolella ajaessa.

IMG_2211.JPG

Länsi-Lapin ryhmässä oli kuljettajana Esko Viita, ja Itä-Lapin puolella oli kuljettajana Seppo Luiro. Esko ja Seppo ovat kokeneita Lapin kulkijoita.

IMG_2213.JPG


Pentti Koivu

Valokuvia: Kukkolankosken pyörteitä, Cafe’ Swiss Muonio, bussi ja Kärkkäisen kauppa, Äkässaivo, uhrikivi, Särestöniemi, Veli Koljosen Atelje’, kahvila suolla, Kaunispään laen hotelli, Norjan puoleinen koski, Pykeijan näkymät Norjassa, ruskan värit kehittyvät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruskaretki Lappiin, ruskamatka, Lapin ruska, Lappi

Lapin ruska hehkui keltaisena

Perjantai 28.10.2016 - Pentti Koivu

IMG_1535.JPG

Ruskan ajankohdan ennakointi on melkoista arpapeliä. Oikukkaan ja sateisen kesän jälkeen asiantuntijat arvioivat syksyn 2016 ruskan jäävän laimeaksi väreiltään. Olikin mieluinen yllätys kohdata Lemmenjoen ja Utsjoen/Teno-joen seutuvilla värikäs ruska, puuruska hehkui kirkkaan keltaisena, maaruska on tavanomaista tummempaa, sateet.

IMG_1519.JPG

Bussilastillinen, poikkeuksellisen suuri ryhmä, 45 matkustajaa + bussin miehistössä 2, starttasi kahdeksan päivän ruskamatkalle kohti Saariselän maisemia lauantaina 10.9. Matkustajat olivat pääosin pääkaupunkiseudulta ja osa Aamupostin levikkialueelta.

IMG_1545.JPG

Matkalla kohti Lappia koettiin tuulen riipimiä lehtipuita, lehdettömien oksien risukkoa. Iloisena yllätyksenä Rovaniemen ja Saariselän välillä oli värikäs puuruska, Saariselän seudun puut olivat "kaljuuntuneita", maaruska haki vielä tuloaan, tarvitaan pakkasöitä.

IMG_1540.JPG

Lemmenjoen varrella puuruska hehkui kirkkaan keltaisena, kuten Teno-joen varrella Utsjoelta Karigasniemeen. Tunturien rinteet olivat koristeellisia, keltaisen eri sävyisten helminauhojen kiemurrellessa joen varrelta ylös tunturiin. Tämän syksyn osalta puuttui punaisen, lilan, pinkin sävyt, joita näkee haapojen lehvistössä, siis pakkasen puremaa.

IMG_1505.JPG

Maaruska odotti pakkasöitä, lähtöpäivän aamuna maa oli valkean huurun peittämää. Häivähdys maaruskan loistosta näkyi paikoitellen, kovin tummasävyinen, se sadekesä.

Ennen vanhaan vastattiin puhelinkysymyksiin, milloin on ruska, ”se alkaa 10.syyskuuta klo 12”. Matkapuhelimien sääkartoista ja internetistä ei ollut tietoakaan 1960-luvulla, työskennellessäni Laanihovissa. Sitä paitsi vastaus piti aika hyvin paikkansa, ei enää.

Lemmenjoki on mutkikas ja paikoitellen karikkoinen ja koskia, osa retkeläisistä joutuu kävelemään rantapengermää ohi kivikon. Sää vaihtuu tiheään, tuulisen, tihkusateisen, sumuisen aamupäivän jälkeen, seuraa auringonpaistetta, iltapäivällä poutaa ja tyyntä.

IMG_1500.JPG

Lemmenjoen jokiveneristeilystä vastasi Ahkun Tuvan Marketta Jomppanen miehensä ja apulaisten kanssa. Kolme Nuoli-venettä ajoi peräkanaa, sateisen kesän jälkeen joessa on runsaasti vettä, ei kuitenkaan riittävästi, menomatkalla retkeilijät joutuivat koskien kohdalla jalkautumaan rantapenkereelle, paluumatka sujui lasketellen vesiä.

