Sisältölaatikko

Uudenmaan Seuramatkat 50 vuotta!




SMAL 26495

KKV 4058/00/MjMv

Y-tunnus 0125815-0

Yhteystiedot

Toimistomme on avoinna
ma-pe klo 10.00 - 17.00.

Puh 019 427 4700

toimisto@uudenmaanseuramatkat.fi

Uudenmaan Seuramatkat Oy
Uudenmaankatu 5-9
05800 HYVINKÄÄ

Pentti Koivu - Aina menossa

Göteborg on joulukaupunki, jouluvaloin arvioituna

Sunnuntai 3.1.2016 - Pentti Koivu

IMG_0670.JPG

Eurooppalaiset pääkaupungit ja suurkaupungit kilpailevat epävirallisesti joulukaupungin arvosta. Wien, Brüssel, Strasbourg, Köln, Lontoo, Budapest, Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna, Suomen Turku ja Helsinki ovat pärjänneet hyvin joulukaupunki-arvioinneissa. Samaan lohkoon voi liittää Ruotsin länsirannikon Göteborgin, jouluvalonsa ovat kauniit.

IMG_0671.JPG
Göteborgin kauppakadut ja kävelykatujen ja Lisebergin huvipuiston tienoot leikittelevät jouluvaloilla, niitä on ripustettu kaikkialle, monenlaisin kuvioin. Rakennukset on valaistu katutasosta aina talon vinttikerroksiin, yksityishuushollit mukaanlukien. Puistojen puut ovat valoköynnösten koristelemia. Kauppakujanteet erottuvat toisistaan kuvioteemoin.

IMG_0672.JPG
Lisebergin huvipuiston tuloportin ympärillä on valaistu joulukuusi, tähti ja pyrstöosansa ja maailmanpyörä eli Göteborgshjulen tai Lisebergshjulen. Jättiläiskokoinen tähti ja sen pyrstöosa toimii maamerkkinä, näkyy laajalle alueelle, houkutellen turistit huvipuistoon.

IMG_0673.JPG
Lisebergin huvipuisto avataan joulukuussa arkipäivinä klo 15, viikonloppuisin klo 12 / 13, huvipuisto sulkeutuu klo 21 / 22. Tarkemmat ajat ovat nähtävillä Lisebergin nettisivuilla. Jouluaattona ja joulupäivänä Lisebergin huvipuiston portit pysyvät suljettuina.

IMG_0682.JPG
Lisebergin huvipuistoon sisäänpääsymaksu on 95- kruunua (10- euroa). Lapset alle 110 cm pääsevät sisään maksutta. Joulumyyjäisalue sijaitsee huvipuiston aidatulla alueella, tuntuu oudolta maksaa päästäkseen tekemään jouluostoksia.

IMG_0685.JPG
Säänhaltija oli oikukas, neljään päivään mahtui aurinkoista, pilvistä, poutaa, sadetta ja sumutihkua, kaatosadetta, ja melkoista tuulen tuiverrusta. Göteborgissa on runsaasti katettuja kulkuväyliä sekä sisätilakauppakujia, joita pitkin pääsee kätevästi kaduilta toiselle kastumatta.

IMG_0668.JPG
Lisebergin huvipuiston läheisyydessä on yksi Göteborgin maamerkeistä, Gothia Towers Hotel. Kolmirakennuksinen hotellikokonaisuus kohoaa korkeuksiin, lähes 80 metriin ja kerroksia on parisenkymmentä kussakin talossa. Hotellin erikoisuus on rakennuksen ulkopuoliset, lasiset hissit ja rakennusten väliset läpinäkyvät kulkuyhteydet yläilmoissa, kuten huiman korkealla roikkuva uima-allas ja sauna, lasiseinin ja -lattioin, huimaavaa.

IMG_0654.JPG
Valokuvia; Lisebergin huvipuisto, Hotel Gothia Towers, Göteborgin rautatieasema ja pussauskaariportti mistelinoksan alla, jouluvaloja Göteborgin katukuvassa ja puistoissa.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Göteborg, joulu, jouluvalot

Onko Hurtigrutenin maisemaristeily maineensa veroinen?

Maanantai 16.11.2015 - Pentti Koivu

IMG_0518.JPG

Maailman suosituin ja kaunein meriristeily on Hurtigrutenin varustamoiden ilmoituksen mukaan Hurtigruten-reitti, Bergen-Kirkenes, kesto 6 päivää ja paluu samanverran tai voi mennä toisinpäin.

IMG_0520.JPG

Matkalla lokakuun alulla 2015 oli aurinkoista ja viileätä, pikkukylmyys ei matkantekoa haitannut. Matkustajissa on paljon lapsiperheitä, runsaasti virkeitä eläkeläisiä, liikkeellä on suuria seurueita, meitä itsekseen matkalla olevia on muutamia. Joka satamassa väki jonkun verran vaihtuu, reitin pituuden voi itse valita, päädyin Bergen-Tromsø välille, laivallaoloaika on viisi päivää.

 IMG_0526.JPG

Hurtigrutenin terminaalissa on ensialkuun turva-asioiden opastus. Kuvavideon avulla näytetään, kuinka tulee toimia hätätapauksen sattuessa. Tulopalveluna matkalaukku kulkeutuu hihnaa pitkin laivan uumeniin ja odottaa oman hytin oven edessä.

 IMG_0534.JPG

Ikkunallisesta hytistä peritään reipas lisämaksu, kerroskorkeudesta joutuu pulittamaan lisähinnan, mitä ylemmällä kannella asustat, sen hinnakkaampaa risteilystä muodostuu, suosittelen ikkunallista.

Laivalla ei ole rulettia, ei pelikoneita, ei pelikorttipöytää, ei tanssimusiikkia, eikä karaokea, joskus pianisti viihdyttää. Kohtasin pianon, mutta en pianistia sen ääressä. Luonto ja maisevat ovat matkan pääasiat. Ikkunat on vinoutettu, näkee hyvin ulos ja tuolit on asetettu maisemia kohden, moniriviin samoin kuin teatterissa. Pukeutuminen on rentoa, kuten yleistunnelma aluksella.

 IMG_0544.JPG

Aamiainen pursuaa runsautta, vihanneksia on niukasti, norjalaiseen tapaan ateriat ovat raskaita, käytetään paljon voita, kermaa ruokaa tehdessä. Sillivalikoima kuuluu norjalaiseen aamiaiseen.

Lounaspöytä ja illallinen ovat aika hinnakkaita a' 40- / 50- euroa. Cafe'-ravintolasta voi ostaa lautasannoksia noin 20- euron hintaan. Kahvilahinnat ovat ruotsinlaivojen tasoa.

IMG_0549.JPG


Richard With aluksen yllätyksellisyys on kiuassauna, kunnon löylyt saa heittämällä vettä kiville, on jopa sallittua. Norjassa olen kohdannut infrapunavalolla lämpiävän "saunan".

Joka päivälle on lisämaksusta tarjolla retkiä lähisaarille, avomerelle, kaupunkikohteisiin. Luonto järjestää katsottavaa yllinkyllin. Ruska on meneillään, tosin puuruska on ruskean sävyistä, osa lehdistä on varissut tuulen tuiverruksen myötä. Maaruska ei ole väreissä. Revontulet loimuavat taivaan kannella monin kuvioin, heleän vihreänä ja kiemuraisina.

 IMG_0561.JPG

Kuulutukset laivalla ovat saksaksi, englanniksi ja norjaksi, matkustajista valtaosa puhuu saksaa. Risteilypäällikkö, nuorimies oli oppinut vastaamaan suomeksi; kiitos, anna lisää rahaa, moi.

Palvelu aluksella on huomaavaista, tuotteet laadukkaita, siisteys vallitsee koko laivalla, aikataulua noudatetaan. Hinnat Norjassa ovat nykyisin maltillisia, Pohjoismaista tasoa. Hurtigruten-pohjoisen reitti Tromssa-Kirkkoniemi pitää tehdä ensi syksynä. Kokemuksena risteily on ainutlaatuinen.

 IMG_0570.JPG

Valokuvat; Bergenin kukkaloistoa, Hurtigrutenin Richard With alus ja taustallaan norjalainen vuori, palanen ikuista jäätikköä, vanhaa asustusta vuoren alarinteellä, satamanäkymä, korkeita siltoja ja virtaava joki, maisemakuvia vuonojen ja vuorien risteilyltä

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Norja, risteily, Hurtigruten, Bergen

Ruskamatka 12.9.-19.9.2015

Tiistai 20.10.2015 klo 15:31 - Pentti Koivu

IMG_0385.JPG

Ruskan väriloistoa 

Minkälainen ruska saadaan viileän, sateisen, vähän aurinkoa nähdyn kesän jälkeen Lappiin? Värikylläisen ruskan muodostumisen edellytyksenä on sateista kuivunut luonto ja yöpakkaset. Märkään ja lämpimään maahan ja puustoon ruska ei ilmesty.  

IMG_0386.JPG

Ruskan alkamisen tarkan ajankohdan ennustaminen on arpapeliä. Vanha sanonta turistin puhelinkyselyyn ruskan alkamisajankohdasta, on ollut vastaus, syyskuun kymmenentenä päivänä kello 12. Näin tapahtui vielä 1960-luvulla työskennellessäni Laanilan tunturimajahotellilla. Nykyaikana kännykkäkuvat välittävät reaalisen tiedon.  

IMG_0379.JPG

Kahdeksan perättäisen vuoden aikana olen ollut ryhmien kera liikkeellä syyskuun kolmena ensimmäisenä viikkona, vaihtelevin menestyksin säiden ja ruskan suhteen. Joskus tuuli ja sade on kaljuuntanut lehtipuut risukoiksi, toisella kerralla ruska ei ole vielä puhjennut kukkaansa. Kerran on ensilumi peittänyt maan. Tällä kertaa osuma oli lähes täydellinen. Puuruska hehkui kaikissa keltaisen väreissä, vaaleasta kirkkaaseen.  

IMG_0436.JPG

Koko viikon paistoi aurinko tai oli pilvipoutaa, oli tavanomaista lämpimämpää. Sade ja tuuli alkoi poislähtöpäivän aamuyöstä. Lehtipuut menettivät nopeasti komean asunsa.  

IMG_0449.JPG

Vuoden 2015 ruska hehkui väriloistossaan viikoilla 37-38 koko Lapin alueella. Aina ei ole näin tasapuolista, Länsi-Lapin ja Itä-Lapin ruskan ajoittuminen voi heitellä parisen viikkoa toisen eduksi. Välillä lumi ehtii peittää maan ennen kuin ruskan värit puhkeavat.  

 

Teno-joen varrella Norjan rajamailla 

Utsjoelta Karigasniemelle kulkien, Teno-joen vartta, kohtasi tänä syksynä loisteliaan puuruskan. Koivuissa lehdet olivat värjäytyneet keltaisen eri sävyihin, hennon vaaleasta kirkkaan keltaiseen. Haapa puolestaan "kukkii" laajemmalla väriasteikolla, aina pinkkiin. 

On makuasia, ajaako Tenon rantaa Norjan vai Suomen puolta. Norjan tunturien rinteet ovat hiukkasen loivemmat, joten puusto on asettunut laajemmin ja paremmin framille. Maaruska oli värikylläinen, siellä missä sitä oli. Kun yöpakkasia ei ollut vielä esiintynyt.  IMG_0428.JPG

Syksyn matkat on toteutettu syyskuun kolmena ensiviikolla, viikon pituisina, syksyllä 2015 kahdeksan päivän kestona, ajallisesti on toimivin. Mikään viikko ei ole takuuvarma ruskan väreille. Sen sijaan pistävät inisijät ovat yleensä vetäytyneet talvihorrokseen tai ne ovat kuolleet kylmyyteen. Nyt oli toisin, poikkeuksellisen lämpimän syksyn johdosta.  

Harmillisia iniseviä lentokiusaajia ovat hyttynen, mäkäräinen, polttiainen ja pistiäinen, lajikkeet vaihtuvat alkukesästä syksyyn mentäessä ja pienenevät samassa tahdissa.  

 

Kullanhuuhdontaa Lemmenjoella 

Kaija Paltto ja poikansa Aslak ja Nils-Heikki huolehtivat taas ryhmämme hyvinvoinnista Lemmenjoella edellisvuoden tapaan mallikkaasti. Kaijan huovutustöiden ihailun jälkeen  lähdettiin kahdella Lily-nimisellä veneellä kullanhuuhdontapaikalle, jokimaisemia pitkin.  

IMG_0377.JPG

Vettä oli Lemmenjoessa riittävästi, vain osa matkustajista joutui kävelemään kannaksen yli, jotta veneen pohja ei raapiinnu kosken kivikoissa. Maisemat olivat ruskan värikkäät.  

IMG_0390.JPG

Kullanhuuhdonnasta, sen opetuksesta ja vaskoolin käytöstä olen kertonut edellisen vuoden raportissani. Innostusta riitti kullanetsijöillä, kun vaskoolin pohjalta löytyi pieni kiiltävä "kultakimpale". Kyseessä on hengetön, kuten Aslak pieniä löydöksiä nimittää. Hippunen on niiden rinnalla ihan toista luokkaa, kimpaleista voi uneksia, jäivät jokeen.  

Lohikeitto nuotiotulen äärellä maistui retkeläisille, myös nokipannukahvi ja leivonnainen. Kuukkeli hyppeli ylirohkeasti tulien läheisyydessä, noukkien nokkaansa leivänmurusia.  

Veljekset huolehtivat myös ohjelmasta, Aslak kertoi kultaryntäyksestä Lemmenjoelle ja kuinka kultaa oli löytynyt kalliokoloista ja joenuomasta, ryntäyksen alkuaikoina vuoden  1946 tietämillä. Vaskoolia on käytetty sata vuotta. Nils-Heikki on taidokas joikaaja.  

 

Piispankivi  

Laaniojan Piispankivi on muistomerkki 4.7.1943 tapahtuneen partisaanien hyökkäyksen uhrien muistoksi. Oulun piispa Yrjö Wallinmaa ja muutama muu linja-autossa ollut sai surmansa hyökkäyksessä. Neuvostopartisaanien uhreina olivat siviilit. Kuin ihmeen kautta, silloin 5-vuotias Kirsti GuttormIMG_0382.JPG os. Paltto pelastui kahakasta. Kirsti Guttorm oli läsnä vuoden 2013 muistotilaisuudessa, kun tapahtuneesta oli kulunut 70-vuotta.  

 Kiilopään huipulle 

Kiilopäällä on pidetty kahvitauko, fika ja halukkaat ovat voineet kavuta tunturin huipulle. Olen tehnyt itseni ja matkatoimiston johdon kanssa sopimuksen, keikkojeni jatkumisen edellytys on pääsy Kiilopään huipulle. Aikaa vierähti 45 minuuttia kavuta huipulle, alas pääsi huomattavasti nopeammin. Saatoin merkitä ensi syksylle keikan ruskamatkalle. Aika hyvä kapuamistulos 74-vuotiaalta. Sama aika kolmas vuosi, lisävuodet eivät paina.  

 

Outoja sanoja 

Hiljainen poro on kesy poro, kappa valkea poro, kaarnikka on variksenmarja (raakku), kuksa on pahkakuppi, komsi on kehto, kammi on turvekattoinen maja, vaskooli on kullanhuuhdonnan "vati". Risku on naisen rintakoru, kertoo perheen varakkuudesta.  

Rakka on pakkasen mureuttamaa kivirinnettä, pirunpelto on kivenmurikka-alue, jonka meren aallot ovat muokanneet ja veden kadottua, jättäneet jälkeensä. Lemmenjoella kivirinne tunnetaan nimellä juolikko.  

 

Laanilan Kievari 

Lähtöpäivää edeltävänä iltana nautittiin Laanilan Kievarissa ateria; paistettua siikaa, perunapyrettä, jälkiruokana mustikkakiisseliä. Kievari sijaitsee muutaman kilometrin päässä valtatiestä, tunturien katveessa. Paikka on kodikas, ruoka maukasta ja palvelu huomaavaista. Laanilan Kievaria isännöi Samuli ja Leena Ruotsalainen, pari huolehtii myyntityöstä ja tarjoilusta. Keittiötä hallitsee Samulin vanhemmat, Riitta ja Markku Ruotsalainen. Lounas on tarjolla arkisin 11-16, sunnuntaisin brunssi. 

