06 tammi Tallinnan, Turun ja Tuurin joulumarkkinat – Pentti Koivu

Tallinnan joulumarkkinat

Tallinnan vanhankaupungin keskeisin kohde on Raatihuoneentori, Raekoja plats, joka joulumarkkinoille saa lämpimän ja värikkään ilmeen. Jouluna 2014 torin koristeena on upea joulukuusi. Tuntuu uskomattomalta, valtaisa kuusi on pystytetty torille, näyttäisi kasvavan omilla sijoillaan. Valoja on tasaisesti kuusen oksilla, latvassa on komea tähti.

Lähdetiedon mukaan joulukuusi on pystytetty Raatihuoneentorille ainakin viimeisten 570 vuoden aikana. Tori on ollut tallinnalaisten kokoontumispaikka ja on yhä edelleen.

Joulukojujen väliin jää selkeät kulkureitit. Myynnissä on paljon käsitöitä, villaisia asuja, pipoja, sukkia, villapaitoja ja kudonnaisia. Makeisia on monen sorttisia, leivonnaisia ja pientä syötävää, makean kuin suolaisen nälkään. Glögejä on eri vahvuisia ja makuisia.

Torin laitamilla on ravintoloita ja kahviloita, lämpimänä vuodenaikana terassit. Restoran Rae on yksi tasokkaista kahviloista. Cappuccino on oikeaoppisesti valmistettu, tarjolla on kauniisti esille laitettuja jälkiruokia. Pienet suklaaleivonnaiset tuotiin kivitarjottimella.

Turun joulumarkkinat Vanhalla Suurtorilla

Turun Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, Gamla Stortorget, asettuvat Turun tuomiokirkon ja Aboa Vetuksen välimaastoon. Brinkkalan talo ja sen parveke saapuvat televisiokuvan välityksellä jouluaattona klo 12 kaikkien suomalaisten koteihin, joulurauhan julistuksen parissa. Joulurauhan kestoaika on jouluaatosta Nuutinpäivään, joka on 13.tammikuuta.

Mukulakivikaduille ja piha-alueille ilmestyy joulumarkkinoille puukojuja, myynnissä ovat paahdetut mantelit, glögi, elintarvikkeet, käsityöt ja joulukoristeet. Sokkelokujanteita pitkin pääsee pihalta toiselle, jotkut niistä päätyvät umpitakapihalle. Piharakennusten kahviloissa on tarjolla suupaloja suolaisen ja makean nälkään, pipareita unohtamatta. Leivonnaiset, pullat ja lendikranssit on kotoisesti pienleipomoiden uuneissa paistettuja.

Brinkkalan talo ja Vanha Raatihuone ovat kulmikkain. Vanha Raatihuone rakennettiin vuosina 1734-1736 muurarimestari Samuel Bernerin ohjeiden mukaan. Tulipalossa talo tuhoutui vuonna 1827. Kaksi vuotta myöhemmin paikalle valmistui Pehr Johan Gylichin suunnittelema talo, siinä on ollut yksityiskoti, paitatehdas, poliisilaitos ja raatihuone. Raatihuoneen kätköissä on tänä päivänä taidenäyttelytilat.

Turun tuomiokirkon paikalla sijaitsi aikoinaan puukirkko, tilalle valmistui 1200-luvun lopulla korkeuksiin kohoava, upean juhlava kirkko. Turun tuomiokirkoksi uusi kirkko vihittiin vuonna 1300. Kirkon toisessa kerroksessa on mielenkiintoinen kirkkomuseo. Pääsymaksu on pari euroa.

Tuomiokirkon kiviportaikkojen edessä olevaan komeaan kuuseeen sytytetään klo 17.00 sähkökynttilät 1.adventtia edeltävänä lauantaina.

Tuurin Keskisen kyläkaupan joulumaa

Vesa Keskisen kyläkauppa porskuttaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen uusien haasteiden ja ennätysten melskeessä. Keskisten miehet ovat syntyneet kauppiaiksi, kulkukauppiaana toimi jo 1800-luvulla nykyisen Vesa-kauppiaan, esi-isän edustajia.

Kiinteä kauppapaikka perustettiin Tuuriin vuonna 1946, nykyisellä paikalla kauppa on ollut vuodesta 1969. Kauppias Vesa Keskinen toimii Suomen suurimman Kyläkaupan toimitusjohtajana, vuodesta 1994. Vesa-herra tunnetaan värikkäistä tempauksistaan.

Joulumaa on ollut osa kyläkauppaa 1000 m2 liiketilana. Eihän se riitä, kun halutaan olla maailman suurinta. Joulumarkkinoille 2014 valmistui upouusi jättijoulumaa, 4400 m2.