IMG_1502.JPG

Marketta Jomppanen piti valaisevan esitelmän lappilaisuudesta ja Lapin asuista, esillä oli naisten ja miesten pukuja, vöitä, riskuja (rintakrossi) päähineitä, jalkineita, reppuja. Mielenkiintoinen tieto oli naisen vyö, jota somistaa hopeiset neliöt ja ympyrät, niiden perusteella tietää, onko neito aviossa tai vapaa sinkku, jääköön salaisuudeksi, kumpi.

IMG_1512.JPG

Nokipannukahvi maistui nuotiotulen äärellä, korvapuusteista riitti pieniä makupaloja kuukkeleille, kesyyntyneille erämaiden linnulle. Onko oikein syöttää luonnonlintuja, en tiedä, nokkijoita valokuvattiin ahkerasti, päästivät muutaman metrin päähän itsestään.

IMG_1491.JPG

Bussievästarjoilu ja kahvitus yllättää matkustajat, bussin ruumaan levitetään valkoinen pöytäliina, tarjolla on aamutuoreet halkaistut sämpylät, levite, kinkkua, juustoa, piparit ja pikkuleivonnaiset, ottimina katajaiset voiveitset ja pikkuhaarukat sekä suupyyhkeet.

IMG_1489.JPG

Bussin kahvinkeitin tuottaa Lapin parhaimman kahvin, kiittivät matkailijat, Seppo keitti.

Kilometrejä ruskamatkalta kertyi bussin mittarin noin 3600 km, joista Seppo Luiro ajoi kolmisentuhatta, Esko Viita loput paluumatkalla.

Tauotukset ja kuljettajan ajorupeamat ovat säädetty laissa, niiden hallinta muistuttaa tiedettä, kaikki kirjautuu digikorttiinsa.

IMG_1496.JPG

Paluumatka alkoi Saariselältä klo 07, Helsinkiin saavuttiin klo 23.30 ja Hyvinkäälle, Riihimäelle klo 01 mennessä, 18 tuntia.

IMG_1539.JPG

Riemullista oli kuulla, muutama matkailija oli päätynyt retkellemme, luettuaan blogini kertomuksia edustamani matkatoimiston sivuilta, en olisi uskonut niiden vaikuttavan.

Matka onnistui kaikin puolin hyvin, ruska näyttäytyi keltaisen-värikkäänä, sää oli suosiollinen ja aikataulu, ohjelma pitivät kutinsa, ryhmän yhteiselo sujui mallikkaasti, mukavia ihmisiä.

IMG_1499.JPG

Pentti Koivu

Valokuvia; Ounasvaaran huipulla, saksalaisten hautausmaa, muistomerkki Rovaniemi, Piispan kivi, Kaunispään huipulla, helikopteri Lemmenjoella, venekunnat lähtövalmiina, köysivene Lemmenjoen ylitykseen, maisemakuvia, kuukkelin kuvaajia, Utsjoki, Norjan tunturit taustalla, ja keltainen ruska Norjan rinteillä, maaruska oli tummaa (se oli sadekesä), Saariselän Aurora ulkotanssilava & kota, Joulumaan ruskaa puissa ja Hyvinkään Liikenteen bussi Napapiirillä.

IMG_1523.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, Ruska, Saariselkä

Ruskamatka 12.9.-19.9.2015

Tiistai 20.10.2015 klo 15:31 - Pentti Koivu

IMG_0385.JPG

Ruskan väriloistoa 

Minkälainen ruska saadaan viileän, sateisen, vähän aurinkoa nähdyn kesän jälkeen Lappiin? Värikylläisen ruskan muodostumisen edellytyksenä on sateista kuivunut luonto ja yöpakkaset. Märkään ja lämpimään maahan ja puustoon ruska ei ilmesty.  

IMG_0386.JPG

Ruskan alkamisen tarkan ajankohdan ennustaminen on arpapeliä. Vanha sanonta turistin puhelinkyselyyn ruskan alkamisajankohdasta, on ollut vastaus, syyskuun kymmenentenä päivänä kello 12. Näin tapahtui vielä 1960-luvulla työskennellessäni Laanilan tunturimajahotellilla. Nykyaikana kännykkäkuvat välittävät reaalisen tiedon.  