IMG_0457.JPG

Valokuvat; Tankavaaran pannut, Piispankivi, Lemmenjoelle Lily-veneellä, ja koski valtoimenaan, kullanhuuhdontaa Aslakin ja Nils-Heikin opastuksella, Teno-joen väriruskaa, Laanilan Kievari 

Pentti Koivu

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruskamatka, Lappi, Saariselkä, Tenojoki, Tankavaara

Ahvenanmaalainen menestystarina, ravintola Smakbyn

Maanantai 28.9.2015 - Pentti Koivu

IMG_01312.JPG

Ravintoloitsija Micke Björklund ja puolisonsa Jenny rakensivat tyhjälle peltoaukiolle Smakbyn nimisen ruokakulttuuriravintolan ja matkamuistomyymälän. Menestys alkoi välittömästi ja paikan suosio on ollut huimaava, ylittäen kaikki toive-odotuksetkin. Tilaa pöytä ruokailuun hyvissä ajoin.  

IMG_0129.JPG

Ravintola Smakbyn sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa, Jan Karlsgårdens friluftsmuseumin lähellä ja  on vastapäätä Kastelholms slottia, Kastelholmin historiallista linnaa, Slottsvägen 134 osoitteessa. 

Ravintola Smakbyn on modernisti sisustettu, pelkistettyä linjaa noudattaen, on runsaasti ikkunoita, terästä ja mustaa väriä. Toiminnassa keskitytään olennaiseen eli asiakaspalveluun ja ruuan laatuun. 

Kiinnostusta Ravintola Smakbyn tulemiseen markkinoille ja tunnettavuutta on edesauttanut Micken voitot Vuoden kokki kilpailuissa Suomessa ja Ruotsissa, ja esiintymiset ruoka-televisio-ohjelmissa. 

Micke on ammentanut tietoutta ruotsalaisen keittiön keveydestä, värikkyydestä ja kalapitoisuudesta   työskennellessään kokkina Ruotsin länsirannikon suurkaupungin monien ravintoloiden keittiöissä. 

IMG_0130.JPGRavintola Smakbyn henkilökunta on pääosin ruotsinkielistä tai englantia puhuvaa, toki suomellakin asiakas joten kuten pärjää. Ahvenanmaalainen kalalautanen on kokemisen arvoinen. Helsinkiläis-hyvinkääläis-riihimäkeläis-ryhmäämme varten oli rakennettu noutopöytä, joka sisälsi lukuisia silli- ja silakkapurnukoita, lohilajikkeiden ohella. Kalapöydän purnukoiden sisällöstä ja saloista kertoi kokkioppilas, Inkoosta kotoisin oleva nuorimies, suomea osaava, rallin maailmanmestarin poika. 

Ravintola Smakbyn lounas on tarjolla päivittäin klo 11-15, kesällä 2015 hintaan a´ 10-  €. Kolme vaihtoehtoa lounaita on tarjolla, joista valita mieleisensä. Jägermacken on yksi suosikkiannoksista, leivän päällä on ohut fileepihvi ja sienikastiketta, hintaan 15- euroa. Ateriat ovat vähälaktoosisia.   

Ahvenanmaalla on runsaasti omenapuita, peräti 60 % Suomen omenatuotannosta on kotoisin näiden saarien omenaviljelyksiltä. Omenat poimitaan käsin, puut ovat matalia. Belgialaiset omenapuut antavat satoa toisena kasvuvuotenaan, perinteiset vasta neljäntenä vuonna. Omenoista valmistetaan viinitiloilla omenaviiniä ja omenabrändiä.  

IMG_0125.JPG


 
Alkoholilaki rajoittaa mannersuomen tapaan ahvenanmaalaisen ravintoloitsijan myyntitoimintoja. Smakbyn myymälästä voi ostaa mukaan paikan itsensä valmistamia viinejä pulloissa, ei kuitenkaan väkeviä juomia, Ålvados-omenaviinaa, eikä likööriä. Väkevät alkoholijuomat on noudettava Alkon myymälästä. Toki paikan päällä voi ostaa ja nauttia lasillisen Ålvados-omenaviinaa tai likööriäkin. 

Jenny ja Micke Björklundin ajatuksissa on laajentaa nykyisen Gourmet-keskuksen toimintaa, yksi haave on rakentaa hotelli, toinen on näyttämö ja teatterisali Ahvenanmaalle. Rohkea ratkaisu on jo kerran poikinut menestystä, mikä estäisi ennakkoluulottoman ravintoloitsijapariskunnan etenemistä. 

IMG_0121.JPG

 

Valokuvia; Ravintola Smakbyn rakennus ja olutvalmistamo, viereinen keramiikkapaja, kukkivia koristepensaita, puupukin vartioima levähdyspaikka Ahvenanmaan kiertoajelulla ja linja-automme.   

 

Pentti Koivu 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahvenanmaa, Smakby

Risteily Saimaan kanavalla on kokemisen arvoinen

Keskiviikko 2.9.2015 - Pentti Koivu

IMG_01872.JPG

Viisumivapaudesta voi nauttia matkatessaan Lappeenrannasta Saimaan kanavan kautta Viipuriin. Joitakin rajoitteita matkan toteutumiselle on asetettu. Matkan tulee tapahtua ryhmässä, yhteisluvan  hankkii matkatoimisto, maahan tullaan ja poistutaan ryhmänä, vaikka matkustajalla olisi ikioma monikertaviisumi. Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi.

Ruplia voi vaihtaa laivalla tai Viipurin monissa rahanvaihtopisteissä. Luottokorttien vastaanotossa on kirjavuutta, niin laivalla kuin Viipurissa. Käteinen onkin paikallaan.

Laivaemäntä jakaa ryhmät, joiden mukaan maihinnousu tapahtuu. Maihinnousu laivalta sujuu verkkaisesti, passien tarkastus Venäjän tullilla ottaa aikaa.

IMG_0190.JPG

Itse matkanteko on helppoa, venäjää taitamattomana pärjää. Laivalla kerrotaan kaikki suomeksi, venäjäksi ja ainakin saksaksi. Maahantulokortin täyttö opastetaan kädestä pitäen ja mallin mukaan. Satama-alueen rajoitteista kuulutetaan useaan otteeseen laivalla; tupakointi, viinaksien juonti ja yleinen möykkääminen ovat alueella kiellettyä.

IMG_0184.JPG


Saimaan kanava on 43 kilometrin pituinen, korkeuseroa on matkalla lähes 80 metriä. Sulkuja on kolme Suomen puolella; Mälkiä, Mustola ja Soskua. Venäjän puolella on viisi sulkua. Sulut ovat kooltaan 85 metriä pitkiä ja 13,2 metriä leveitä, syvyyttä (putouskorkeus) on viidestä metristä lähes 13 metriin, huh!

Vesiteistä Saimaan ja Suomenlahden välille on haaveiltu jo 1500- ja 1600-luvuilla. Ensimmäinen kanava avattiin Venäjän keisarin Aleksanteri II:n kruunajaispäivänä vuonna 1856. Tarkempia tietoja Saimaan kanavan historiasta ja suluista selviää laivalla jaettavasta suomenkielisestä esitteestä.

IMG_0174.JPG

Tiettävästi kesälle 2016 tulee tarjolle kahden päivän, yöpyminen Lappeenrannassa, matkan ohella kolmen päivän matka, jolloin yövytään Lappeenrannassa ja Viipurissa.

IMG_0181.JPG

Kesän 2015 valmispakettiin sisältyi yöpyminen Holiday Club Saimaa-hotellissa, Lappeenrannan ja Imatran puolivälissä. Hotellin huoneet ovat tilavia ja muhkein, näyttävin huonekaluin sisustettuja. Aamiainen on monipuolinen ja riittävä nälän torjuntaan pitkälle iltapäivään.

IMG_0177.JPG

Imatran kosken näytös on mahtava, vesimassat vyöryvät musiikin tahdissa kuivaan joen uomaan, esitys kestää parikymmentä minuuttia. Opastetulla kierroksella tutustutaan Imatraan kolmen tunnin aikana. Lappeenrannan hiekkalinnat ja Linnoitus käydään katsastamassa ja Imatran Valtionhotelli. 

IMG_0178.JPG

Villasukkamyyjämummot piirittävät bussin etuoven tienoon Viipurin torille tultaessa, näin tapahtui 50 vuotta sittenkin, muutos on hidas. Kaupungilla saa kävellä ihan rauhassa. Muodikas kahvila torin laidalla on kansainvälisen tason, Victoria-hotellin yhteydessä. Hintataso on Helsingin luokkaa.

IMG_0171.JPG

Lyhytkestoiselta matkalta (alle 20 tuntia) ei saa tuoda Suomeen alkoholijuomia.

Pentti Koivu

Valokuvia: Holiday Club Saimaa-hotellin muhkea vuode, Imatran Valtionhotelli ja sen ravintolatila, Imatran kuohuvat kosket, Saimaan kanavan sulku ja avattava silta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saimaan Kanava, Viipuri, Viipurin Risteily, Holiday Club Saimaa, Imatran Koski

Pikku neiti porvoolainen Viikinsaaren kesäteatterissa

Tiistai 18.8.2015 - Pentti Koivu

PPIMG_0139_1.JPG

Merkillisesti vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen jotkut julkisuuden henkilöt putkahtavat yllättäen  päivänvaloon. Yksi heistä on Pikku neiti porvoolainen, vuoden 1965 Miss Suomi Virpi Miettinen. 

Pari vuotta sitten Virpi Miettisen taidenäyttely oli Koskenmaan kartanossa Hyvinkään Myllykylällä,  lähellä Ridasjärveä. Teatterineuvos Hilkka Kinnunen viettää kesät kartanollaan ja talvet Floridassa. 

Hilkka Kinnunen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen ollut paljon esillä, täytettyään 90-vuotta ja  esillelaitettuaan operettiprimadonnan juhla-asujaan paljetteineen, krasseineen, strutsinsulkineen ja pitkine silkkihansikkain (Teatterimuseo Helsingin Salmisaari). Näyttely on museon menestynein. 
 
Teatterineuvos perusti Operettiteatterin, joka toimi Helsingin Soutustadionilla ja Kulttuuritalolla ja ensimmäiset esitykset nähtiin vuonna 1959. Operettiteatterin perustaja, ohjaaja, puvustaja, johtaja, näyttämön säihkyvä primadonna, laulajatar Hilkka Kinnunen sai katsomot täyteen hyvin esityksin. 

Viikinsaaren teatterin kesän 2015 näytelmä on "Pikku neiti porvoolainen". Käsikirjoituksesta vastaa  Tuula Nieminen ja tarina perustuu entisen Miss Suomen Virpi Miettisen värikkääseen elämään, jota "huhut" ovat siivittäneet nousu- ja ylämäkineen. Tarinointi keskittyy 50-vuoden takaiseen aikaan.  

PPIMG_0139_2.JPG

 
Kesällä 2014 Hyvinkään Liikenteellä oli retki Hatanpään kartanon ruusutarhalle ja arboretumiin ja Viikinsaaren kesäteatteriin. Laivamatka Hatanpäästä Viikinsaareen ei taittunut ihan kommelluksitta. 

Yksi hiekkakarikolle juuttuneen m/s Ratina-aluksen matkustajista oli Miss Suomi Virpi Miettinen. 

Tarina oli Aamupostissa lauantaina 2.8.2014,  ja löytyy Googlessa hakusanalla  "Tapahtumarikas teatterimatka Tampereelle" Pentti Koivu. 

Kesän 2015 retki alkoi lupaavasti ilmojen puolesta, pilvipoutaista ja viileätä. Hatanpään kartanon  ruusulajikeet kukkivat vasta heinäkuun lopulla ja elokuussa, arboretumin kukkaloisto oli hehkeätä.  
 

Presidentti Urho Kekkosen nimikkoruusu on elossa Hatanpään puutarhassa, Kultarannasta lajike on tyystin kadonnut. Hatanpään kartanon, arboretumin opas Liisa Tyllilä ilahtui kekkosruusutiedostani.  
Viikinsaaren Pikku neiti porvoolainen esityksen on ohjannut Mikko Rasila, esiintyjinä on teatterin vakionäyttelijöiden ohella Aikakoneen Saija "Sani" Aartela ja tukenaan on uudet kasvot näyttämöllä Nina S.Newton ja Tommi Lehto ja Samuli Erkkilä. Laulunumerot olivat upeita, Sanin ääni kantoi rankkasateen yli, kuten koko musiikki. Sade piiskasi näyttämön kattamatonta etuosaa ja katsomon eturivistä kiirehdittiin ylemmille penkkiriveille. Äänentoistolaitteet toimivat täysin moitteettomasti.  
 

PPIMG_0139_3.JPG

Käsikirjoittaja Tuula Nieminen olisi voinut tarkentaa henkilönimien taustoja. Kaikesta kun on niin kauan, viitisenkymmentä vuotta Virpi Miettisen valinnasta missiksi, ei niitä millään jaksa muistaa.  
 
Sanelma Vuorre oli mannekiinikoulun johtajatar ja elämäkertansa mukaan hänestä tuli Miss Suomi kilpailuissa Miss Messuhalli, tuomariston mielestä kilpailijattarissa ei ollut riittävän kaunista neitoa. Silloin elettiin 1940-luvun alkua ja Sanelma kilpaili tyttönimellään. Hauska sattuma, olen kertonut opastusmatkoillani Messuhallin historiasta mm. Sanelmasta, kun ajamme nykyisen Kisahallin ohi. 
 
Monsieur Mosse eli mösjöö mosse, paistatteli kilpaa kaunottarien kera, liehuen arvoturkiksissa ja kampasi missikokelaat kisoissa ja muina aikoina salongissaan helsinkiläiset seurapiirikaunottaret.  
 
Kauppaneuvos Kerttu Pitkäsen boutique-myymälä, Kirjokangas, sijaitsi Keskuskadulla. Liikkeellä oli yksinoikeus missikisojen puvustajana, Salon Lindblad oli nielaistu pois markkinoilta ateljeeseen. 
 

Eniten päänvaivaa aiheuttivat Marita ja Sirpa nimet, Virpin ystävättärien pyörähtäessä näyttämöllä.  Kyseessä lienee huippumannekiinit, ei siis missikilpailijoitaan, Marita Palmgren ja Sirpa Rydman. 

PPIMG_0139_4.JPG

Eino Makunen tunnettiin "Missikeisarina" ja Einolla oli yksinoikeus Suomen kisoihin ja ilmeisesti  lisenssit kauneusrintaman ulkomaankisoihin. Työskentelimme 1950-luvun lopulla Eino Makusen kanssa osuuskaupparyhmittymän pääkonttorilla Vilhonkadulla. Eino oli ATK-osastolla, koneilla oli ilmastoidut ja kosteutetut huoneet, konttorityöntekijät saattoivat avata huoneen ikkunoita, halutessa raitista ilmaa. Urani osuusliikkeessä oli fillaritsupparitasolla, sen pidemmälle se ei ehtinyt nousta.  
 
Kohtasin Eino Makusen Hotelli Kämpin avoimien ovien päivillä. Huippuluokan hotelli oli purettu sisältä, alkuperäiset arvokkaat ulkokuoret jäivät. Jonotusaika uuden hotellin kierrokselle oli tunteja. 
 
Yllättäen Missikeisari Eino Makunen oli seurueineen jonossa. Vaihdoimme muutamia ajatuksia ja kysymykseeni, miksi olet jonossa, etkö kuuluisi kutsuvieraiden joukkoon. Eino kertoi kutsun toki kiirineen, missikisoille vuokrahinnat olisivat "pilvissä". Rahvaan jonossa hän kuulee vakiohinnat. 
 
Virpin aviomiehestä annettiin näytelmässä mielikuva lähes "hulttiosta". Aatelisherra Ceaser lukeutui   lehtikuvien perusteella helsinkiläisen seurapiirielämän keskiön vakiovieraisiin, kun jotain tapahtui. 

Ihan kuin itävaltalaistaustaisen herran julkisuuskuva / yksityiselämän aviomies olisivat eri henkilöt.  
 
Viikinsaaren kesätaetteri on vakiinnuttanut asemansa suomalaista kesäviihdettä tarjoavien keitaiden parissa. Näyttelijöillä on kymmenen vuoden vuokrasopimus teatterista. Saareen kannattaa tutustua.  
 

Valokuvia; Hatanpään kartanon päärakennukset ja kukkapuiston loistoa. 

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pikku neiti porvoolainen Viikinsaaren kesäteatterissa

"Ilmoja pitelee" Ahvenanmaallakin, USM juhannusmatka 2015

Tiistai 30.6.2015 klo 16:31 - Pentti Koivu

IMG_0145.JPG

Juhannus on keskikesän juhlan aikaa, säät ovat suosineet matkailijoita Ahvenanmaalla. Olen vienyt ryhmiä yhdenjaksoisesti kesästä 2009 alkaen Ahvenanmaan juhannusjuhliin Uudenmaan Seuramatkojen ja Hyvinkään Liikenteen toimesta, ollen matkaoppaana.