Joulumaassa on lapsille kaksi karusellia, samantapaisia on tivoleissa ja Linnanmäellä.

Joulumaahan kuljetaan kyläkaupan pääoven kautta, myymäläverkoston läpi, toiseen päähän tavarataloa. Joulumaan yläkerrassa on hotellin jatko-osa, joka odottaa vielä huoneiden sisustamista ja kunnostamista. Elintarvikepuolen ja hotellin sisäänkäynti on toisella sivulla, on kierrettävä koko korttelin ympäri, matkaa on muutama sata metriä.

Joulumaan esiintymislavalle kutsuttiin kovaäänisten kautta henkilökuntaa kuvauksiin. Kymmenet myyjät asettuivat tonttuhatut päissään framille. Tekeillä kun oli joulukorttii. Kauppias Vesa Keskinen ilmestyi joukkojensa keskelle, nahkatakissa ja tonttuhatussa.

Santa Park Napapiiri Finland

Napapiirin Santa Claus kylässä on joulupukkimaailma. Vuonna 1958 käväisin Valtion rautateiden rengasmatkan puitteissa Napapiirin majalla. Alkuperäinen pikkuriikkinen mökki muistuttaa eletystä ajasta. E 4-tietä vajaat 10 km Rovaniemeltä pohjoiseeen

Kaksituhatluvulla joulusävelet kaikuvat kauppakujilla, kesät talvet. Joulupukin paja ja postikonttori houkuttelevet turisteja valokuvauksiin. Boutiqueissa leijuu siirappimainen ilmapiiri. Mieleeni palautuu elokuu 1965, kun New Yorkissa sijaitsevan Santa Clausin joulua hämmästelin, ei olisi uskonut kohtaavansa Suomessa 50-vuotta myöhemmmin.

Julehuset Bergen Norge

Norjalaisilla on ikioma joulumaansa, Julehuset Bergen. Vuorten ympäröimän Bergenin rantabulevardin varrella on puutalorivistö, joista yhdessä toimii läpi vuoden Julehuset, osoitteessa Holmedalsgården 1. Norjalaiseen tapaan myynnissä on villakudonnaisia.

Ströget Kööpenhamina Tanska

Kävelykatu Strøgetin ylellisyysliikkeiden ikkunat on somistettu talvea markkeeraten. Valkoisia asusteita ja niiden lomassa on valkoisia ankkoja, jääkarhuja ja pikkulintuja. Jääkarhut kertovat Grönlannista, joka osa Tanskaa. Joulupukinmaa on Grönlannissa.
Näin tanskalaiset myyvät Joulupukinmaataan. Jokaisella Pohjoismaalla on omansa.

Tukholman joulumarkkinat

Gamla Stanin Stortorgetin, Djurgårdenin Skansenin, Kungsträdgårdenin, Södermalmin Hornstulls Strandin joulumarkkinoista olen kirjoittanut aiemmin. Tavaratalojen joulut ovat koreita, Åhlensin tavaratalon fasadi on valmiina joulun avaukseen marraskuun lopulla, kuva.

Takatasku ja selkäreppu eivät ole turvallisia rahakätköjä.

Poliisi ja julkinen sana varoittaa toistuvasti suomalaisturisteja lomien ja matkakohteiden vaaroista. Joulun seutu, kirkas päivänvalo, selvänä kulkeminen, ei välttämättä ole takuu turvallisuudesta ja ryöstetyksi joutumattomuudesta. Varoitus pätee nykyisin kaikkialla.

Markkinoiden tungoksessa tulee helposti tönimisiä ja se antaa tilaisuuden kolttosten tekijöille. Avoin takatasku tai selkäreppu ovat oivia kohteita arvoesineitä ja rahasaalista havitteleville, kaikki on ikäänkuin tarjolla roistoille. Samainen ilmiö pätee risteilyaluksilta poistuttaessa, tultaessa terminaalista ulos, ryöstäjä käyttää ruuhkaisuutta hyväkseen.

Ryöstöjen käsikirjoitukset näyttävät noudattavan samaa kaavaa, herrojen avoimesta takataskusta napataan lompakko ja daamien selkärepun sulkuläpän avauksella käteen tarttuu kirjekuorikäsilaukku tai arvoesineitä. Ryöstön saalis ohjautuu kädestä käteen avustajien välityksellä saavuttamattomiin. Varsinaiselta tekijältä ei löydy yhtikäs mitään.

Valokuvat; Tallinnan Raatihuoneentori, joulukuvaelma, suklaajälkiruoka, Turun tuomiokirkon joulukuusi, Brinkkalan talo, Keskisen kyläkaupan karuselli, henkilökunnan yhteiskuva, Bergen Julehuset Norge, Napapiirin Joulumaa

Pentti Koivu