IMG_0379.JPG

Kahdeksan perättäisen vuoden aikana olen ollut ryhmien kera liikkeellä syyskuun kolmena ensimmäisenä viikkona, vaihtelevin menestyksin säiden ja ruskan suhteen. Joskus tuuli ja sade on kaljuuntanut lehtipuut risukoiksi, toisella kerralla ruska ei ole vielä puhjennut kukkaansa. Kerran on ensilumi peittänyt maan. Tällä kertaa osuma oli lähes täydellinen. Puuruska hehkui kaikissa keltaisen väreissä, vaaleasta kirkkaaseen.  

IMG_0436.JPG

Koko viikon paistoi aurinko tai oli pilvipoutaa, oli tavanomaista lämpimämpää. Sade ja tuuli alkoi poislähtöpäivän aamuyöstä. Lehtipuut menettivät nopeasti komean asunsa.  

IMG_0449.JPG

Vuoden 2015 ruska hehkui väriloistossaan viikoilla 37-38 koko Lapin alueella. Aina ei ole näin tasapuolista, Länsi-Lapin ja Itä-Lapin ruskan ajoittuminen voi heitellä parisen viikkoa toisen eduksi. Välillä lumi ehtii peittää maan ennen kuin ruskan värit puhkeavat.  

 

Teno-joen varrella Norjan rajamailla 

Utsjoelta Karigasniemelle kulkien, Teno-joen vartta, kohtasi tänä syksynä loisteliaan puuruskan. Koivuissa lehdet olivat värjäytyneet keltaisen eri sävyihin, hennon vaaleasta kirkkaan keltaiseen. Haapa puolestaan "kukkii" laajemmalla väriasteikolla, aina pinkkiin. 

On makuasia, ajaako Tenon rantaa Norjan vai Suomen puolta. Norjan tunturien rinteet ovat hiukkasen loivemmat, joten puusto on asettunut laajemmin ja paremmin framille. Maaruska oli värikylläinen, siellä missä sitä oli. Kun yöpakkasia ei ollut vielä esiintynyt.  IMG_0428.JPG

Syksyn matkat on toteutettu syyskuun kolmena ensiviikolla, viikon pituisina, syksyllä 2015 kahdeksan päivän kestona, ajallisesti on toimivin. Mikään viikko ei ole takuuvarma ruskan väreille. Sen sijaan pistävät inisijät ovat yleensä vetäytyneet talvihorrokseen tai ne ovat kuolleet kylmyyteen. Nyt oli toisin, poikkeuksellisen lämpimän syksyn johdosta.  

Harmillisia iniseviä lentokiusaajia ovat hyttynen, mäkäräinen, polttiainen ja pistiäinen, lajikkeet vaihtuvat alkukesästä syksyyn mentäessä ja pienenevät samassa tahdissa.  

 

Kullanhuuhdontaa Lemmenjoella 

Kaija Paltto ja poikansa Aslak ja Nils-Heikki huolehtivat taas ryhmämme hyvinvoinnista Lemmenjoella edellisvuoden tapaan mallikkaasti. Kaijan huovutustöiden ihailun jälkeen  lähdettiin kahdella Lily-nimisellä veneellä kullanhuuhdontapaikalle, jokimaisemia pitkin.  

IMG_0377.JPG

Vettä oli Lemmenjoessa riittävästi, vain osa matkustajista joutui kävelemään kannaksen yli, jotta veneen pohja ei raapiinnu kosken kivikoissa. Maisemat olivat ruskan värikkäät.  

IMG_0390.JPG

Kullanhuuhdonnasta, sen opetuksesta ja vaskoolin käytöstä olen kertonut edellisen vuoden raportissani. Innostusta riitti kullanetsijöillä, kun vaskoolin pohjalta löytyi pieni kiiltävä "kultakimpale". Kyseessä on hengetön, kuten Aslak pieniä löydöksiä nimittää. Hippunen on niiden rinnalla ihan toista luokkaa, kimpaleista voi uneksia, jäivät jokeen.  

Lohikeitto nuotiotulen äärellä maistui retkeläisille, myös nokipannukahvi ja leivonnainen. Kuukkeli hyppeli ylirohkeasti tulien läheisyydessä, noukkien nokkaansa leivänmurusia.  

Veljekset huolehtivat myös ohjelmasta, Aslak kertoi kultaryntäyksestä Lemmenjoelle ja kuinka kultaa oli löytynyt kalliokoloista ja joenuomasta, ryntäyksen alkuaikoina vuoden  1946 tietämillä. Vaskoolia on käytetty sata vuotta. Nils-Heikki on taidokas joikaaja.  

 

Piispankivi  

Laaniojan Piispankivi on muistomerkki 4.7.1943 tapahtuneen partisaanien hyökkäyksen uhrien muistoksi. Oulun piispa Yrjö Wallinmaa ja muutama muu linja-autossa ollut sai surmansa hyökkäyksessä. Neuvostopartisaanien uhreina olivat siviilit. Kuin ihmeen kautta, silloin 5-vuotias Kirsti GuttormIMG_0382.JPG os. Paltto pelastui kahakasta. Kirsti Guttorm oli läsnä vuoden 2013 muistotilaisuudessa, kun tapahtuneesta oli kulunut 70-vuotta.  

 Kiilopään huipulle 

Kiilopäällä on pidetty kahvitauko, fika ja halukkaat ovat voineet kavuta tunturin huipulle. Olen tehnyt itseni ja matkatoimiston johdon kanssa sopimuksen, keikkojeni jatkumisen edellytys on pääsy Kiilopään huipulle. Aikaa vierähti 45 minuuttia kavuta huipulle, alas pääsi huomattavasti nopeammin. Saatoin merkitä ensi syksylle keikan ruskamatkalle. Aika hyvä kapuamistulos 74-vuotiaalta. Sama aika kolmas vuosi, lisävuodet eivät paina.  

 

Outoja sanoja 

Hiljainen poro on kesy poro, kappa valkea poro, kaarnikka on variksenmarja (raakku), kuksa on pahkakuppi, komsi on kehto, kammi on turvekattoinen maja, vaskooli on kullanhuuhdonnan "vati". Risku on naisen rintakoru, kertoo perheen varakkuudesta.  

Rakka on pakkasen mureuttamaa kivirinnettä, pirunpelto on kivenmurikka-alue, jonka meren aallot ovat muokanneet ja veden kadottua, jättäneet jälkeensä. Lemmenjoella kivirinne tunnetaan nimellä juolikko.  

 

Laanilan Kievari 

Lähtöpäivää edeltävänä iltana nautittiin Laanilan Kievarissa ateria; paistettua siikaa, perunapyrettä, jälkiruokana mustikkakiisseliä. Kievari sijaitsee muutaman kilometrin päässä valtatiestä, tunturien katveessa. Paikka on kodikas, ruoka maukasta ja palvelu huomaavaista. Laanilan Kievaria isännöi Samuli ja Leena Ruotsalainen, pari huolehtii myyntityöstä ja tarjoilusta. Keittiötä hallitsee Samulin vanhemmat, Riitta ja Markku Ruotsalainen. Lounas on tarjolla arkisin 11-16, sunnuntaisin brunssi. 

IMG_0457.JPG

Valokuvat; Tankavaaran pannut, Piispankivi, Lemmenjoelle Lily-veneellä, ja koski valtoimenaan, kullanhuuhdontaa Aslakin ja Nils-Heikin opastuksella, Teno-joen väriruskaa, Laanilan Kievari 

Pentti Koivu

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruskamatka, Lappi, Saariselkä, Tenojoki, Tankavaara

Syysretki Lappiin 31.8. - 6.9.2014

Perjantai 12.9.2014 - Pentti Koivu

 

retkiryhm_lhdss_lemmenjoelle.jpg

Helsingin Mannerheiminaukiolta, Kiasman pysäkiltä lähti aamuvarhaisella klo 08.00 sunnuntaina kaksi Hyvinkään Liikenteen bussia kohti Lappia, toinen läntiseen ja toinen itäiseen. Turvavyön käytön matkustajat ovat tiedostaneet. Kiinnityksessä tarjoamme apua.

Bussit koukkasivat Hyvinkään, Riihimäen, Oitin ja Lahden Renkomäen kautta, ottaen lisämatkustajat. Kolmisenkymmentä matkustajaa kummassakin bussissa ja kahden hengen miehistöt lähtivät matkaan. Länsi-Lappiin, Kilpisjärvelle ja Norjan puolelle Mauri matkanjohtajana ja Esko kuljettajana. Saariselän suuntaa luotseina Seppo ja Pentti.
Ensimmäinen kahvitauko kohti Kuusamoa mennessä pidettiin Vierumäen Matkakeitaalla ja ruokailu tapahtui Pihtiputaan Takkatuvalla. Rantsilan Kylmänen Food Oy:n tehtaanmyymälän hyllyiltä siirtyi porotuotteita runsaasti retkeilijöiden kasseihin. Kuusamoon saavuttiin klo 20.30 tietämillä, aikataulusta hiukan etuajassa. Tervetullut yöpyminen, Hotelli Holiday Club.

Maanantaina ajettiin Kuusamosta Kemijärven ja Sodankylän kautta, kahvitauon jälkeen matka jatkui. Saariselällä oltiin klo 14 tietämillä, aikataulua tunnin etuajassa. Majoittuminen Holiday Club hotelliin, mahdollisuus käyttää kylpylän palveluja heti. Kylpylämajoitus on osoittautunut mainioksi, huonon sään vallitessa, on tekemistä.

lemmenjoen_kullanhuuhdonta_koski_paltto.jpg

lily-vene_nimi_sairaanhoitajalta_is_palttoa.jpg

 aslak_paltto_hiljaiset_porot_ovat_kesyj.jpg

sodankyln_vanha_kirkko.jpg

tankavaaran_kultamuseo_luontokeskus_seppo_ja_tykki.jpg



Tankavaara, Kiilopää, Piispankivi, Kaunispää, Laanila

Tiistaina tutustuttiin lähitunturien lisäksi Tankavaaran Kultamuseoon ja Luontokeskuksen alueeseen. Kiilopään alarinteellä nautittiin bussin keittimessä valmistunut kahvi tai tee leivoskeksien kera. Innokkaat matkailijat lähtivät kapuamaan Kiilopään huipulle.
Omakohtaisesti olen "vannonut", mikäli en jaksa kavuta Kiilopään huipulle, Lapin retkeni ovat ohi. Aikaa vierähti ylös nousuuni 45´, pikaiseen alastuloon 30 minuuttia.

Piispankivi on surullinen muisto tapahtumista sota-ajalta, partisaanien hyökätessä siviilikuljetuksessa olleen bussin kimppuun ja surmaten piispan ja seurueensa, vain yhden pikkutytön jäädessä eloon. Aiemmissa kertomuksissa on tästäkin. Ruskamatka 1.9.-7.9.2013 Lemmenjoelle ja Saariselälle. Ruskamatkat 8.9.-13.9.2008 ja 11.9.-18.9.2010 ja 23.9.-29.9.2012 löytyvät matkablogista.

Kaunispään tunturin laelle ajettiin komeasti linja-autolla, kaikki pääsivät nauttimaan huikeasta näköalasta tunturilta. Kaunispään munkkirinkilät tunnetaan kautta maan. Laanilan monotanssit tiedetään laajasti. Monotanssit-kirjoitus on blogissani. Niitä on tanssittu pidempään, kuin luulisi.

Lemmenjoen kullanhuuhdontaretki

Lemmenjoen retki onnistui erinomaisesti. Vesi oli riittävän korkealla, joten vain osa retkeläisistä joutui kävelemään kivikkoiset koskikohdat, rantapengertä pitkin. Vuosi sitten yksi retkeläinen sai jäädä veneeseen kuljettajan lisäksi. Matkassa oli nyt viisi kyynärkeppien tai sauvojen kanssa kulkevaista. Yhden rollaattori oli jätetty hotelliin.

Puistattaa ajatus, mikäli olisi ollut viime vuoden tilanne Lemmenjoen vesimäärien kanssa. Yksikään mainituista viidestä ei olisi pystynyt kulkemaan rantapengertä pitkin. Bussinkuljettaja Seppo joutui pitkin koski-venematkaa hyppimään penkiltä toiselle, jotta tasapainotus säilyi veneessä oikeanlaisena. Takaisin tullessa kaikki 19 saivat istua.

Lemmenjoen kullanhuuhdonnan tarina on vuoden 2013 ruskamatkan yhteydessä. Tällä kertaa vaskoamisen käytännön toimista ja opastuksesta huolehti Aslak, myös joikaamisesta. Nuotiotulella keitetty porokeitto oli maukas ja ruokaisa. Nokipannun kahvi ja tee teki kauppansa suklaakakun kera. Kuksasta, pahkakiposta juotiin kahvi.

Utsjoki, Teno-joki, Karigasniemi

Utsjoen kirkkotuvat ovat ryhmittyneet Utsjoen kirkon läheisyyteen, tien ylitse rantatörmälle. Historiallisia rakennuksia on jäljellä 13. Tupia on ollut kirkkorinteellä 1700-luvulta alkaen, 1930-luvulla tupia oli parisenkymmentä. Joitakin ehdittiin hävittää ja / tai siirtää muualle. Museoviraston toimesta tupia ja alue kunnostettiin 1970-luvulla.

Kirkkotupien joukossa on kammi, turvekattoinen rakennelma. Kammin asukkaat myivät kahvia markkinoiden aikaan. Turvekattoisia uustaloja on nähtävissä Norjassa. Vouti asutti aikoinaan Hans ja Terttu Guttormin taloa, kerätessään veroja Utsjoella.

Teno-joen rannalla, Suomen puolella nautittiin linja-autossa keitetyt kahvit, täytetyt sämpylät ja munkkirinkilät. Norjan puoleinen Teno-joen rinne hohti kirkkaan vihreänä. Vuosi sitten samaisilla rinteillä haavat loistivat lilan ja punaisen eri asteen väreissä. Suomen puolella koivut hehkuivat kirkkaan kuulaan keltaisina. Nyt kaikki oli vihreätä.

Outoja sanoja, ruska-ajan arvaaminen

Hiljainen poro on kesy poro, kappa on valkea poro, rakka on juolikko, laavu on kota, kaarnikka on variksenmarja (raakkumehu), valokki on lakka tai hilla tai suomuurain, kammi on turvemaja, kuksa on pahkakuppi, mäkäräinen ja polttiainen ilmestyvät hyttysten jälkeen ja ovat toinen toistaan pienempiä.

Hyttysen jälkeen lentokiusaajana on mäkäräinen, loppukesästä polttiainen. Pistävät inisijät pienevät ja laijkkeet vaihtuvat alkukesästä syksyyn mennessä. Polttiaisetkin katoavat kylmyyden mukana. Tänä kesänä polttiaiset olivat voimissaan yhä syksyllä.

Lapissa oli satanut paljon ja pitkään, maa oli lämmin. Ensin luonnon pitää kuivua ja pitää pakkasta, hallaöitä, ennen kuin ruska puhkeaa väreihin. Tarkkaa ajankohtaa on lähes mahdotonta ennustaa. Matkat on toteutettu syyskuun kolmena ensimmäisinä viikkoina. Mikään viikko ei ole takuuvarma ruskan väreille. Joku kerta lehtipuista on varisseet lehdet ja jäljellä on ankeat risuoksat. Kerran lumi peitti maan Saariselällä.

Syyskuun ensimmäisen viikon 2014 säätila oli suosiollinen. Aurinkoinen, oli viileän lämmintä, ei satanut. Ruska antoi odottaa itseään, lehtipuut olivat rehevän vihreitä.
Paluureittinä; Saariselkä, Sodankylä, Kemijärvi, Kuusamo (omatoimisten matkailijoiden nouto), Kajaani (ruokatauko), Iisalmi, Kuopio, Vaajakoski, Hartola, Lahti, Helsinki. Matkaa kertyi 1200 km, koko viikon aikana 3300 km. Aikaa vierähti Saariselältä Helsinkiin reilu 16 tuntia taukoineen ja kuljettajan vaihdoin. Jatkettiin Hyvinkäälle.

aslak_valmistaa_porokeittoa_ja_nuotioporokahvit_ja_teen.jpg


Pentti Koivu

teno-joen_ranta_norjan_puoli_vihre_ruska.jpg

 

kiilopn_huippu.jpg

Valokuvat; Sodankylän vanha kirkko, Kiilopään huippu, retkikunta lähdössä Lemmenjoen veneretkelle, Lily-vene, Lemmenjoen koski, Aslak valmistaa porokeittoa, Aslak ja hiljaiset porot, Teno-joen rantaa, Utsjoen kirkkotuvat, Tankavaaran tykki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, ruskamatka, syysretki Lappiin