IMG_0126.JPG

Aina on ollut aurinkoista ja lämmintä, ei niinkään helteistä. Vuoden 2014 juhannussää oli poikkeuksellisen kolea, kuitenkin auringonpaisteinen, kesä 2015 sekoittaa tilastot.

IMG_0134.JPG

Ahvenanmaan Eckerö on tilastojen mukaan Suomen auringonpaisteisin kunta, toisen tilaston mukaan Hanko. Eckerö sijaitsee Ahvenanmaan länsilaidalla, asukkaita on alle tuhat, ruotsinkielisiä on 90 % asukkaista. Maarianhamina on 35 kilometrin päässä.

Turismi on Eckerössä ykkössijalla; hotelleja, matkakoteja, ravintoloita

ja kahviloita, ja mökkikyliä ja uimarantoja, on mistä valita. Eckerö on leirintämatkailijoiden suosiossa.

Jan Karlsgårdenin friluftsmuseumin tapahtuma kerää paikallisia asukkaita ja turisteja, varsinkin ulkomaalaisia Ahvenanmaan juhannusjuhlien päänäyttämölle. Juhannussalot nousevat pitkin päivää lähialueilla pystyyn, kylien värien ja koristeiden somistamina.

Lähikyliltä kiirehditään klo 20 alkavaan, 25 metriä pitkän majstångin, juhannussalko, ylösnostoon, Sundissa sijaitsevaan Jan Karlsgårdeniin. Kansallisasuihin pukeutuneet talkoolaiset kantavat jättikokoiset, värikkäät keinokuituhimmelit juhannussalon luo.

Juhannussalon nosto alkaa juhlapuheiden (ruotsiksi, suomeksi, saksaksi, englanniksi) jälkeen. Salkoa hilataan pikkuhiljaa mieshartiavoimin ylöspäin, "heinäseipäiden" avulla. Salon kiila kalautetaan koloonsa noin puolen tunnin aherruksen jälkeen, juhla voi alkaa.IMG_0140.JPG

Juhannussalot ovat pystyssä seuraavaan juhannusjuhlaan asti. Hiukan aikaisemmin ne kaadetaan pitkälleen, poistetaan edellisvuoden kuluneet koristeet ja vaihdetaan uusiin.

Kesän 2015 sää oli epäsuosiollinen ja oli verottanut paikalletulijoiden määrän vähään, kolmannekseen vakiomäärästä. Mustanpuhuva taivas oli värikkäiden sateenvarjojen vastakohtana salonnoston alkaessa, salon ollessa yläasennossa, sateenvarjot olivat jo suljettuja ja värikäs salko hallitsi juhlatannerta. Sääolot vaihtuvat hetkessä saaristossa.

Norjan Bergenissä sataa aina, vauvatkin syntyvät saappaat jaloissa, sanotaan. Lapset ovat vihaisia aurinkoisina päivinä Bergenissä, kun leikit on rakennettu sateiden varalle.

Ahvenanmaan retkeemme mahtui kiertoajelukin, ammattiopas Gun Styrströmin kertoi hunajaisella äänellään nähtävyyksistä ja Ahvenanmaan historiasta. Liputuspäivät ovat samat kuin Manner-Suomessa, kolme extra-liputuspäivää liittyvät saaren itsehallintoon.

Suomen ensimmäinen naisrakennusmestari on ahvenanmaalainen Hilda Hongell, eli vuodet 1867-1952. Sveitsiläistyylisiä isoja puutaloja ja huviloita rakennettiin 98, joista jäljellä on 44 rakennusta. Huvilat ovat koristeellisia ja useimmissa niissä on parveke.

Jomalassa on 24 metrin syvyinen kaivo, Gun oli kertonut opastaessaan, kaivuutyön tapahtuneen käsin. Silloin koulukaspoika oli kysynyt, eikö niillä ollut lapioita lainkaan.IMG_0120.JPG

Ahvenanmaalla on runsaasti omenapuita, peräti 60 % Suomen omenatuotannosta on kotoisin näiden saarien omenaviljelyksiltä. Omenat poimitaan käsin, on matalia puita. Belgiasta tuodut omenapuut antavat satoa toisena kasvuvuotenaan, perinteiset vasta neljäntenä vuonna. Omenoista valmistetaan viinitiloilla omenaviiniä ja omenabrändiä.

Ravintoloitsija Micke Björklund ja puolisonsa Jenny rakensivat tyhjälle peltoaukiolle Smakbyn nimisen ruokakulttuuriravintolan ja matkamuistomyymälän. Menestys alkoi välittömästi ja paikan suosio on huimaava, muista tilata pöytä ruokailuun ennakkoon.

Smakbyn on modernististi sisustettu, pelkistettyä linjaa noudattaen ja keskittymällä palveluun ja ruuan laatuun. Kiinnostusta ja tunnettavuutta on auttanut Micken Vuoden kokki kilpailujen voitot Suomessa ja Ruotsissa, ruoka-televisio-ohjelmissa esiintymiset.IMG_0131.JPG

Henkilökunta on pääosin ruotsinkielistä tai hyvää englantia puhuvaa, toki suomellakin pärjää. Ahvenanmaalainen kalalautanen on kokemisen arvoinen, ryhmäämme varten oli rakennettu noutopöytä. Tuotteiden esittelijänä toimi kohtelias nuorimies, kokkioppilas, kotoisin Inkoosta ja rallin maailmanmestarin poika. Smakbyn palvelut pelasivat hyvin.

Suomen alkoholilaki kattaa myös ahvenanmaalaisten ravintoloitsijoiden toiminnot. Smakbyn myymälästä voi ostaa mukaan paikan itsensä valmistamia viinejä pulloissa, ei kuitenkaan väkeviä juomia, Ålvados-omenaviinaa tai likööriä. Ne pitää noutaa Alkon myymälöistä, toki paikan ravintolassa voi nauttia lasillisen juomaa. Muiden valmistamia viinejä tai olutta ei voi kuitenkaan ostaa mukaan. On siinä euroturisteille selittelemistä.

IMG_0130.JPG

Jenny ja Micke Björklundin ajatuksissa on laajentaa Gourmet-keskuksensa toimintaa, seuraavaksi on havitteilla rakentaa hotelli ja sen yhteyteen sopisi luontevasti näyttämö.

Matkalla oli riihimäkeläisiä, hyvinkääläisiä ja pääkaupunkiseutulaisia. Monet olivat ensimmäistä kertaa Ahvenanmaalla, ihastuivat saaristoon, sateet eivät haitanneet.

Pentti Koivu

Valokuvia; juhannussalon nosto alkuvaiheessa ja pystyssä, pensaita runsaasti kukkien, Eckerön majstång ja Eckerön kirkko, m/s Gracen mansikkapöytä ja näkymä merelle.

IMG_0147.JPG

  IMG_0146.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juhannus, Ahvenanmaa, Juhannusmatka

Säilyykö Satujen Saarien lumo?

Tiistai 16.6.2015 - Pentti Koivu

rajaustyakalu_8kuvaa_blogikuvat_islanti1.jpg

Islanti itsenäistyi vuonna 1944 irroittautuessaan Tanskan kuningaskunnasta, samalla Islanti julistautui tasavallaksi. Tanskalle kuuluu edelleen Färsaaret ja Grönlanti.

Islanti nousi maailmankartalle vuoden 1972 shakin maailmanmestaruuskilpailuissa, kun "Bobby" Fisher voitti Urheilutalossa pidetyssä kisassa hallitsevan mestarin, venäläisen Boris Spasskin. Islanti myönsi kiitoksena kansalaisuutensa amerikkalaiselle Fisherille.

Vuonna 1986 Amerikan presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton Mihail Gorbatsov tapasivat huippukokouksessa Reykjavikin "Valkoisessa talossa", Höfthi. Puolueeton maaperä oli jälleen koko maailman mielenkiinnon kohteena. Tarinan mukaan vuonna 1901 valmistuneessa rakennuksessa hiippailee kummitus, daamihaamu White Lady.
Edellinen käyntini Islannissa tapahtui elokuussa 2001. Islantia ja islantilaisia on koeteltu sen jälkeen rajusti, taloudellinen lama ravisteli hyvinvointivaltiota ja kansan varallisuus putosi kerralla, nousten pikkuhiljaa sitkeällä uurastuksella. Korkea hintataso riivaa yhä Reykjavikia, ollen Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Helsingin kanssa samaa tasoa.

Tulivuorenpurkauksen tuhkan seurauksena Islanti oli pitkään eristyksissä ja Euroopan lentoliikenne oli täysin sekaisin. Vuoden 2001 havaintoihini verrattuna metsättömään Islantiin on istutettu puita, Alaskan kuusi viihtyy laavakivimaaperässä. Turistikohteisiin on rakennettu suojakaiteita, jotta kukaan ei putoaisi jyrkänteeltä rotkoon. Kulkumaastoa suojellaan laavakivimurskapäällysteisillä poluilla. Turismiin panostetaan voimakkaasti.

Mahtipontinen pääkirkko Hallgrimskirkja kohoaa 70 metrin korkeuteen, halliten edelleen kaupunkikuvaa. Betonikirkko valmistui vuonna 1983, rakentaminen alkoi 1940-luvulla.
Suomalaisen Alvar Aallon piirtämä Pohjola-talo Norraena Husith on yksi nähtävyyksistä.

Keskilämpötila kesällä on + 10 C, ja + 20 C koetaan helteisenä. Talvella mittarilukema voi lähennellä - 10 C pakkaslukemia, nolla-asteen ollessa tavanomaisin kylmyystila.

Kuumilla lähteillä ja Gullfossin huikeille putouksilla ja Blue Logoon, sinisillä laguuneilla ja laavakentillä käynnit kuuluvat Islannissa turistiohjelmaan. Säätila voi vaihtua hetkessä; sumua, kovaa tuulta, tihkusadetta, tyyntä, auringonkajastusta, jopa lämmintä paistetta mahtuu samaan päivään. Retkille on hyvä varata lämmintä tuulen pitävää ja sadeasuja.

Gullfossin putoukset eivät pettäneet, sen sijaan Geysirit olivat kesyjä, "Vanha Ukko" on uupunut, eikä jaksa ryöpyttää sata-asteista vettä korkeuksiin. Blue Lagoon on suosittu luonnonperäinen kahluuallas, veden lämpötila on + 38 C, haisee rikille ja on sameata.
 
Laavakenttiä riittää lähes loputtomiin, mustaa ja harmaata. Kesäkuukausina kukkivat lupiinipellot uinuivat talviunta. Silmänkantamattomiin ulottuvat sinertävät lupiinikentät pitävät maaperän paikoillaan. Rajut tuulet veisivät maa-aineksen mennessään, kuten puuston. Islantilaisessa metsässä ei voi eksyä, kun nouset seisomaan, näet metsän yli.

Reykjavikin musiikkitalo Harpa on lasista ja harmaa-mustasävyisistä laavakivilaatoista koostuva uljas taideteos meren äärellä. Rakennus valmistui vuonna 2011, arkkitehdit ovat tanskalaisia ja islantilaisia. Sisustus on pelkistettyä linjaa, ja valtaisia portaikkoja kerroksesta toiseen. Näköalat merelle ovat huikeat. Suorastaan pelottaa ylätasanteelta katsella syvyydessä oleviin alakerroksiin. Rakennukseen on vapaa pääsy koko päivän.
Matkan ajankohta oli toukokuu 2015, Hyvinkääläisen syöpäyhdistyksen järjestämänä.
Matkanjohtajana toimi Osmo Sihvonen, yksi Aamupostin nimeämistä Arjen sankareista. Islantilainen Anna-Maria Geirsdottir hauskuutti ryhmäläisiä Satujen saarien tarinoilla ja jakoi asiatietoa Islannista ja maan asukkaista. Anna-Maria on islantilais-suomalainen.

Keskustelujemme lomassa Anna-Marian kanssa ilmeni, olin vieraillut edellisen kerran Islannissa 14 vuotta sitten ja lentokoneeni oli tehnyt välilaskun Keflavikin lentokentälle Islannissa vuonna 1965, ensimmäisellä Amerikan matkallani. Siihen aikaan kun ei ollut vielä mannertenvälisiä lentoja. Siitäkös Anna-Maria äityi ihmettelemään, "milloin olit ja oletko niin vanha". Näin on, Anna-Maria oli itse vuonna 1965 kolmen vuoden ikäinen.

Pentti Koivu
rajaustyakalu_4kuvaarinnakkain_blogikuvat_islanti2.jpg

Valokuvia; Blue Lagoonin höyryt ja kahluuallas, Reykjavikin neuvottelujen "Valkoinen talo", Hallgrimskirkjan kirkon holvikatto, pizza islantilaiseen tapaan, museotavaraa, Gullfossin putoukset, Geysirit suihkuavat, islantilaisen karu laava-maisemanäkymä, Pylsuhysid-nakkikioski, Harpa Musiikkitalo ja sen korkeuksiin kohoavat portaikot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Islanti, tulivuori, geysir, Reykjavik, Blue Lagoon

Kööpenhaminan Street Food keidas

Perjantai 15.5.2015 klo 18:07 - Pentti Koivu

kaapenhaminan_street_food_keidas_avotakka.png

Vaaleanpunaisia makkaroita myyvät Pølser-kioskit olivat tanskalaisessa katukuvassa edelläkävijöitä Street Food tuotteille. Sittemmin Kööpenhaminan Strøget-kävelykadulle ilmestyivät kebab- ja vohvelikioskit ja hampurilaispaikat.

Copenhagen Street Food on vuonna 2014 päivänvalon nähnyt uusin katuruokakeidas, entisessä paperivaraston tiloissa, Christianshavnin saarella, Oopperatalon naapurissa. kaapenhaminan_rosenborgin_linnan_valtaistuimia.png


Parhaiten paikalle pääsee vesibussilla, lähtöpaikka on Det Kongelige Teaterin edustalta, Nyhahnin kanaalin rannan kärjestä. Skuespilhuset on tumma möhkelemäinen rakennus, vastapäätä valkoista Operahusetia. Vesibussin reitti Skuespilhuset - Experimentarium - Operahuset taittuu muutamassa minuutissa, jää pois Experimentarium cityn laiturilla.

Kyyti maksaa 24- kruunua suuntaansa. Osoite on Papirøen varastot, Trangravsvej 14. Kävellen pääsee reittiä; Børsgade, Knippelsbro sillan ylitse, Torvegade, Overgaden oven Vandetia tai Prinsessegadea suoraan Paperisaarelle, matkaa kertyy reilut pari kilometriä.

Tyhjäksi jääneeseen varastohalliin on asettautunut lukuisia ravintola-alan pienyrittäjiä. Sopimus on voimassa vuoteen 2018, vuokra-ajan päättyessä tulee häätö, purettavien varastojen tilalle rakentuu kalliita omistusasuntoja. Christianshavnin epämääräistä huumemainetta häivytetään tai ainakin halutaan siirtää piiloon "taka-alalle".
kaapenhaminan_katuravintoloita_nyhavn_huhtikuu_2015.png
Street Food keidas tarjoaa ruokaelämyksiä moneen makuun. Aasialaistaustaiset keittiöt ovat hyvin esillä, tanskalaiset voileivät kootaan asiakkaan nähden, ja kaikki on tuoretta.

kaapenhaminan_street_foods_keidas_sisustusratkaisuja.pngOstokset tehdään eri kioskeista ja ruokailupaikkoina ovat pitkät pöydät, joiden ääreen asetut aterioimaan. Kalusteet on hankittu halvalla, ratkaisut ovat väliaikaisia, toiminta päättyy kolmen vuoden sisällä. Valtaisan isossa avotakassa poltetaan kuljetuslaudat.

Puiset myyntikioskit ja niinä toimivat entiset asuntovaunut ja pakettiautot on varustettu kylmiöin ja jäähdytetyin myyntitiskein, ruokatarvikkeiden säilytyksessä on huomioitu hygieeniset määräykset.

Copenhagen Street Food keitaasta on nopeasti muodostunut perheiden, vauvojen ja äitiensä lounaspaikka ja nuorison illanistujaistila. Turistien tuloa odotetaan innokkaana.
kaapenhaminan_kevatta_huhtikuussa_2015.png
Ranta-alueella on aurinkotuolia, joille voit käydä pitkäkselleen. Paperivarastossa on viileätä, kesällä varmaankin mieluisaa, muulloin on syytä varata lämpimiä asusteita.


WC-tilat on yhtä pitkää konkia, jonka varrella on eriöitä, erittelemättä naisten ja miesten puolia. Väliseinät ovat louskuvaa peltiä, ylä- ja olaosat avoinna. Ovet ovat puretuista taloista, jokainen ovi on eri näköinen ja värinen. Käsien huuhteluallas on uloskäyntitien varrella, saattaa ola hevosten entinen juottoallas, johon on lisätty skruuvattavat hanat.

Nuoret yrittäjät ovat toteuttaneet unelmiaan kekseliäästi, tilapäisyyden huomioiden ja panostaneet maukkaisiin tuotteisiin ja yksilölliseen palveluun. Suosittelen käväisyä.

kaapenhaminan__rhodorendot_kukkii_huhtikuu.png

Kuvat: Nyhavnin katuravintoloita, koristepuut ja rhodorendopensaat kukkivat Kööpenhaminassa huhtikuussa, Rosenborgin linnan valtaistuimia, Street Food keidas Cristianshavn, sisustus ja takka

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Street food, Kööpenhamina

Edinburghin auringonpaisteessa soivat säkkipillit

Perjantai 24.4.2015 - Pentti Koivu

Pääsiäinen Skotlannissa yllätti monin tavoin. Pääsiäismaanantai on arkinen Edinburghissa, kaupat ovat avoinna. Pääväylät North Bridge ja South Bridge, ja läheisyyden kadut ovat täynnään ostajia. Edinburgh on mäkistä maastoa, huonojalkaisille se ei ole suositeltava.

skotlantia_esiteltiin_ho_puitteissa.jpg

Maan pääkaupunkina Edinburgh on toiminut vuodesta 1437, hyvin vanhaa ja ihan uutta on rinnatusten. Linnoja, kirkkoja ja katedraleja, nähtävyyksiä riittää. Edinburghin asukasluku on n 500 000, Skotlannin viitisen miljoonaa. Saaria on noin 800, joista 130 saarta on asuttu.

Edinburghin lentokentältä pääsee näppärästi keskustaan Waverley Stationin läheisyyteen AirLink-yhtiön busseilla tai raitiovaunulla, Tram. Bussi maksaa suuntaansa 3.50 £, paluun kera kuusi puntaa. Bussit ja Tram kulkevat 10 km matkan non-stop tyyliin 40 minuutissa.

Edinburghin katukuvasta puuttuvat tyystin eteläisistä maista saapuvat rahanpyytäjät. Onko matka Manner-Euroopasta liian pitkä saarivaltioon, vai maahantulijoiden karsinta tehokasta. Paikalliset rahanpyytäjät ovat leiriytyneet kadunvarsille peittoineen ja kolikkomukeineen.

Katuilveilijöitä, ihmispatsaita ja erilaisia taikoja tekeviä esiintyjiä on aukioilla ja he keräävät runsaasti katselijakuntaa. Hurjin esitys oli, nuoren langanlaihan miehen paketointi kelmun sisään, teipillä sulkien. Nuorukainen oli kaulasta nilkkoihin asti käärittynä tiukasti. Taituri pomppi karkuun pienen tytön ja pojan muovinuijan kajautuksia. Vähitellen nuorimies pääsi vapauteen tukalasta paketista, kuin pakkopaidasta. Esityksen päätteeksi kiersi kolikkohattu.

Säkkipilliä soittavat herrat ovat sonnustautunut kansallisasuun; ruudullinen kiltti, valkoiset villasukat, niiden polvitaitteessa puukko, mustat kiiltokengät, skottimyssy ja rahakekukkaro. Säkkipillin soittajia on aukioilla ja risteyksissä. Heitä arvostetaan, ovat ammattimuusikoita.

Kilttiasuun pukeutuneita herroja kohtaa kadulla tiheään, oletin kilttiasun kuuluvan museoon ja kansallispäivän viettoon kyläjuhlissa. Skottiruudullisia kaulahuiveja ja kankaita notkuvat myyntihyllyt. Värivalikoima on laaja. Kankaista tehdään mm. kilttejä, leninkejä ja verhoja.

Kevätkukat olivat kukkeimmillaan, kevätesikot, krookukset, pääsiäisliljat, tasetit kukkivat parhaillaan, tulppaanit olivat jo uloskukinnassa. Viiden päivän aikana aurinko paistoi + 15 c.

Hop On Hop Off bussiyhtiö tarjoaa oivan tavan tutustua cityn nähtävyyksiin. Punaisissa ja sinikeltaisissa busseissa on tarjolla useilla kielillä opastukset, Pohjoismaisilla ei lainkaan. Vihreissä ja ruskeissa busseissa äänessä on ”Live guide in English”. Lienee ajan kysymys, kun eläväinen opas nähtävyyskommenteineen korvataan koneäänitetyllä nauhoituksella.

edinburgh_reitti_hop_on_hop_off.jpg_2.jpg

Puhelimen ja pienoistietokoneen laturin ohella matkassa on oltava töpselien yhteensovittaja. Nettikahvilat katosivat omien i Pad aparaattien myötä, South Bridgeltä löytyy pari caféta.

Hintataso Edinburghissa on suunnilleen Helsingin ja Tukholman tasoa. Cappuccino ja leivos 6- £. Pariloitu kananrintaleike, salaatti ja ranskalaiset perunat ja kivennäisvesi + tips 15- £.

Yksi punta on suunnilleen puolitoista euroa. Juomarahaa jaetaan kaikkialla 5-10 % verran.

Käytössä on Englannin ja Skotlannin punta. Viimeksi mainitun rahat eivät käy Englannissa.

Pentti Koivu

Kuvat: Hop On Hop Off kiertoajelujen esitteet, HO Skotlanti-esittely Mr. Richard Law

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Skotlanti, Edinburgh

Barcelonan opetus ja nähtävyydet - RYÖSTÖ!

Tiistai 7.4.2015 - Pentti Koivu

Ryöstön kohteena

Varhain sunnuntaiaamuna Norwegianin (lakko oli ohi) kone laskeutui Barcelonaan. Lentokentältä lähtee solkenaan busseja keskustaan, puolen tunnin ajo maksaa 5.90 euroa, maksetaan kuljettajalle. Päätepysäkki on Plaça de Catalunyan keskusaukio.

Hotellini on ydinkeskustassa, pienen Santa Annan kadun varrella. Kun kirjauduin kodikkaaseen hotelliin, virkailija pyysi passini nähtäväkseen. Tajusin jalkojeni juuresta kadonneen olkalaukkuni, kapsäkki oli paikallaan. Hotellin ulko-ovi on heti kadulta, vastaanoton palvelutiski on välittömässä läheisyydessä. Tullessani hotellille aula oli ihan tyhjä asiakkaista, enkä nähnyt kenenkään käyneen.

Kiiruhdin poliisilaitokselle. Kahden kuulustelijan, asioiden kirjaajapoliisin ja poliisin tulkin avulla tapahtumien kulkua selvitettiin espanjaksi ja englanniksi. Syntyi pöytäkirja, komea kolmesivuinen espanjankielinen asiakirja, allekirjoitin ao. kieltä osaamattomana ja kahden poliisin todistamana.

Soitin pojalleni Suomeen, Mikon välityksellä i Padin (tietokone) siru-kortti tuhottiin, operaattorin toimesta. Hotellin tietokoneella onnistuin vaihtamaan pikaisesti sähköpostien, @gmail ja @icloud salasanat uusiin.

Olkalaukussa oli passini, i Pad, lento- ja vakuutusyhtiöiden kortit, oikean korvani kuulokoje, kartat, sanakirjat ja villakudonnaiset sormikkaat. Varauduin maanantain arkiaamulla Suomen Barcelonan konsulaatiilla käyntiin, uuden passin hakuun.

Yllättävä käänne

Iltakävelyltä tultuani respa soitti huoneeseeni, kutsuen luokseen. Hallussaan oli nahkainen ruskea olkalaukkuni kaikkine sisältöineen, paitsi i Pad puuttui ja kotelo. Sain takaisin passin, vakuutus- ja lentoyhtiöden kortit, kuulokojeen, päivyrin, kartat ja sanakirjat. Onneksi luottokorttini ja setelit oli farkkujen piilotaskuissa, matkapuhelin paidan rintataskussa. Villasormikkaat oli kelvannut rosvolle.

Respa oli joutunut maksamaan 50- euroa palautuksesta, mukisematta annoin samaisen summan. En päässyt perille, kuka toi olkalaukkuni respaan eurolunnaita vastaan. Maanantaina kävin Barcelonan poliisin luona, kertomassa uudesta tilanteesta, samalla todettiin passini olevan edelleen voimassa.

Mitä tästä voimme oppia

Matkoilla ote ei saa edes hetkeksi herpaantua. Takatasku tai selkäreppu ja/tai olkalaukku eivät ole turvallisia säilytyspaikkoja. Poikani neuvoi vuonna 2003, käydessäni luonaan New Yorkissa, ”faija laita rahat ja luottokortit farkkujen salataskuun”, on ollut oiva ohje.

Suomen poliisin Kansalaisneuvonta +358 295000 totesi, takaisin saatu passi (varastettukin) ei ole turvallisuusriski. Jatkuvasti voimassa oleva matkustaja- ja matkatavaravakuutus on tosi tarpeellinen paljon matkustavalle. Kotimaassa sain vakuutusyhtiöltä korvauksen i Padista, yhdellä puhelulla.

Aikaa riitti nähtävyyksillekin

Barcelona City Tour bussiyhtiö tarjoaa kaupunkikierroksia, punainen citylinja on kestoltaan kaksi tuntia ja vihreä on kymmenen minuuttia pidempikestoinen. Selostuksia on kuunneltavissa monilla kielillä, ei kuitenkaan pohjoismaisilla. Päivän lippu maksaa +65 ikäihmisille 23-, muille 27- euroa. Päivän aikana ehtii istua molemmat kierrokset, kahden päivän piletti on kympin verran kalliimpi.

Kilpailevan yrityksen Barcelona Bus Turisticin tarjonnassa on punainen, sininen ja vihreä reitti valittavana. Hinnat ovat yhtäläisiä, kielivalikoima on sama, reitit eivät poikkea paljoa toisistaan.

Kävelykatuja riittää

Barcelonan ydinkeskustaa hallitsevat bulevardimaiset ja leveät kävelykadut, joiden varrella ovat turistipyydykset; ravintolat, kahvilat, muotiliikkeet ja ostoskadut risteilevät pääväylien ympärillä. Rambla de Catalunya ja Passeig de Gràcia vetävät puoleensa turisteja, katukauppiaita, ilveilijöitä, ihmispatsaita ja musikantteja. Poliiseja partioi runsaasti, siitä huolimatta ole valpas ja suojaa varasi.

Katukuvassa erottuu mitä erikoisimmat ratkaisut rakennusten ulkoseinissä. Mielikuvituksella ei ole rajoja, huomatuksi tuleminen lienee päätarkoitus. Kohteet on helppo löytää, valokuvaajien armeijat piirittävät teoksia. Casa Batlló, Casa Amatller ja Casa Lleó Morera ovat Passeig de Gràcia väylän varrella, lähekkäin. Casa Batlló on Gaudín 1900-luvun alun merkkiteos, tilaajana rikas Josep Batlló.

Kaupungin symbolit, Catedralit

Barcelonan kaksi mahtipontista Catedralia ovat katsottuja turistinähtävyyksiä. Plaça de la Seu'lla sijaitsevaa Catedralia rakennettiin 600 vuotta, 1200-luvun loppuvuosista alkaen aina 1900-luvulle.

Catedralit ovat olleet todellisia voimanponnistuksia suunnittelijoille, rakentajille kuin rahoittajille. Köyhä kansa on nöyränä kumarrellut näkemäänsä. Nykypiletti katedraliin maksaa seitsemän euroa. Catedralin etupihalla voi osallistua sunnuntaitansseihin, ehkä ovat uskonnollissävyisiä.

Nykyajan ihme on Sagrada Familia. Sisäänpääsyjono kiemurteli koko rakennuksen ympäri ja lipun ostoon on varattava puolisen tuntia. Perushinta on 13- euroa, hissikyyti ylös toteutuu lisämaksusta.

Torneja Sagrada Familian silhuetista voi laskeskella parisenkymmentä, uusia ulokkeita rakennetaan koko ajan vanhojen rinnalle. Kolmen nosturin työskentely rakannustyömaalla näyttää taidokkaalta. Korkeuksissa keikkuvat rakennustyöt yritetään saada valmiiksi vuonna 2026, suunnittelijan Antoni Gaudin (1852-1926) kuolemasta on silloin kulunut sata vuotta.

Antoni Gaudin elämäntyönsä luomus on häkellyttävä ihmeluomus kirkkosalia, pilareita, holveja ja värikkäitä ikkunamaalauksia, lisänä kierreportaat kohti taivaita. Antoni Gaudin hauta on Sagrada Familian kryptassa. Katedralin suunnittelun ja valvonnan parissa vierähti puolet herran elämästä.

Pentti Koivu

P.S. Valokuvia ei ole, kun se i Pad jäi rosvon haltuun.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Barcelona

Tukholman Djurgårdenin kolme hienostomuseota/galleriaa

Tiistai 17.3.2015 klo 12:14 - Pentti Koivu

flickorna_helin_voltaire_djurgrden.jpgTukholman Djurgårdenilla on kolme hienostomuseota/galleriaa. Liljevalchs konsthall tulee ensimmäisenä niistä vastaa Djurgårdenin sillan ylitettyä. Saarelle pääsee nro 7 raitiovaunulla näppärästi keskustasta Sergels Torgin ja NK-tavaratalon pysäkeiltä.

Piletti maksaa rahastajalta ostettuna 44- kruunua suuntaansa, kioskilta ennakkolippu 36- kruunua. Raitiovaunulla voi ajaa Skansenin portin läheisyyteen, josta huvipuistoon on pieni kävelymatka. Nykyisin raitiovaunu seitsemän reitti jatkuu  Prins Eugens Waldemarsudden portin lähituntumaan.

Silja Linen bussin pysäkki on Djurgårdenin sillan kupeessa, jatka kävellen tai raitiovaunulla nro 7. Viking Linen aamun viimeinen vuorobussi ajaa Djurgårdenille, Skansenin sisääntuloportin viereen.

Liljevalchsin taidehalli on oikealla Djurgårdsvägenillä, saaren toinen raitiovaunupysäkki. ABBAn museo on naapurikorttelissa, seuraavana on Gröna Lund. Liljevalchs-taidehallin rakennus valmistui vuonna 1916 maalauksille ja kuvanveistoksille. Kevään 2015 Vårsalong näyttely on ollut menestys.

Ruotsalaiset taiteen esilleasettajat osaavat hätkähdyttää ja paheksuttaa ja ihastuttaa ja puhututtaa. Karola Messnerin luomus, kokoa jättimaalauksella on 4.50 x 3.60 metriä. Maksava yleisö (10- kr) parveilee taulun edessä ja tunnistaa henkilöhahmoja. Vasemmalla on Englannin mahtikuningatar, läheisyydessä Venäjän ajattelija, oikealla sivulla on Yhdysvaltain, Saksan ja Ranskan päämiehiä, hiukan ylempänä Saksan ja Italian "sotahullut". Henkilöhahmoja on valtaisasti ja eri vuosisadoilta.

Liljevalchs konsthallin seinät tarjoavat silmän ruokaa ja förbi meneviä sommitelmia. Ihmisten päät ovat

prins_eugens_waldemarsudde.png

nurinperin niskassa kiinni, koirat ovat leikkaantuneet kahteen osaan, eri värisiä plänttejä tai viivakyhäelmiä, käytännönläheisin lienee kymmeniä astianpesuharjoja naulittuna seinäntaiteeksi. Tekijänä on Roswitha Jonsson, teoksen nimi on Diskdborsting, Diskborstar eli astianpesuharjat.

Prins Eugens Waldemarsudde, niemen kärjessä sijaitseva vaalean keltainen rakennus näkyy hyvin laivareitille Tukholmaan saavuttaessa. Prinssi Eugen asui nuorena poikana Rosendals slottissa, Djurgårdenilla. Hän ihastui läheisyydessä olevaan Gamla Husetiin, jonka tiloissa prinssi alkoi maalata tauluja ja harrastaa taiteita. Prinssi rakennutti Waldemarsudden, linnamaisen kulttuurikodin itselleen. Prinssi oli toinen rakennuksen arkkitehdeistä. 

Waldemarsuddeen kokoontui Ruotsin eturivin taiteilijoita juhlimaan, käytiin henkeviä keskusteluja. Prinssin kuollessa vuonna 1947 upea rakennus taideaarteineen siirtyivät valtiolle, myöhemmin Tukholman kaupungille ja liljevalchsin_raidesalonki_djurgrden.png1990-luvun puolivälissä jälleen valtiolle.

Prins Eugens Waldemarsudden taulut ja veistokset ovat pääosin ruotsalaistaiteilijoiden käsialaa, lukuisat taulut on prinssi itse maalannut. Prinssin pitkä elämäntaival 82-vuotta oli värikäs ja aiheutti alvariinsa pieniä skandaaleja, joita suojasi kuninkaallinen tausta.

Thielska Galleriet sijaitsee Djurgårdenin etäisinnemmässä kärjessä, Blockhusuddenilla. Entisen pankkiirin, Ernest Thielin loistelias kotitalo rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina. Rakennuksen piirtänyt arkkitehti Ferninand Boberg oli se toinen arkkitehdeistä Prins Eugens Waldemarsuddessa. NK-tavaratalo on arkkitehti Ferninand Bobergin käsialaa.

Thielska Gallerietin taiteen tasokkuudesta kertoo sali, joka on täynnään Carl Larssonin maalauksia ja toinen sali Edvard Munchia. Carl Larssonin työt ovat hilpeän kauniita ja toinen Gallerietin ruotsalaistähti Anders Zorn, työsti muotokuvia ja alastonmaalauksia kaunottarista. Norjan kansallistaiteilija Edvard Munch tunnetaan "Huuto" teoksestaan. rosendals_slott_djurgrden.jpg

Prins Eugens Waldemarsuddenin kotilinna ja entisen pankkiiri Ernest Thielin arvokoti edustavat entisajan ruotsalaista vaurautta, hyvää makua taiteen kerääjinä ja kulttuurin suojelijoina.

Thielska Gallerietiin pääsee parhaiten bussilla nro 69 Tukholman keskustasta. Piletti on ostettava ennakkoon kioskista, bussissa ei kelpaa setelit, ei kolikot, eikä luottokortti.

Museot ja Galleriat ovat avoinna yleensä tiistaista sunnuntaihin, maanantait on suljettu. Tarkemmat aukioloajat on syytä varmistaa Internetistä tai Tukholman museovihkosesta.

Pentti Koivu

Tukholmalaisen taksin käytössä turistin on oltava valpas ja huolellinen;thielska_galleriet_tukholma.jpg

Tukholmassa on kuutisentuhatta taksia, joista tuhatkunta edustaa ”vapaa-ajajien” taksi-ryhmää. Tukholmassa on järjestäytyneitä taksiyrityksiä. Niiden nimiä voi tarkastella Internetistä. Näiden veloittamat

hinnat ovat kohtuullisia, ”vapaa-ajajien” ryhmän ylihintojen rinnalla.

Taksien ikkunoissa tulee lukea keltaisella tarralla hinta 10 km matkalle, joka kestää n. 15 minuuttia.  

”Vapaa-ajajien” hintatarra on kiinnitetty yleensä takaoven ikkunaan, teksti on hyvin pientä pränttiä.

Asiakas voi valita taksijonosta haluamansa auton. Käytännössä tilanne on hankala, kun asiakkaan pitäisi vertailla taksijonon ikkunoiden hintoja. Hintojen erot voivat olla moninkertaisia.  thielska_galleriet_djurgrden.jpg

Tuttavapariskunta ajoi Tukholman keskustasta Silja Linen terminaalille, matkan hinta 100- euroa ja matkaa on viitisen kilometriä. Mittari oli pyörinyt vinhaa vauhtia matkalla, huomautus ei tehonut.

Esimerkiksi Helsingin keskustasta Hyvinkäälle taksi maksaa noin 100- euroa, matkaa kertyy 60 km,

Raitiovaunu- ja bussilippu kännykkään

SL-biljetter nettiosoitteessa voit ladata puhelimeesi Tukholman julkisen liikenteen matkalippuja.

Kertalippu maksaa 36- kruunua ja on voimassa 75 minuuttia, raitiovaunussa ostettuna 44- kruunuaa.

Tukholman busseissa ei voi maksaa käteisellä lippua, lippuja bussiin myydään kioskeissa ja netissä.

Lippuja on 24 ja 72 tunnin ajaksi, 7 ja 30 päivän voimassa olevia lippuja, myös pidempikestoisia. ulla_winbladh_ravintola_djurgrden.jpg

 

Valokuvat; Djurgårdenin alueelta Flickorna Helin huset, Rosendals slott, Thielska Galleriet ulkoa ja sisältä, Ulla Winbladh restaurant, Prins Eugens Waldemarsuddenin linna, Liljevalchsin taidehalli.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tukholma vinkkejä, museot, Tukholma, Djurgården

Upeita kukkapuistoja

Torstai 19.2.2015 - Pentti Koivu

keskisen_vesan_kylkaupan_kartano_ja_koristerinne.jpg

Keskisen kyläkaupan riippuva puutarha

Tuurissa sijaitsevan Keskisen kyläkaupan omistajan, kauppias Vesa Keskisen kartano on joen rinteellä, kauppa-alueen tuntumassa. Kartanorakennus oli aiemmin metsän saartama, kunnes puut kaadettiin ja rakennus asettui framille, kuin tarjottimelle. 

Kesällä 2007, tarkemmin 13.7. parkkialueen ja kartanojoen tuntumaan avattiin riippuva puutarha, jonne istutetaan pensaita, puita, pienoispuita, erilaisia kesäkukkia, perennoja, yhteensä 25 000 kpl. Katselijan hämmennystä lisäämään oli hankittu OnnenEnkeleitä, Yksisarvisia ja OnnenLähteitä suihkuineen, kutakin seitsemän. Kiviportaat, jotka eivät vie minnekään ja marmoripilarit, jotka eivät kannata mitään, ovat osa yllätyksellisyyttä.

Joen töyräälle on rakennettu katsomo, joka toimii samalla valokuvauksen tasanteena. Kartano on sen verran etäällä ja joen takana, että jonkin asteen yksityisyys on pystytty säilyttämään. Ehkä sitä ei edes tavoitella. Kymmenen vuotta olen käynyt ryhmien kera Töysässä, bussit alati täynnä. Edes suhdanteet, säätilat, ei Keskisen suosiota horjuta. 

 

Kankaisten kartanon puutarha kankaisten_kartanon_kukkaistutuksia_pioneja.jpg

Åbo Akademin säätiö hallinnoi nykyisin Kankaisten kartanoa, värikkäidden vaiheiden jälkeen. Kivilinna on valmistunut 1500-luvulla. Linnaa on remontoitu 1760- ja 1930-luvuilla. Nykyinen omistaja korjaa linnaa asteittain, puutarha komistuu siinä ohessa.  

Kartano on kokenut huutokaupan 1840-luvun lopulla, kolmas kerros on välillä purettu ja rakennettu uudelleen, nykyiseen asuunsa. Viimeinen asukas jätti kartanonsa ja muutti ulkomaille, kunnes kartano ajautui vuonna 1992 Åbo Akademian nimeämälle säätiölle.  

Hatanpään arboretum Tampere

Hatanpään kartanon päärakennus valmistui 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla rakennnusta laajennettiin ja korotettiin. Tulipalo tuhosi rakennuksen 1880-luvulla ja vuona 1885 tilalle nousi uusi päärakennus, ja Villa Idman valmistui vuonna 1900.  

Hatanpään kartanon puusto on peräisin 1800-luvulta, vanhin tammi on 200-vuotias. Arboretum luotiin 1970-luvulla, Tampereen kaupungille kartano siirtyi 1910-luvulla. Kartano ehti toimia sairaalana, kaupunginmuseona, Nukke- ja Pukumuseona, ennen kartanon nykyistä toimintaa, Tampereen juhla- ja kokoustiloina ja virastojen tyyssijana. 

 naantalin_kultarannan_syysleimut_elokuu_2014.jpg

Kultarannan kukkatarhat ja ruusupenkit

Paul Olsson on ollut luomassa presidentin kesäasunnon, Kultarannan kukkatarhojen ilmeen. Paul Olsson toimi Helsingin kaupungin puutarhurina. Isänsä Svante Olssonin kanssa he suunnittelivat puutarhoja lukuisille yksityisperheille ja Helsingin puistoja.  

Kultarannan ruusutarhojen tunnetuimmat kukat ovat Tellervo-ruusu, rouva Koiviston mukaan ja Tarja Halosen ruusu. Presidentti Kekkosen ruusun elämän taival uuvahti. 

Kultaranta on varakkaan liikemiehen, maanviljelysneuvos Alfred Korlelinin luomus, jonka toteutuksesta vastasi arkkitehti Lars Sonck. Graniittinen linna valmistui vuonna 1916. Kohtalon oikusta poikamiehenä pysytellyt Alfred Kordelin kuoli vuoden päästä. 

Liikemies Alfred Kordelin ehti tehdä useita testamentteja rikkauksistaan ja kiinteistöistä. Kultaranta oli ensialkuun turkulaisen yliopistoseuran hallinnassa, kunnes "myynnissä" siirtyi Suomen valtiolle. Kultarantaa oltiin vaihtamassa Vanajan linnaan, se aie raukesi.naantalin_kultarannan_valkoisia_daalioita_elokuu_2014.jpg

Testamentin yhtenä ehtona on, Kultarannan tulee olla avoinna yleisölle, kuten se nyt on. Alfred Kordelin oli tiettävästi alunperin rakennuttamassa kesähuvilaa Kultarannan sijalle. Sattuma puuttui asiaan ja mahtipontinen kivirakennus toimii presidentin kesäasuntona. 

 

Urajärven kartanon kukkaistutukset

Hugo ja Lilly ovat sisarukset, jotka viimeisinä hallitsivat ja asustivat Urajärven kartanoa, Heidemanin suvun jälkeläisinä. Sisarukset olivat syntyneet 1850-luvun puolivälissä ja molemmat elivät vajaat seitsemänkymmentä vuotta. Kumpikaan heistä ei avioitunut.

Urajärven kartanon historia alkaa 1650-luvulta. Päärakennuksen rakentamisvuotta on arvuuteltu, rakennuksen silhuetti lienee1840-luvulta. Pihapiiriä hallitseva pylväskatos on vuodelta 1913. Hugo ja Lilly Heidemanin testamentin myötä kartano avattiin museona 1928. Muinaismuistoyhdistys eli saaja, lahjoitti kartanon valtiolle 1980-luvun puolivälissä. 

Urajärven kartanon puisto on englantilaishenkinen. Hugo-herran nimikkopolku kiertää puistoa, päätyen näköalapaikalle, puoliympyrän muotoiselle Valhalla-pylväskatokselle.  

Urajärven kartano oli pari vuotta suljettu laajojen korjaus- ja entisöintitöiden johdosta. Ovet avattiin yleisölle 2010-luvun alkupuolella. Urajärven Kartanon sisustus ja miljöö huokuvat Lilly-neidin koristeellista ja säntillistä aikakautta, ulottuen puistonäkymiinkin.

 

Pallas-Ounastunturin maaruska

Ruska on yllätyksellinen, sen alkamisen ajankohta voi vaihdella muutamilla viikoilla. Vanha sanonta, ruska alkaa syyskuun 10.päivänä klo 12 - joskus alkaa, toisinaan ei. 

Taiteilija Mikael Vesper Lopen Sajaniemeltä, on tallentanut Pallas-Ounasvaaran ruskan hehkun ja värit. Tauluissaan tunturien "syksyiset ikikukat" säilyttävät upeat sävynsä. 

 

Ulkomaiden kukkatarhojarosendals_trdgrden_djurgrden_niittykukat.jpg

Rosendals Trädgård, Tukholma 

Tukholman Djurgårdenilla sijaitsevan Skansenin läheisyydessä on Rosendals Trädgård. Ruotsin kuninkaat ovat suojelleet ja ylläpitäneet aluetta 1800-luvun alkupuolelta alkaen ja vähitellen puutarha sai englantilaisen puiston ilmeen, kasvihuoneet ja talvipuutarhan. 

Rosendalsin puistoon pääsee, jäämällä raitiovaunusta Djurgårdenin sillan jälkeisellä Nordiska Museetin pysäkillä. Rosendalsvägeniä pitkin, rantatietä parisen kilometriä kävellen kohti Skansenia. Matkalla voi ihailla pitsihuviloita ja kauniita arvorakennuksia.

Rosendals Trädgårdin alueella on kasvihuoneita, luonnontilassa kasvavia keitaita ja hoidettuja kukkapenkkejä. Alueella on tasokas kahvila. Monet tulevat puistoalueelle viettämään piknikkiä omin eväin. Skansenin portilta lähtee raitiovaunu keskustaan.  rosendals_trdgrden_djurgrden_stockholm.jpg

Bergenin kukkapuistot Norjassa

Bergen on seitsemän vuoren ympäröimä, pitkään eristyksissä elänyt yhteisö. Rautatien ja vuorien läpi kulkevan tieyhteyden myötä Bergenistä on tullut suosittu matkailukohde. 

Aiemmin Bergeniin tultiin meritse. Bergenissä sataa kahtena päivänä kolmesta. Lapset ovat ihmeissään, jos sateettomia päiviä on useita peräkkäin, leikkinsä vaativat sateita. 

Bergenin kaupunkinäkymään on panostettu, runsaasti näyttävän upeita kukkaistutuksia puistoissa, patsaita suihkujen ja lorisevien purojen kera, pylväikköjä kukkapyramidein. bergenin_puistoa_kukkapaviljonki_talojen_vliss.jpg

 

Budapestin kaupunkipuistot, Unkari

Budapestin Keskuspuiston laajat orvokkimatot lokakuussa yllättivät. Budapestissä on pitkiä bulevardeja, joita koristavat puut, pensaat, suihkut ja värikkäät kukkaistutukset. 

 

Valokuvia; Kankaisten kartanon pionit, Kultarannan daaliat ja syysleimut, Hatanpään arboretum, Urajärven kartanon pihakukat, Tuurin riippuva puutarha, Ruskan värit Mikael Vesperin tapaan, Bergenin pylväskukkapyramidi, Budapestin orvokkimatot, Rosendals trädgården Stockholm. 

 budapest_kukkaistutuksia_lokakuussa.jpg

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta.

Tallinnan, Turun ja Tuurin joulumarkkinat

Keskiviikko 7.1.2015 - Pentti Koivu

kpenhamina_christmas_market_strget_kvelykatu_2.jpg

Tallinnan joulumarkkinat tallinnan_raatihuoneentori_joulukuusi_ja_-markkinat_2014.jpg

Tallinnan vanhankaupungin keskeisin kohde on Raatihuoneentori, Raekoja plats, joka joulumarkkinoille saa lämpimän ja värikkään ilmeen. Jouluna 2014 torin koristeena on upea joulukuusi. Tuntuu uskomattomalta, valtaisa kuusi on pystytetty torille, näyttäisi kasvavan omilla sijoillaan. Valoja on tasaisesti kuusen oksilla, latvassa on komea tähti. 

Lähdetiedon mukaan joulukuusi on pystytetty Raatihuoneentorille ainakin viimeisten 570 vuoden aikana. Tori on ollut tallinnalaisten kokoontumispaikka ja on yhä edelleen. 

Joulukojujen väliin jää selkeät kulkureitit. Myynnissä on paljon käsitöitä, villaisia asuja, pipoja, sukkia, villapaitoja ja kudonnaisia. Makeisia on monen sorttisia, leivonnaisia ja pientä syötävää, makean kuin suolaisen nälkään. Glögejä on eri vahvuisia ja makuisia. 

Torin laitamilla on ravintoloita ja kahviloita, lämpimänä vuodenaikana terassit. Restoran Rae on yksi tasokkaista kahviloista. Cappuccino on oikeaoppisesti valmistettu, tarjolla on kauniisti esille laitettuja jälkiruokia. Pienet suklaaleivonnaiset tuotiin kivitarjottimella. 

 

Turun joulumarkkinat Vanhalla Suurtorilla

Turun Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, Gamla Stortorget, asettuvat Turun tuomiokirkon ja Aboa Vetuksen välimaastoon. Brinkkalan talo ja sen parveke saapuvat televisiokuvan välityksellä jouluaattona klo 12 kaikkien suomalaisten koteihin, joulurauhan julistuksen parissa. Joulurauhan kestoaika on jouluaatosta Nuutinpäivään, joka on 13.tammikuuta.

turun_brinkkalan_talo_ja_parveke_joulumarkkinoilla.jpg

Mukulakivikaduille ja piha-alueille ilmestyy joulumarkkinoille puukojuja, myynnissä ovat paahdetut mantelit, glögi, elintarvikkeet, käsityöt ja joulukoristeet. Sokkelokujanteita pitkin pääsee pihalta toiselle, jotkut niistä päätyvät umpitakapihalle. Piharakennusten kahviloissa on tarjolla suupaloja suolaisen ja makean nälkään, pipareita unohtamatta. Leivonnaiset, pullat ja lendikranssit on kotoisesti pienleipomoiden uuneissa paistettuja. 

Brinkkalan talo ja Vanha Raatihuone ovat kulmikkain. Vanha Raatihuone rakennettiin vuosina 1734-1736 muurarimestari Samuel Bernerin ohjeiden mukaan. Tulipalossa talo tuhoutui vuonna 1827. Kaksi vuotta myöhemmin paikalle valmistui Pehr Johan Gylichin suunnittelema talo, siinä on ollut yksityiskoti, paitatehdas, poliisilaitos ja raatihuone. Raatihuoneen kätköissä on tänä päivänä taidenäyttelytilat.

Turun tuomiokirkon paikalla sijaitsi aikoinaan puukirkko, tilalle valmistui 1200-luvun lopulla korkeuksiin kohoava, upean juhlava kirkko. Turun tuomiokirkoksi uusi kirkko vihittiin vuonna 1300. Kirkon toisessa kerroksessa on mielenkiintoinen kirkkomuseo. Pääsymaksu on pari euroa.

Tuomiokirkon kiviportaikkojen edessä olevaan komeaan kuuseeen sytytetään klo 17.00 sähkökynttilät 1.adventtia edeltävänä lauantaina. 

 

Tuurin Keskisen kyläkaupan joulumaa 

Vesa Keskisen kyläkauppa porskuttaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen uusien haasteiden ja ennätysten melskeessä. Keskisten miehet ovat syntyneet kauppiaiksi, kulkukauppiaana toimi jo 1800-luvulla nykyisen Vesa-kauppiaan, esi-isän edustajia. 

keskisen_kylkaupan_joulutervehdys_kortin_teko.jpg

Kiinteä kauppapaikka perustettiin Tuuriin vuonna 1946, nykyisellä paikalla kauppa on ollut vuodesta 1969. Kauppias Vesa Keskinen toimii Suomen suurimman Kyläkaupan toimitusjohtajana, vuodesta 1994. Vesa-herra tunnetaan värikkäistä tempauksistaan. 

Joulumaa on ollut osa kyläkauppaa 1000 m2 liiketilana. Eihän se riitä, kun halutaan olla maailman suurinta. Joulumarkkinoille 2014 valmistui upouusi jättijoulumaa, 4400 m2. 

Joulumaassa on lapsille kaksi karusellia, samantapaisia on tivoleissa ja Linnanmäellä. 

Joulumaahan kuljetaan kyläkaupan pääoven kautta, myymäläverkoston läpi, toiseen päähän tavarataloa. Joulumaan yläkerrassa on hotellin jatko-osa, joka odottaa vielä huoneiden sisustamista ja kunnostamista. Elintarvikepuolen ja hotellin sisäänkäynti on toisella sivulla, on kierrettävä koko korttelin ympäri, matkaa on muutama sata metriä. 

keskisen_kylkaupan_joulumaan_karuselli.jpg

Joulumaan esiintymislavalle kutsuttiin kovaäänisten kautta henkilökuntaa kuvauksiin. Kymmenet myyjät asettuivat tonttuhatut päissään framille. Tekeillä kun oli joulukorttii. Kauppias Vesa Keskinen ilmestyi joukkojensa keskelle, nahkatakissa ja tonttuhatussa.

Santa Park Napapiiri Finland

Napapiirin Santa Claus kylässä on joulupukkimaailma. Vuonna 1958 käväisin Valtion rautateiden rengasmatkan puitteissa Napapiirin majalla. Alkuperäinen pikkuriikkinen mökki muistuttaa eletystä ajasta. E 4-tietä vajaat 10 km Rovaniemeltä pohjoiseeen

Kaksituhatluvulla joulusävelet kaikuvat kauppakujilla, kesät talvet. Joulupukin paja ja postikonttori houkuttelevet turisteja valokuvauksiin. Boutiqueissa leijuu siirappimainen ilmapiiri. Mieleeni palautuu elokuu 1965, kun New Yorkissa sijaitsevan Santa Clausin joulua hämmästelin, ei olisi uskonut kohtaavansa Suomessa 50-vuotta myöhemmmin.

ikuinen_joulu_vallitsee_napapiirin_tuntumassa.jpg

 

Julehuset Bergen Norge

Norjalaisilla on ikioma joulumaansa, Julehuset Bergen. Vuorten ympäröimän Bergenin 

rantabulevardin varrella on puutalorivistö, joista yhdessä toimii läpi vuoden Julehuset, osoitteessa Holmedalsgården 1. Norjalaiseen tapaan myynnissä on villakudonnaisia.  

 

Ströget Kööpenhamina Tanska

Kävelykatu Strøgetin ylellisyysliikkeiden ikkunat on somistettu talvea markkeeraten. Valkoisia asusteita ja niiden lomassa on valkoisia ankkoja, jääkarhuja ja pikkulintuja. Jääkarhut kertovat Grönlannista, joka osa Tanskaa. Joulupukinmaa on Grönlannissa.
Näin tanskalaiset myyvät Joulupukinmaataan. Jokaisella Pohjoismaalla on omansa.

bergenin_talorivist_julehuset.jpg

 

Tukholman joulumarkkinat

Gamla Stanin Stortorgetin, Djurgårdenin Skansenin, Kungsträdgårdenin, Södermalmin Hornstulls Strandin joulumarkkinoista olen kirjoittanut aiemmin. Tavaratalojen joulut ovat koreita, Åhlensin tavaratalon fasadi on valmiina joulun avaukseen marraskuun lopulla, kuva.

 

Takatasku ja selkäreppu eivät ole turvallisia rahakätköjä.

Poliisi ja julkinen sana varoittaa toistuvasti suomalaisturisteja lomien ja matkakohteiden vaaroista. Joulun seutu, kirkas päivänvalo, selvänä kulkeminen, ei välttämättä ole takuu turvallisuudesta ja ryöstetyksi joutumattomuudesta. Varoitus pätee nykyisin kaikkialla.

Markkinoiden tungoksessa tulee helposti tönimisiä ja se antaa tilaisuuden kolttosten tekijöille. Avoin takatasku tai selkäreppu ovat oivia kohteita arvoesineitä ja rahasaalista havitteleville, kaikki on ikäänkuin tarjolla roistoille. Samainen ilmiö pätee risteilyaluksilta poistuttaessa, tultaessa terminaalista ulos, ryöstäjä käyttää ruuhkaisuutta hyväkseen. 

Ryöstöjen käsikirjoitukset näyttävät noudattavan samaa kaavaa, herrojen avoimesta takataskusta napataan lompakko ja daamien selkärepun sulkuläpän avauksella käteen tarttuu kirjekuorikäsilaukku tai arvoesineitä. Ryöstön saalis ohjautuu kädestä käteen avustajien välityksellä saavuttamattomiin. Varsinaiselta tekijältä ei löydy yhtikäs mitään.  

 

Valokuvat; Tallinnan Raatihuoneentori, joulukuvaelma, suklaajälkiruoka, Turun tuomiokirkon joulukuusi, Brinkkalan talo, Keskisen kyläkaupan karuselli, henkilökunnan yhteiskuva, Bergen Julehuset Norge, Napapiirin Joulumaa, Kööpenhaminan Christmas market, joulukukkia torilla, Strögetin näyteikkuna, Tukholman Åhlens tavaratalon fasadi.

 

Pentti Koivu

tallinnan_vanhan_kaupungin_joulukuvaelma_raatihuoneentori.jpg

tukholma_hlns_tavaratalon_joulun_ilme.jpg

kpenhamina_strget_valkea_jouluikkuna_2.jpgkpenhamina_kukkatorin_valikoimia_jouluna.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulumarkkinat, Turun joulumarkkinat, Tallinnan joulumarkkinat, Tuurin joulumarkkinat

Tallinnan KUMUn näyttelyn naisenergiaa

Maanantai 22.12.2014 - Pentti Koivu

tallinnan_kumun_ars_dco_2014_nyttely.jpg

"Kadonneen maailman loistoa. Art déco-muotia Aleksandre Vassilievin kokoelmasta" asunäyttely Tallinnan KUMUssa on loistelias katsaus 1920-luvun muotiin ja ajan kepeään henkeen.

Art déco-muotia näyttely on KUMUn 3.kerroksessa, B-siivessä. Näyttely päättyy sunnuntaina 18.1.2015. Suomalaiset käyvät sankoin joukoin ostosmatkoilla Tallinnan kauppakeskusksissa. Suosittelen sen ohessa tutustumista KUMUn 1920-luvun leninkinäyttelyyn nyt tai keväällä 2015 ruotsalaisen taiteilijan, Hilma af Klintin abstraktin taiteen näyttelyyn.

tallinnan_kumun_ars_dco_nyttely_lainattu_pariisista.jpg

Art déco-muotia näyttelyssä on esillä satoja asuja ja niihin sopia asusteita; käsineitä, hattuja, helminauhoja, korvakoruja, paljetteja, krasseja, ja kaikkea ylellisyyteen kuuluvaa. Leninkien pääasiallinen väri on valkoinen, sen eri sävyt ja materiaalina silkki ja sifonki. Joukossa on piristeenä kirkaan vihreitä, lohenpunaisia ja beigen värisiä helmikirjailtuja juhlaleninkejä. Asut näyttävät unelman kevyiltä, miehustan lasipunosnauhat laskeutuvat kauniisti.

Hilma af Klintin upeat maalaukset ilmestyvät Tallinnan KUMUn seinille ajalle 13.3.-7.6.2015. Unohduksiin painunut ruotsalainen abstraktin taiteen edelläkävijä nousi pinnalle Tukholman Modernin taiteen museon, Moderna Museet, näyttelyssä keväällä 2013. Asikasjonot museoon olivat pitkät ja menestyksen myötä Hilma af Klintin työt ponnahtivat kuuluisuuteen.

Näyttely kiertää maailmalla, Helsingissä työt olivat esillä syksyllä 2014. Taiteilija Hilma af Klintin maalaukset ovat jättikokoisia ja hillityn värikkäitä, af Klintin töitä on helppo ymmärtää. Silmä lepää Hilma af Klintin maalauksia katsellessa.

Tallinnassa avattiin helmikuussa 2006 KUnstiMUuseum, markkinointinimenä on KUMU. Suomalainen arkkitehti Pekka Vapaavuori voitti vuonna 1994 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun. Rakennusprojekti kesti 12 vuotta. Monia rahoitus- ja kaavoitusesteitä oli voitettava. Pekka Vapaavuori asui Tallinnassa sen ajan ja oppi ohella täydellisesti viron kielen.

tallinna_merelt_katsottuna.jpg

Naistaiteilijoilla ei ollut sijaa neuvostovallan aikana, vain miehet saattoivat valmistautua taiteilijoiksi. Tytöillä ei ollut mitään asiaa taideopin pariin, mikäli omasta takaa ei ollut opettajaa. Lydia von Ruckteschell (1858-1936) oli yksi harvinaisista naistaiteilijoista. Lydian isä oli taiteilija ja opetti tyttärelleen taiteen aakkoset, sillä taiteen yleiskoulutusta ei ollut tarjolla tyttöoppilaille.

Monet aateliset muuttivat pois Virosta ja Venäjältä 1910-luvulla, asettuen Pariisiin tai muihin, heille turvallisiin Euroopan kaupunkeihin. Art déco-muotia näyttelyn leningit on ommeltu ja taidokkaasti koristekirjailtu aatelisneitokaisten hentoisissa käsissä, koti-ikävää kaikoten.

Art déco-muotia näyttelyn leningit säästyivät jälkipolvien ihasteltavaksi ollen Euroopan maissa turvassa. Monet taiteilijat palasivat Viron itsenäistymisen jälkeen kotimaahansa, hakeuduttuaan ulkomaille turvaan 1940-luvulla, osa jo 1910-luvulla.

KUMU-rakennuksessa on viisi maanpäällistä ja kaksi maanalaista kerrosta. Pihapiiri muistuttaa linnunpesää. Aulasta lähtevät kaarikäytävät ovat kuin Helsingin Kiasman.

tallinnan_kumu_kuva_p_p_v_2011.jpg

KUMUn erikoisuus on Lokki-sali, liki sadan pään muodostama veistosgalleria. Ei uskoisi täältä löytyvän sulassa sovussa muiden hahmojen keskeltä Stalinin ja Leninin pääpystit. Osa patsaspäistä keskustelee omalla äänellään ilmeettöminä. Lokkilintu hallitsee salia.

Eesti Kunstimuuseum, Viron taidemuseo KUMU sijaitsee Presidentin virka-asunnon lähellä. Laivaterminaalilta taksi maksaa viitisen euroa suuntaansa, hinnat ovat melkoisesti vaihtelevia.

Valokuvat; KUMU Tallinna, Art déco-muotia, Tallinna mereltä, Hilma af Klintin taidetta

Pentti Koivu

moderna_museet_hilma_af_klintin_taideteoksia.jpgmoderna_museet_hilma_af_klintin_teoksia_2013.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KUMU, Tallinna, Aleksandre Vassiliev

Budapestin lokakuu on lämmin

Perjantai 5.12.2014 - Pentti Koivu

budapest_elisabet-silta_sissi_keisarinna_kuninkaanlinna.jpg

Lento- ja raitiovaunuliikenne

Budapestin lentokentältä, Ferenc Liszt Airport, on yhteys kaupunkiin Airport Minibussin kyydissä tai linja-autolla nro 200 lähimmälle Köbánya-Kispest metroasemalle, edelleen sinisellä M3 metrolla cityyn, Deák Ferenc Tér asemalle. Airport Minibussin ajosysteemiä selostan Budapest on Buda ja Pest kirjoituksessa. Kyseessä on kimppakyydin tapainen kuljetus, ihan ovelta ovelle. Linja-auton ja metron yhdistelmälippu maksaa 450 forinttia.

Budapestin Villamosvonal-hálózata-raitiovaunulinjoja on 150 km, raideleveyden ollessa 1435 mm. Toiminta alkoi 1860-luvun puolivälissä hevospelillä ja 20 vuotta myöhemmin raitiovaunuilla. Meillä vanhoilla, vähintään 65-vuotta täyttäneillä on etuoikeus matkustaa maksutta metrolla, raitiovaunuilla, kaupunkibusseilla, lentokenttävälin bussilla-metrolla. Passin esittäminen liikennevirkailijalle riittää, ei tarvitse hakea matkustuslupatodistusta.

budapest_margitinsaaren_nelipyrinen_menopeli.jpg

Kävelykatu ja Margitinsaari

All-4U Apartments Hotel sijaitsee Budapestin Holló utca kadun varrella, kaupungin kahden pääväylän, Rákóczin ja Andrássyn pienillä kujanteilla. Kävelykadut ja kolme merkittävää siltaa, keisarinna Elisabetin, elokuvatähti Sissin, silta on niistä tunnetuin. Miehensä, keisarin silta sai uuden nimen, Vapauden silta. Sillat tuhoutuivat sodassa.

Margitinsaari, Margitsziget, budapestiläisten virkistyskäytössä on 2,5 km suurpuistoa, Tonavajoki kulkee molemmin puolin saarta. Kuningas Bélá IV sulki tyttärensä Margitin saaren luostariin, kiitoksena Jumalalle, karkotettuaan voittoisasti ryöstelevät mongolit. Saari autioitui, elvytettiin englantilaistyyliseen malliin, kukkia, patsaita ja suihkulähteitä.

Saarella saa vuokrata monenlaisia ajopelejä, kuten kiikkerän nelipyörämenijän. Saaren erikoisuus on musiikin tahdissa "tanssiva" suihkulähde. Vesi suihkuaa sävelten myötä.

Kylpylät ja saunatbudapest_margitinsaaren_tanssiva_suihlulhde.jpg

Budapestin kolmestatoista kylpylästä, yksi on Szt.Gellért gyógyfürdó. Kylpylä sijaitsee vanhassa rakennuksessa, upeita holvikattoja, marmoriseiniä ja lattioita, lukuisia altaita. Voit valita +20°, +36°, +38° tai +40°C lämpöisen veden. Kerrankin on riittävän lämpimiä. Saunoja on tarjolla 40-50°C lämpöinen höyryosasto tai 60-70°C kuumuutta hohkava kivihuone, jonka lattiat polttavat jalkapohjia ja lauteet peffaa. Vettä ei käsitellä lainkaan.

Pukuhuoneet ovat naisille ja miehille omansa, lokerokaappeihin sullotaan vaatteet tai vuokraat oman pienen kabinetin. Saunoihin mennään simmareissa, samoissa tiloissa oleskelevat naiset ja miehet. Suihkuja on avomallisina tai voit sulkeutua suihkukoppiin. Szt.Gellért gyógyfürdó kylpylä löytyy Vapauden sillan läheisyydestä, Budan puolella.

Aurinkoisia päiviä ja kukkapuistot

budapestin_kukka-asetelma_puistossa.jpg

Kahdeksan lomapäivää lokakuun toisella viikolla olivat tosilämpimiä, säätilan helliessä pilvisinä päivinä +17°C ja aurinkoisina +23°C. Lomapäivien aikana ei satanut, aamuisin oli sumuista, Tonavan vaikutuksesta. Onko näin vuosittain, siitä en mene takuuseen.

Budapestin puistoissa oli suuret orvokkikentät täydessä kukassa ja hyvin hoidettuina



Historiallisia muistoja

Tonavan rantaa kuljeskellessani silmiini osui unohtuneiden kenkien rivistö. Mielessäni häivähti, onko kyseessä päivänsä lopettavien hyppykohta. Ajatus tuntui mielettömältä, lähietäisyydellä on korkeat sillat; Vapauden silta - entinen keisarinsilta, sekä keisarinna Elisabetin silta - elokuvien Sissi ja ketjusilta. Päämäärä toteutuisi varmemmin korkealta sillalta hypäten, jos aikoo eroon hengestään. Totuus on toista, joka paljastui laatoista.

budapest_tonavan_rannalla_juutalaiskenki_1944-1945.jpg


Historiallinen tausta kenkien ololle selvisi kuparilaatoista. Tonavan rannalla ammuttiin vuosien 1944-1945 sodan melskeessä monia juutalaisia, ilmeisesti selkään, kenkänsä ovat jähmettyneet paikoilleen, kun uhrit putosivat jokeen. Muistomerkki on kukitettu.

budapest_kukkia_lilanvrisi.jpgValokuvat; orvokkikentät ja muita kukkia puistoissa lokakuussa, kenkärivistö Tonavan rannalla muistomerkki, Margitinsaaren musiikin tahdissa tanssivat suihkulähteet.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budapest

Frankfurt am Main, Euroopan Mainhattan

Perjantai 14.11.2014 klo 18:06 - Pentti Koivu

franfurt_am_main_kvelykatu_zeilin_siuhkulhde.jpg

frankfurtin_mainhattania_pilvenpiirtji.jpgLennon peruuntuminen ja lentoyhtiön vaihtuminen

Blue1 koneella Helsingistä Tukholmaan ja edelleen SAS:n siivin Fankfurt am Mainiin, näin oli tarkoitukseni. Kirjautuminen lennolle ja turvatarkastus soljuivat sutjakkaasti. Lentoa odotellassa maistui maukas lohikeitto, lennolle lähtöön oli reippaasti aikaa.

Boarding Pass kertoi portin ja istuimen numerot. Lähtevien lentojen tauluun ilmestyi yht´äkkiä Arlandan lennon kohdalle, perutettu. Lentovirkailijan neuvosta kiersin exit-oven kautta tuloaulaan ja lentoyhtiön luukulle. Uusi kirjautuminen, Lufthansan suora lento Frankfurt am Mainiin, sehän sopi. Matkalaukku siirtohihnalta, 2.turvatarkastus.

Lufthansan koneessa tuotiin kuumuutta hohkava pahvilaatikko selkänojapöydälle, ei muuta. Odotin kahvin/teen tarjoilua ja ruokailuvälineitä. Laatikossa oli patonginpala, joka oli kuorrutettu mozzarellalla ja tomaattisoseella. Ajan myötä juomavaunut tulivat kohdalle. Patonkipala oli pureskeltu, sormiottein. Evänen ja tee tarjoiltiin nurinperin.

Mainhattan on Euroopan New York frankfurt_am_main_sodan_raunioina_v_1947.jpg

Euroopan kartalta ei löydy Mainhattan nimistä paikkaa. Kyseessä on Frankfurt am Main, puhekielessä Frankfurt. Lempinimi Mainhattan on muodostunut esikuvansa New Yorkin pilvenpiirtäjien mukaan. Frankfurtin Skyline-kaupunginosassa on taivaan laelle ulottuvia rakennuksia, korkein Europaturm 337,5 m. Pilvenpiirtäjiä on lukuisia.

Frankfurtin lentokentältä, Flughafen, pääsee näppärästi alle 15 minuutin keskustaan S8 tai S9 junalla, Bahn. Piletti maksaa 4,35 euroa suuntaansa, automaattiin kelpaa kolikot sekä 5- ja 10- euron setelit. Lentokentältä asemat ovat; Stadion, Niederrad ja Frankfurt Hbf, päärautatieasema. Paluujuna Hbf-laiturilta nro 103 tai S-väliasemilta.

Frankfurtin Altstadt ja kävelykatu Zeil

Altstadt, Frankfurtin Vanha kaupunki on kartalla pienenpieni pläntti, johtuen sodan tuhoista. Frankfurt katosi pommitusten seurauksena maan tasalle, jäljellekin jääneet rakennusrippeet lanattiin, rakennettiin uutta. Nykyinen Frankfurt am Main kukoistaa.

Kävelykatuja on kokonaisen kaupunginosan verran. Alue on pyhitetty jalankulkijoille.
Huoltoyhteydet hoidetaan liikkeiden aukioloaikojen ulkopuolella tai vetokärryin. Zeil on leveä ja pari kilometriä pitkä kävelyväylä, keskellä on puistomaisia levennyksiä.

Zeilin varrella ovat kaikki mahdolliset merkkitavaraliikkeet, ylellisyystarvikkeita ja muotiasusteita myyden. Vartijat päivystävät tavaratalojen ja boutiqueiden ulko-ovilla. Lounasaikaan Zeil ja lähitienoo täyttyy pukuherroista ja jakkupukuisista daameista. Herrrat ovat tiptop, yllä valkeat kauluspaidat, mustat puvut, kravatit, sukat ja kengät.

Vastakohtien Frankfurtfrankfurt_am_main_vanhaa_kaupunkia_uutena.jpg

Zeilille on asettunut muutaman kymmenen metrin välein rahan pyytäjiä, kivetyksellä istuen tai polvirukouksessa, kolehtimuki kourassa. Tehosteena on pahvisia lappuja, joihin on kirjoitettu vetoomuksia hyväosaisille. Rahaa pyydetään ruokaan ja lapsille.

Illalla kaduille ilmestyvät ulkosalla yöpyjät. Asunnottomat sijaavat vuoteensa, patjan ja peitteet ja muovikasseihin kerätyn omaisuutensa lähelleen, usein koira vierellään. Koirat makaavat nöyrinä isäntänsä tai emäntänsä vieressä, vartijoina. Kurja homma.

Kiertoajeluja

Hop On Hop Off kiertoajeluna on valittavana punainen tai vihreä reitti tai molemmat.
Selostuksia on kahdeksalla kielellä, pohjoismaiset puuttuvat. Vaihtoehtoisesti tarjolla on Citytourin keltaiset ja siniset bussit, Hop On Hop Off ajaa punaisilla. Peruskierros maksaa 15- euroa, yhdistelmälippu alle 30- euroa. Lippu on voimassa koko päivän. frankfurt_hauptbahnhof.jpg

Primus-Linien laivalla ookasin 2 x 50 minuutin reitit, menivät eri suuntiin Main-jokea pitkin. Downstream oli mielenkiintoisempi sivu, kuljettiin pilvenpiirtäjien tuntumassa, Upstream toimii lähinnä täytenumerona, teollisuusaluetta näyttäen. Saksankieliset nimet ovat; Mainabwärts und Mainaufwärts, yhteensä 10,90 ja erikseen 8,70 euroa.

Hintataso ja kolikot

Katukahvilassa cappuccino ja kunnon pala vadelmatorttua tai tiramisu-kakkua tai täytetty sämpylä, yhteensä 6- euroa. Näyttäytymiskahviloissa on hinnakkaampaa.

Kävin parturissa, matkoilla tapanani. Hiusten leikkaus ja kulmakarvojen, korvien ja nenän karvojen käsittely 10- euroa. Helsingissä ja Hyvinkäällä leikkaus n. 22- euroa.

Yhden ja kahden sentin kolikot ovat Saksassa käypää rahaa. Suomessahan ei otettu käyttöön pikkukolikoita, pyöristyslinja hyväksyttiin mukisematta euroon siirryttäessä.

Frankfurtissa asuu vajaat 700 000 asukasta, metropolialueellaan noin viisi miljoonaa.
Mainhattan eli Frankfurt on mainio kaupunkilomakohde ja shoppailussa viihtyville. frankfurt_am_mainin_lentokentt.jpg

Valokuvat; Hauptbahnhof, Mainhattanin silhuetti, koristeellinen suihkuallas Zeilillä,
pilvenpiirtäjiä rakenteilla, kirkko ja sen kellotaulu pommitusten jälkeen vuonna 1947, jokiristeilyllä, uuttavanhaa Altstadt, pyöreä rakennus, Lufthansan koneita kentällä.

Pentti Koivu

frankfurt_mainhattania_rakennetaan.jpgfrankfurt_primus-linien_risteily_upstream.jpgfrankfurt_primus-linien_risteilyll.jpgfrankfurt_vanha_kaupunki_uuttavanhaa.jpgfrankfurtin_pyre_koristeellinen_talo.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Frankfurt am Main

Bergenin sateeton säätila yllätti

Perjantai 14.11.2014 - Pentti Koivu

ulriken-vuorella_norjan_lippu_ja_bergen_laaksossa.jpg

Finnairin parisataa matkustajaa nielaiseva lentokone nousi lähes tyhjänä Seutulan kentältä kohti Tukholmaa. Arlandan kentällä matkustajat poistuivat, vain muutaman meistä jäädessä jatkolennolle kohti Norjan Bergeniä. Koneeseen piti jäädä istumaan.

Arlandan kentältä kone täyttyi aasialaistaustaisista matkustajista ja heidän iloisesta puheensorinasta. Kuulutukset olivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Turvaohjeet ja happinaamarin ja pelastusliivin käyttö luettiin englanniksi. Aasialaisväestö kuunteli tarkkaavaisena. Helsingistä Tukholmaan lennettäessä ja sieltä Bergeniin, koneessa tarjoiltiin kahvia/teetä ja evänen. Lyhytlennolla 45 min, matkustamossa oli tehotarjoilu.

Bergenin lentokentältä pääsee kätevästi bussilla keskustaan, maksu on 90- NOK suuntaansa. Apartment City Hotel sijaitsee Bergenin keskustan tuntumassa, ihan kävelykatujen päässä. Vanha korkea kerrostalo on hissitön, neljänteen kerrokseen on kivuttava portaita ylös, kerrosväli on 24 askelmaa. Esite varoittaa huonojalkaisia.



Paluumatkalla bussilippu ostetaan pysäkin päivystäjältä. Kuljettaja avaa istuimeltaan napin painalluksella tavaratilan. Päivystäjä nostaa kapsäkin ruumaan. Tosipalvelua.

bergenin_rinnetaloja_suihkukoriste.jpg


Säätila ja kaupungin ilme

Tilastojen mukaan Bergenissä sataa lähes aina, kahtena päivänä kolmesta. Lomani alkaa aurinkoisena ja helteisenä. Ulkona on t-paita keli, eletään syyskuun puoliväliä. Aamulla on sumuista, merenrantakaupungissa. Neljä lomapäivääni ovat aurinkoisia.

Bergen huokuu vaurautta ja hyvinvointia, norjalaisittain. Kaupunki on koristeltu upein ja näyttävin kukkaistutuksin, puutarhakaupunki. Katukuvassa vilisee rahankerjääjiä, joka on ristiriidassa yleisnäkymään. Norjassa, varsinkin Oslossa, rahanpyytäjistä on syntynyt ilmiö. Heitä tuntuu riittävän jokaiseen kadunkulmaan ja niiden välille vielä.

Bergen on seitsemän vuoren ympäröimä. Kaupungissa on vajaat 270 000 asukasta, Oslon jälkeen Norjan toiseksi suurin kaupunki. Bergeniä hallitsee satama ja suuret alukset. Tavaraliikenne Bergenin satamassa on Pohjoismaiden vilkkainta ja laajinta.

bergenin_talorivist_veden_rell_vuori.jpg


Bergenin historiaa ja sijainti

Bergen tunnettiin aiemmin Bergvin ja Bjørgvin nimillä. Kaupungin perustaja on Olav Kyrre, jolla on nimikkokatu Bergenin ydinkeskustassa. Silloin elettiin vuotta 1070, Bergen toimi pääkaupunkina vuoteen 1299 saakka. Kaupunkia on riivannut Musta surma ja lukuisat tulipalot. Hyökkääjät hävittivät kaupungin vuonna 1429, vain rauniot jäivät.

Meritiet ovat olleet Bergenin elinehto, vuorten ympäröimänä kaupunki eli eristettyä elämää. Rautatie valmistui Kristianian, nykyisen Oslon ja Bergenin välille 27.11.1909.

Oslosta on Bergeniin matkaa maanteitse vajaat 480 km, ajoaika 10 tuntia autolla ja juna porhaltaa välin seitsemässä tunnissa. Lentoasemalta on matkaa 19 kilometriä.
Museoissa ja kirkoissa koluamisen sijaan ulkoilen, Bergenin vuorien siimeksessä on aurinkoista.

bryggen_vanhojen_talojen_rivist.jpg

Funikulaari ja the Mount Ulriken-hissi

Funikulaari, Fløibanen, vaijerivetoinen junavaunu kiipeää 850 m matkan, päätyen 399 metrin korkeuteen Fløyen vuorelle. Bergenin yhdeltä, seitsemästä, vuoren huipun ylätasanteelta on huikean upeat näkymät. Koko kaupunki lepää silmien edessä.

Fløibanen on ollut valmistumisestaan alkaen, vuodesta 1918, suosituin nähtävyys kaupungissa. Vuosittainen käyttäjämäärä ylittää miljoonan ookaajan rajan. Nousu ylös vuorelle funikulaarissa istuen vie kahdeksan minuuttia. Kävellen, ei tulisi mitään. Radalla on väliasemia, joilla voi jäädä pois, jatkaa matkaansa myöhemmin huipulle.

The Mount Ulriken-riippuhissille ajetaan alkumatka pitkänokkaisella, vanhanaikasella bussilla. Voimaa bussilla on nousta jyrkkiä, kapeita, mutkittelevia kiemurateitä ylös. Lähtöasemalla siirrytään lasiseen hissikabinettiin. Vaunu kulkee vakaasti keinumatta.

bergenin_satama-aluetta_poukama.jpg



Ylätasanteella on monia katselupaikkoja, hyvätasoinen kahvila, ruokaa on saatavilla. Aurinkoisena, lämpimänä päivänä oli nautinnollista istua katsellen Bergen-silhuettia. Vuorelta lähtee kävelyreittejä alas, näyttivät vaativilta. Kiilopäälle pääsee lankkutietä.

bussi_ulriken_vuorille_hissin_lhttasanteelle.jpg


Riippuhissin ilmaradan pituus on 1138 metriä, ylösnousuun kuluu 6 minuuttia. Perillä Ulriken-vuoren huipulla ollaan 624 m korkeudessa. Laelta näkee erilaisia maisemia, yhdellä suunnalla on kaupunkikuvaa ja toisaalle katsoen, on jylhän karua vuoristoa.

Norjalainen hintataso

Norjaa pidetään kalliina maana, öljyrikkauksien seurauksena. Osittain väittämä pitää paikkansa. Ravintoloissa alkoholijuomat ja oluet ovat hinnakkaita. Edustusravintolat eivät ole tarkoitettu omalla rahalla matkustavalle turistille. Tukholma, Kööpenhamina ja Helsinki ovat kahviloiden, jäätelöiden ja välipalojen osalta samassa hintaluokassa.

Tasokkaassa kahvilassa cappuccino ja täytetty croissant tai juustokakku 100- NOK, pika- tai katukahvilassa samat 80- NOK. Toriravintolassa paistettu lohi lisäkkeineen ja vesi 220- NOK. Toriravintolassa on tarjolla äyriäisiä ja hummeria ja kala-annoksia. Bergenin Fleslandin lentokenttäkahvilassa, lämmin juustoleipä, cappuccino, vohveli ja hillo ja kivennäisvesi 200- NOK yhteensä. Mihin ovat kadonneet lämpimät voileivät?pikkupoikapatsas_purskuttaa_vett.jpg



Hop On & Hop Off kaupunkibussikierros ja Funicular, Fløibanen yhteensä 230- NOK. Lippu on voimassa bussikierroksilla 24 tuntia, bussiin voit nousta useamman kerran ja funikulaarissa yhden ylösajon. The Mount Ulriken-hissin lipun hinta on 245- NOK. Likiarvona 100- NOK on 13- euroa ja 50- eurolla saa noin 400- Norjan kruunua. Valuuttakurssit ovat vaihtuvia.

Valokuvat; Suihkulähde koristeena ja kukkarivistö järven rannalla, kukkapaviljonki, värikäs talorivistö veden äärellä, jyrkkä kapea kujanne, pitkänokkainen linja-auto, näkymiä vuorelta Bergenin laaksoon, pikkupoikapatsas pruuttaa vettä suustaan.

Pentti Koivu

bergenin_satama-aluetta_poukama.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bergen

Villa Kokkonen, Villa Mairea ja Alvar Aalto

Perjantai 12.9.2014 - Pentti Koivu

villa_kokkonen_tuusula_alvar_aalto_arkkitehtin.jpg

villa_kokkosen_pianisti_elina_ja_laulusolisti_antti.jpg

villa_mairea_alvar_aallon_luomus_noormarkku_ks.jpg

villa_mairean_aurinkopyt_ks.jpg

Villa Kokkonen, Tuusula


Villa Kokkonen sijaitsee Järvenpäässä, osoitteessa Tuulimyllyntie 5. Tuusulanjärvelle on näköyhteys Villa Kokkoselta, kun talon nykyinen isäntäpari, pianisti Elina Viitaila ja laulaja Antti A. Pesonen raivauttivat pihatantereelta suuren määrän metsää pois.

Akateemikko Joonas Kokkosen kotitalo valmistui vuonna 1969, piirtäjänä oli toinen akateemikko, Alvar Aalto. Joonas Kokkonen ja Alvar Aalto olivat tuttuja keskenään.

Säveltäjä Joonas Kokkonen syntyi vuonna 1921 Iisalmessa ja kuoli Järvenpäässä vuonna 1996. Alvar Aalto (Hugo Henrik) syntyi vuonna 1898 Kuortaneella ja kuoli vuonna 1976 Helsingissä. Alvar Aalto on piirtänyt muutaman yksityiskodin, yksi on Villa Kokkonen. Arkkitehti huomioi talon suunnittelussa säveltäjän erityiset tarpeet.

Villa Kokkosen huoneratkaisu on mielenkiintoinen. Säveltäjän työhuoneen ympärille asettuvat muut tilat, hallimaisesti. Flyygelillä on näkyvä paikka, tosin alkujaan se ei ollut kuulemma nykyisellä sijallaan. Taiteilijapari Viitaila - Pesonen pitävät konsertteja vierailijoiden iloksi. Musiikkia on tarjolla klassisesta oopperan kautta operetteihin ja aina schlagereihin. A. Aimon syntymästä 100-vuotiskonsertissa Keravasalissa Elina Viitaila säesti flyygelillä ja laulaja Antti A. Pesonen esitti A. Aimon tunnettuja vanhanajan iskelmiä.

Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen ovat sitoutuneet kymmeneksi vuodeksi toimimaan Villa Kokkosen isäntinä, Järvenpään kaupungin kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella. Tarjolla on säveltäjämestarin elämäkerran ohella kahvitusta tai kevyttä ateriointia ja musiikkia pienoiskonsertin muodossa. Villa Kokkosen akustiikka on kelpoisaa tasoa.

Villa Mairea, Noormarkku

Villa Mairea on ollut pitkään "suljettu museo". Aktiivinen markkinointi alkoi muutama vuosi sitten. Edelleen varaus vierailulle on tehtävä etukäteen. Ilahduttavaa on, että omasta takaa ei tarvitse olla valmista ryhmää. Ovet aukeavat ymmärtääkseni vaikka yhdelle, kun vierailuaika on vahvistettu. Kerrallaan ryhmän koko voi olla 25 henkilöä.

Villa Mairean hoidosta ja ylläpidosta huolehtii A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Professori Maire Gullichsenin vuonna 1980 perustama Mairea-säätiö vaalii taidekokoelmaa ja rakennuksen kulttuuriarvoa. Opastetut kierrokset talossa ovat säätiön alaisuudessa.

Opastetut kierrokset ovat rauhaisia, koska ovet suljetaan ja saman aikaisesti talossa on yksi ryhmä. Isomman ryhmän ollessa kyseessä, toinen osa kiertää ulkoalueella. Villa Mairean yläkerta on suvun ja perheen yksityisaluetta, joka on suvun käytössä.

Villa Mairea oli aikaansa edellä, moderni rakennus ja edustuskoti valmistui vuonna 1939. Maire Gullichsen ja ensimmäinen miehensä Harry Gullichsen olivat molemmat taiteen ystäviä ja mesenaatteja. Hyvä ja varma maku yhdistettynä varakkuuteen loi ainutlaatuisen Villa Mairean. Villa Mairean sisustuksesta vastasi arkkitehti Aino Aalto.


Artek ja Maire-rouvan uusi avioituminen
Arkkitehdit Alvar Aalto ja Aino Aalto saivat varsin vapaat kädet talon suunnitelmien ja kalusteiden ja sisustuksen toteuttamiseen. Kalusteet ovat huonekaluliike Artekin tuotantoa pääosin. Astiastossa näkyy Aino Aallon ja Maire Gullichsenin käden jälki.

Artekin perusti Maire Gullichsen ja Aino Aalto ja Alvar Aalto yhdessä vuonna 1935. Rouva Maire Gullichsen avioitui leskeytymisensä jälkeen kapteeni Bertil Nyströmerin kera. Porin taidemuseo vastaanotti Maire Gullichsenin säätiön taidekokoelman, museon toiminta alkoi vuonna 1981.
Maire Gullichsenille myönnettiin professorin arvo 1981.

Alvar Aalto

Arkkitehti, akateemikko, muotoilija Alvar Aallon mukaan Suomessa on nimettynä katuja, teitä, aukio, yliopisto ja museo. Artekin huonekalut ovat Aino Aallon ja Alvar Aallon yhteistyön tuloksia. Aino Aalto toimi Artekin toimitusjohtajana 1940-luvulla.

Savoy-maljakko taidetaan tuntea paremmin Aalto-vaasina. Maljakko suunniteltiin helsinkiläisen Ravintola Savoy tarpeisiin. Aino Marsion, myöhemmin Aalto, ja Alvar Aallon suunnittelema lasinen Savoy-maljakko valmistui vuonna 1936. Aalto-vaasi lienee Suomen tunnetuin käyttöesine, ja maailmanlaajuisesti suomalainen valmiste.

Helsingin Kampissa sijaitseva Sähkötalo ja Rööperin Ratakatu 9:n talo ovat Aallon ehkä vähemmän tunnettuja luomuksia. Erottajan mäessä oleva parkkihalli on myös Alvar Aallon käsialaa. Parkkihallin tunnusmerkkeinä on Aallon ovirivat ja ulkokaiteet.

Akateemikko Aallon kaikki suunnitelmat eivät toteutuneet. Huomattavin "takapakki" on Helsingin keskustasuunnitelman kariutuminen. Mannerheiminaukiolle ilmestyneet Mannerheimin ratsastajapatsas ja nykytaiteen museo Kiasma eivät ole Alvar Aaltoa.

Pentti Koivu

Valokuvat; Villa Kokkonen ja, pianisti Elina ja oopperalaulaja Antti Tuusula, Erottajan parkkihalli a´la Alvar Aalto, Villa Mairea, sen liuskeportaat, aurinkopöytä, ruusutarhan tuote, Noormarkku KS

erottajan_parkkihalli_a-la_alvar_aalto.jpgvilla_mairean_liuskekiviportaat_ks.jpgvilla_mairean_ruusutarhan_kukinto_ks.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Villa Kokkonen, Villa Mairea, Alvar Aalto

Syysretki Lappiin 31.8. - 6.9.2014

Perjantai 12.9.2014 - Pentti Koivu

 

retkiryhm_lhdss_lemmenjoelle.jpg

Helsingin Mannerheiminaukiolta, Kiasman pysäkiltä lähti aamuvarhaisella klo 08.00 sunnuntaina kaksi Hyvinkään Liikenteen bussia kohti Lappia, toinen läntiseen ja toinen itäiseen. Turvavyön käytön matkustajat ovat tiedostaneet. Kiinnityksessä tarjoamme apua.

Bussit koukkasivat Hyvinkään, Riihimäen, Oitin ja Lahden Renkomäen kautta, ottaen lisämatkustajat. Kolmisenkymmentä matkustajaa kummassakin bussissa ja kahden hengen miehistöt lähtivät matkaan. Länsi-Lappiin, Kilpisjärvelle ja Norjan puolelle Mauri matkanjohtajana ja Esko kuljettajana. Saariselän suuntaa luotseina Seppo ja Pentti.
Ensimmäinen kahvitauko kohti Kuusamoa mennessä pidettiin Vierumäen Matkakeitaalla ja ruokailu tapahtui Pihtiputaan Takkatuvalla. Rantsilan Kylmänen Food Oy:n tehtaanmyymälän hyllyiltä siirtyi porotuotteita runsaasti retkeilijöiden kasseihin. Kuusamoon saavuttiin klo 20.30 tietämillä, aikataulusta hiukan etuajassa. Tervetullut yöpyminen, Hotelli Holiday Club.

Maanantaina ajettiin Kuusamosta Kemijärven ja Sodankylän kautta, kahvitauon jälkeen matka jatkui. Saariselällä oltiin klo 14 tietämillä, aikataulua tunnin etuajassa. Majoittuminen Holiday Club hotelliin, mahdollisuus käyttää kylpylän palveluja heti. Kylpylämajoitus on osoittautunut mainioksi, huonon sään vallitessa, on tekemistä.

lemmenjoen_kullanhuuhdonta_koski_paltto.jpg

lily-vene_nimi_sairaanhoitajalta_is_palttoa.jpg

 aslak_paltto_hiljaiset_porot_ovat_kesyj.jpg

sodankyln_vanha_kirkko.jpg

tankavaaran_kultamuseo_luontokeskus_seppo_ja_tykki.jpg



Tankavaara, Kiilopää, Piispankivi, Kaunispää, Laanila

Tiistaina tutustuttiin lähitunturien lisäksi Tankavaaran Kultamuseoon ja Luontokeskuksen alueeseen. Kiilopään alarinteellä nautittiin bussin keittimessä valmistunut kahvi tai tee leivoskeksien kera. Innokkaat matkailijat lähtivät kapuamaan Kiilopään huipulle.
Omakohtaisesti olen "vannonut", mikäli en jaksa kavuta Kiilopään huipulle, Lapin retkeni ovat ohi. Aikaa vierähti ylös nousuuni 45´, pikaiseen alastuloon 30 minuuttia.

Piispankivi on surullinen muisto tapahtumista sota-ajalta, partisaanien hyökätessä siviilikuljetuksessa olleen bussin kimppuun ja surmaten piispan ja seurueensa, vain yhden pikkutytön jäädessä eloon. Aiemmissa kertomuksissa on tästäkin. Ruskamatka 1.9.-7.9.2013 Lemmenjoelle ja Saariselälle. Ruskamatkat 8.9.-13.9.2008 ja 11.9.-18.9.2010 ja 23.9.-29.9.2012 löytyvät matkablogista.

Kaunispään tunturin laelle ajettiin komeasti linja-autolla, kaikki pääsivät nauttimaan huikeasta näköalasta tunturilta. Kaunispään munkkirinkilät tunnetaan kautta maan. Laanilan monotanssit tiedetään laajasti. Monotanssit-kirjoitus on blogissani. Niitä on tanssittu pidempään, kuin luulisi.

Lemmenjoen kullanhuuhdontaretki

Lemmenjoen retki onnistui erinomaisesti. Vesi oli riittävän korkealla, joten vain osa retkeläisistä joutui kävelemään kivikkoiset koskikohdat, rantapengertä pitkin. Vuosi sitten yksi retkeläinen sai jäädä veneeseen kuljettajan lisäksi. Matkassa oli nyt viisi kyynärkeppien tai sauvojen kanssa kulkevaista. Yhden rollaattori oli jätetty hotelliin.

Puistattaa ajatus, mikäli olisi ollut viime vuoden tilanne Lemmenjoen vesimäärien kanssa. Yksikään mainituista viidestä ei olisi pystynyt kulkemaan rantapengertä pitkin. Bussinkuljettaja Seppo joutui pitkin koski-venematkaa hyppimään penkiltä toiselle, jotta tasapainotus säilyi veneessä oikeanlaisena. Takaisin tullessa kaikki 19 saivat istua.

Lemmenjoen kullanhuuhdonnan tarina on vuoden 2013 ruskamatkan yhteydessä. Tällä kertaa vaskoamisen käytännön toimista ja opastuksesta huolehti Aslak, myös joikaamisesta. Nuotiotulella keitetty porokeitto oli maukas ja ruokaisa. Nokipannun kahvi ja tee teki kauppansa suklaakakun kera. Kuksasta, pahkakiposta juotiin kahvi.

Utsjoki, Teno-joki, Karigasniemi

Utsjoen kirkkotuvat ovat ryhmittyneet Utsjoen kirkon läheisyyteen, tien ylitse rantatörmälle. Historiallisia rakennuksia on jäljellä 13. Tupia on ollut kirkkorinteellä 1700-luvulta alkaen, 1930-luvulla tupia oli parisenkymmentä. Joitakin ehdittiin hävittää ja / tai siirtää muualle. Museoviraston toimesta tupia ja alue kunnostettiin 1970-luvulla.

Kirkkotupien joukossa on kammi, turvekattoinen rakennelma. Kammin asukkaat myivät kahvia markkinoiden aikaan. Turvekattoisia uustaloja on nähtävissä Norjassa. Vouti asutti aikoinaan Hans ja Terttu Guttormin taloa, kerätessään veroja Utsjoella.

Teno-joen rannalla, Suomen puolella nautittiin linja-autossa keitetyt kahvit, täytetyt sämpylät ja munkkirinkilät. Norjan puoleinen Teno-joen rinne hohti kirkkaan vihreänä. Vuosi sitten samaisilla rinteillä haavat loistivat lilan ja punaisen eri asteen väreissä. Suomen puolella koivut hehkuivat kirkkaan kuulaan keltaisina. Nyt kaikki oli vihreätä.

Outoja sanoja, ruska-ajan arvaaminen

Hiljainen poro on kesy poro, kappa on valkea poro, rakka on juolikko, laavu on kota, kaarnikka on variksenmarja (raakkumehu), valokki on lakka tai hilla tai suomuurain, kammi on turvemaja, kuksa on pahkakuppi, mäkäräinen ja polttiainen ilmestyvät hyttysten jälkeen ja ovat toinen toistaan pienempiä.

Hyttysen jälkeen lentokiusaajana on mäkäräinen, loppukesästä polttiainen. Pistävät inisijät pienevät ja laijkkeet vaihtuvat alkukesästä syksyyn mennessä. Polttiaisetkin katoavat kylmyyden mukana. Tänä kesänä polttiaiset olivat voimissaan yhä syksyllä.

Lapissa oli satanut paljon ja pitkään, maa oli lämmin. Ensin luonnon pitää kuivua ja pitää pakkasta, hallaöitä, ennen kuin ruska puhkeaa väreihin. Tarkkaa ajankohtaa on lähes mahdotonta ennustaa. Matkat on toteutettu syyskuun kolmena ensimmäisinä viikkoina. Mikään viikko ei ole takuuvarma ruskan väreille. Joku kerta lehtipuista on varisseet lehdet ja jäljellä on ankeat risuoksat. Kerran lumi peitti maan Saariselällä.

Syyskuun ensimmäisen viikon 2014 säätila oli suosiollinen. Aurinkoinen, oli viileän lämmintä, ei satanut. Ruska antoi odottaa itseään, lehtipuut olivat rehevän vihreitä.
Paluureittinä; Saariselkä, Sodankylä, Kemijärvi, Kuusamo (omatoimisten matkailijoiden nouto), Kajaani (ruokatauko), Iisalmi, Kuopio, Vaajakoski, Hartola, Lahti, Helsinki. Matkaa kertyi 1200 km, koko viikon aikana 3300 km. Aikaa vierähti Saariselältä Helsinkiin reilu 16 tuntia taukoineen ja kuljettajan vaihdoin. Jatkettiin Hyvinkäälle.

aslak_valmistaa_porokeittoa_ja_nuotioporokahvit_ja_teen.jpg


Pentti Koivu

teno-joen_ranta_norjan_puoli_vihre_ruska.jpg

 

kiilopn_huippu.jpg

Valokuvat; Sodankylän vanha kirkko, Kiilopään huippu, retkikunta lähdössä Lemmenjoen veneretkelle, Lily-vene, Lemmenjoen koski, Aslak valmistaa porokeittoa, Aslak ja hiljaiset porot, Teno-joen rantaa, Utsjoen kirkkotuvat, Tankavaaran tykki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, ruskamatka, syysretki Lappiin

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »