Sisältölaatikko

Uudenmaan Seuramatkat 50 vuotta!




SMAL 26495

KKV 4058/00/MjMv

Y-tunnus 0125815-0

Yhteystiedot

Toimistomme on avoinna
ma-pe klo 10.00 - 17.00.

Puh 019 427 4700

toimisto@uudenmaanseuramatkat.fi

Uudenmaan Seuramatkat Oy
Uudenmaankatu 5-9
05800 HYVINKÄÄ

Pentti Koivu - Aina menossa

Göteborg on joulukaupunki, jouluvaloin arvioituna

Sunnuntai 3.1.2016 - Pentti Koivu

IMG_0670.JPG

Eurooppalaiset pääkaupungit ja suurkaupungit kilpailevat epävirallisesti joulukaupungin arvosta. Wien, Brüssel, Strasbourg, Köln, Lontoo, Budapest, Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna, Suomen Turku ja Helsinki ovat pärjänneet hyvin joulukaupunki-arvioinneissa. Samaan lohkoon voi liittää Ruotsin länsirannikon Göteborgin, jouluvalonsa ovat kauniit.

IMG_0671.JPG
Göteborgin kauppakadut ja kävelykatujen ja Lisebergin huvipuiston tienoot leikittelevät jouluvaloilla, niitä on ripustettu kaikkialle, monenlaisin kuvioin. Rakennukset on valaistu katutasosta aina talon vinttikerroksiin, yksityishuushollit mukaanlukien. Puistojen puut ovat valoköynnösten koristelemia. Kauppakujanteet erottuvat toisistaan kuvioteemoin.

IMG_0672.JPG
Lisebergin huvipuiston tuloportin ympärillä on valaistu joulukuusi, tähti ja pyrstöosansa ja maailmanpyörä eli Göteborgshjulen tai Lisebergshjulen. Jättiläiskokoinen tähti ja sen pyrstöosa toimii maamerkkinä, näkyy laajalle alueelle, houkutellen turistit huvipuistoon.

IMG_0673.JPG
Lisebergin huvipuisto avataan joulukuussa arkipäivinä klo 15, viikonloppuisin klo 12 / 13, huvipuisto sulkeutuu klo 21 / 22. Tarkemmat ajat ovat nähtävillä Lisebergin nettisivuilla. Jouluaattona ja joulupäivänä Lisebergin huvipuiston portit pysyvät suljettuina.

IMG_0682.JPG
Lisebergin huvipuistoon sisäänpääsymaksu on 95- kruunua (10- euroa). Lapset alle 110 cm pääsevät sisään maksutta. Joulumyyjäisalue sijaitsee huvipuiston aidatulla alueella, tuntuu oudolta maksaa päästäkseen tekemään jouluostoksia.

IMG_0685.JPG
Säänhaltija oli oikukas, neljään päivään mahtui aurinkoista, pilvistä, poutaa, sadetta ja sumutihkua, kaatosadetta, ja melkoista tuulen tuiverrusta. Göteborgissa on runsaasti katettuja kulkuväyliä sekä sisätilakauppakujia, joita pitkin pääsee kätevästi kaduilta toiselle kastumatta.

IMG_0668.JPG
Lisebergin huvipuiston läheisyydessä on yksi Göteborgin maamerkeistä, Gothia Towers Hotel. Kolmirakennuksinen hotellikokonaisuus kohoaa korkeuksiin, lähes 80 metriin ja kerroksia on parisenkymmentä kussakin talossa. Hotellin erikoisuus on rakennuksen ulkopuoliset, lasiset hissit ja rakennusten väliset läpinäkyvät kulkuyhteydet yläilmoissa, kuten huiman korkealla roikkuva uima-allas ja sauna, lasiseinin ja -lattioin, huimaavaa.

IMG_0654.JPG
Valokuvia; Lisebergin huvipuisto, Hotel Gothia Towers, Göteborgin rautatieasema ja pussauskaariportti mistelinoksan alla, jouluvaloja Göteborgin katukuvassa ja puistoissa.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Göteborg, joulu, jouluvalot

Tallinnan, Turun ja Tuurin joulumarkkinat

Keskiviikko 7.1.2015 - Pentti Koivu

kpenhamina_christmas_market_strget_kvelykatu_2.jpg

Tallinnan joulumarkkinat tallinnan_raatihuoneentori_joulukuusi_ja_-markkinat_2014.jpg

Tallinnan vanhankaupungin keskeisin kohde on Raatihuoneentori, Raekoja plats, joka joulumarkkinoille saa lämpimän ja värikkään ilmeen. Jouluna 2014 torin koristeena on upea joulukuusi. Tuntuu uskomattomalta, valtaisa kuusi on pystytetty torille, näyttäisi kasvavan omilla sijoillaan. Valoja on tasaisesti kuusen oksilla, latvassa on komea tähti. 

Lähdetiedon mukaan joulukuusi on pystytetty Raatihuoneentorille ainakin viimeisten 570 vuoden aikana. Tori on ollut tallinnalaisten kokoontumispaikka ja on yhä edelleen. 

Joulukojujen väliin jää selkeät kulkureitit. Myynnissä on paljon käsitöitä, villaisia asuja, pipoja, sukkia, villapaitoja ja kudonnaisia. Makeisia on monen sorttisia, leivonnaisia ja pientä syötävää, makean kuin suolaisen nälkään. Glögejä on eri vahvuisia ja makuisia. 

Torin laitamilla on ravintoloita ja kahviloita, lämpimänä vuodenaikana terassit. Restoran Rae on yksi tasokkaista kahviloista. Cappuccino on oikeaoppisesti valmistettu, tarjolla on kauniisti esille laitettuja jälkiruokia. Pienet suklaaleivonnaiset tuotiin kivitarjottimella. 

 

Turun joulumarkkinat Vanhalla Suurtorilla

Turun Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, Gamla Stortorget, asettuvat Turun tuomiokirkon ja Aboa Vetuksen välimaastoon. Brinkkalan talo ja sen parveke saapuvat televisiokuvan välityksellä jouluaattona klo 12 kaikkien suomalaisten koteihin, joulurauhan julistuksen parissa. Joulurauhan kestoaika on jouluaatosta Nuutinpäivään, joka on 13.tammikuuta.

turun_brinkkalan_talo_ja_parveke_joulumarkkinoilla.jpg

Mukulakivikaduille ja piha-alueille ilmestyy joulumarkkinoille puukojuja, myynnissä ovat paahdetut mantelit, glögi, elintarvikkeet, käsityöt ja joulukoristeet. Sokkelokujanteita pitkin pääsee pihalta toiselle, jotkut niistä päätyvät umpitakapihalle. Piharakennusten kahviloissa on tarjolla suupaloja suolaisen ja makean nälkään, pipareita unohtamatta. Leivonnaiset, pullat ja lendikranssit on kotoisesti pienleipomoiden uuneissa paistettuja. 

Brinkkalan talo ja Vanha Raatihuone ovat kulmikkain. Vanha Raatihuone rakennettiin vuosina 1734-1736 muurarimestari Samuel Bernerin ohjeiden mukaan. Tulipalossa talo tuhoutui vuonna 1827. Kaksi vuotta myöhemmin paikalle valmistui Pehr Johan Gylichin suunnittelema talo, siinä on ollut yksityiskoti, paitatehdas, poliisilaitos ja raatihuone. Raatihuoneen kätköissä on tänä päivänä taidenäyttelytilat.

Turun tuomiokirkon paikalla sijaitsi aikoinaan puukirkko, tilalle valmistui 1200-luvun lopulla korkeuksiin kohoava, upean juhlava kirkko. Turun tuomiokirkoksi uusi kirkko vihittiin vuonna 1300. Kirkon toisessa kerroksessa on mielenkiintoinen kirkkomuseo. Pääsymaksu on pari euroa.

Tuomiokirkon kiviportaikkojen edessä olevaan komeaan kuuseeen sytytetään klo 17.00 sähkökynttilät 1.adventtia edeltävänä lauantaina. 

 

Tuurin Keskisen kyläkaupan joulumaa 

Vesa Keskisen kyläkauppa porskuttaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen uusien haasteiden ja ennätysten melskeessä. Keskisten miehet ovat syntyneet kauppiaiksi, kulkukauppiaana toimi jo 1800-luvulla nykyisen Vesa-kauppiaan, esi-isän edustajia. 

keskisen_kylkaupan_joulutervehdys_kortin_teko.jpg

Kiinteä kauppapaikka perustettiin Tuuriin vuonna 1946, nykyisellä paikalla kauppa on ollut vuodesta 1969. Kauppias Vesa Keskinen toimii Suomen suurimman Kyläkaupan toimitusjohtajana, vuodesta 1994. Vesa-herra tunnetaan värikkäistä tempauksistaan. 

Joulumaa on ollut osa kyläkauppaa 1000 m2 liiketilana. Eihän se riitä, kun halutaan olla maailman suurinta. Joulumarkkinoille 2014 valmistui upouusi jättijoulumaa, 4400 m2. 

Joulumaassa on lapsille kaksi karusellia, samantapaisia on tivoleissa ja Linnanmäellä. 

Joulumaahan kuljetaan kyläkaupan pääoven kautta, myymäläverkoston läpi, toiseen päähän tavarataloa. Joulumaan yläkerrassa on hotellin jatko-osa, joka odottaa vielä huoneiden sisustamista ja kunnostamista. Elintarvikepuolen ja hotellin sisäänkäynti on toisella sivulla, on kierrettävä koko korttelin ympäri, matkaa on muutama sata metriä. 

keskisen_kylkaupan_joulumaan_karuselli.jpg

Joulumaan esiintymislavalle kutsuttiin kovaäänisten kautta henkilökuntaa kuvauksiin. Kymmenet myyjät asettuivat tonttuhatut päissään framille. Tekeillä kun oli joulukorttii. Kauppias Vesa Keskinen ilmestyi joukkojensa keskelle, nahkatakissa ja tonttuhatussa.

Santa Park Napapiiri Finland

Napapiirin Santa Claus kylässä on joulupukkimaailma. Vuonna 1958 käväisin Valtion rautateiden rengasmatkan puitteissa Napapiirin majalla. Alkuperäinen pikkuriikkinen mökki muistuttaa eletystä ajasta. E 4-tietä vajaat 10 km Rovaniemeltä pohjoiseeen

Kaksituhatluvulla joulusävelet kaikuvat kauppakujilla, kesät talvet. Joulupukin paja ja postikonttori houkuttelevet turisteja valokuvauksiin. Boutiqueissa leijuu siirappimainen ilmapiiri. Mieleeni palautuu elokuu 1965, kun New Yorkissa sijaitsevan Santa Clausin joulua hämmästelin, ei olisi uskonut kohtaavansa Suomessa 50-vuotta myöhemmmin.

ikuinen_joulu_vallitsee_napapiirin_tuntumassa.jpg

 

Julehuset Bergen Norge

Norjalaisilla on ikioma joulumaansa, Julehuset Bergen. Vuorten ympäröimän Bergenin 

rantabulevardin varrella on puutalorivistö, joista yhdessä toimii läpi vuoden Julehuset, osoitteessa Holmedalsgården 1. Norjalaiseen tapaan myynnissä on villakudonnaisia.  

 

Ströget Kööpenhamina Tanska

Kävelykatu Strøgetin ylellisyysliikkeiden ikkunat on somistettu talvea markkeeraten. Valkoisia asusteita ja niiden lomassa on valkoisia ankkoja, jääkarhuja ja pikkulintuja. Jääkarhut kertovat Grönlannista, joka osa Tanskaa. Joulupukinmaa on Grönlannissa.
Näin tanskalaiset myyvät Joulupukinmaataan. Jokaisella Pohjoismaalla on omansa.

bergenin_talorivist_julehuset.jpg

 

Tukholman joulumarkkinat

Gamla Stanin Stortorgetin, Djurgårdenin Skansenin, Kungsträdgårdenin, Södermalmin Hornstulls Strandin joulumarkkinoista olen kirjoittanut aiemmin. Tavaratalojen joulut ovat koreita, Åhlensin tavaratalon fasadi on valmiina joulun avaukseen marraskuun lopulla, kuva.

 

Takatasku ja selkäreppu eivät ole turvallisia rahakätköjä.

Poliisi ja julkinen sana varoittaa toistuvasti suomalaisturisteja lomien ja matkakohteiden vaaroista. Joulun seutu, kirkas päivänvalo, selvänä kulkeminen, ei välttämättä ole takuu turvallisuudesta ja ryöstetyksi joutumattomuudesta. Varoitus pätee nykyisin kaikkialla.

Markkinoiden tungoksessa tulee helposti tönimisiä ja se antaa tilaisuuden kolttosten tekijöille. Avoin takatasku tai selkäreppu ovat oivia kohteita arvoesineitä ja rahasaalista havitteleville, kaikki on ikäänkuin tarjolla roistoille. Samainen ilmiö pätee risteilyaluksilta poistuttaessa, tultaessa terminaalista ulos, ryöstäjä käyttää ruuhkaisuutta hyväkseen. 

Ryöstöjen käsikirjoitukset näyttävät noudattavan samaa kaavaa, herrojen avoimesta takataskusta napataan lompakko ja daamien selkärepun sulkuläpän avauksella käteen tarttuu kirjekuorikäsilaukku tai arvoesineitä. Ryöstön saalis ohjautuu kädestä käteen avustajien välityksellä saavuttamattomiin. Varsinaiselta tekijältä ei löydy yhtikäs mitään.  

 

Valokuvat; Tallinnan Raatihuoneentori, joulukuvaelma, suklaajälkiruoka, Turun tuomiokirkon joulukuusi, Brinkkalan talo, Keskisen kyläkaupan karuselli, henkilökunnan yhteiskuva, Bergen Julehuset Norge, Napapiirin Joulumaa, Kööpenhaminan Christmas market, joulukukkia torilla, Strögetin näyteikkuna, Tukholman Åhlens tavaratalon fasadi.

 

Pentti Koivu

tallinnan_vanhan_kaupungin_joulukuvaelma_raatihuoneentori.jpg

tukholma_hlns_tavaratalon_joulun_ilme.jpg

kpenhamina_strget_valkea_jouluikkuna_2.jpgkpenhamina_kukkatorin_valikoimia_jouluna.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulumarkkinat, Turun joulumarkkinat, Tallinnan joulumarkkinat, Tuurin joulumarkkinat

Brysselin joulu

Keskiviikko 12.3.2014 klo 10:46 - Pentti Koivu

Brysselin joulu

Radio Suomen ohjelmassa ti 17.12.2013, Elämänmenoa Joulu maailmalla, luettiin nettiterveiseni Brusselin joulusta (2006). Tonttuna esiintynyt toimittaja Minna Korhonen ja ex-joulupukki Markku Sovijärvi soittelivat maailman äärille joulun ulkomailla viettäville radion kuulijoille ja lukivat netin kautta liidelleitä joulutervehdyksiä. Ohjelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta, hakusanalla Elämänmenoa Joulu maailmalla. Äänite on 54' (minuuttia) pitkä ja osuuteni on alkuosassa, 10' paikkeilla.

brysselin_aitoa_pitsi1.jpg

Joulupukki ja tonttu kommentoivat viestini sisältöä ja ovat ihastuksissaan, kun Brusselin joulu on lähes kosketeltavissa ja koettavissa, sähköisen viestin välittämänä. Juttu on luettavissa laajempana matkakertomuksissani, Uudenmaan Seuramatkat, Pentin blogissa.

YLEn Radio Suomeen lähettämäni viesti (joulutonttu lyhenteli tekstiä ohjelmaan sopivaksi)

Keski-Euroopan suurkaupungit kilpailevat joulumarkkinoiden näyttävyydestä ja millä niistä on korein jouluilme. Belgian Bryssel julistautui muutama vuosi sitten kisan voittajaksi (2005 - 2006).

Jouluna Brysselin Grand Placen keskusautiota komisti jättikuusi, jonka oksilla tuikki sinisiä ja hopean värisiä valosäteitä. Grand Placen aukiolla oli suuri seimi talleineen, jossa lasten iloksi käyskenteli eläviä lampaita. Illan pimetessä aukiolla esitettiin loistelias valoshow musiikin kera.

Rue Neuve, Nieuwstraat on kaupungin keskeinen kävelykatu, jolla sijaitsevat tavaratalot ja muotia, makeisia ja pitsiä myyvät pikkuputiikit. Bourse metroaseman ja lähikorttelien ympärillä on 200 joulukojua. Myytävänä on marsipaania, leivonnaisia, makeisia, hehkuviiniä eli Glühweiniä. Tietysti joulukoristeita ja brusselin pitsiä.

Hyvinvoinnin keskellä kohtaa ihmisvilinän keskellä kyyhöttäviä kerjäläisiä. He ovat ulkomaalaistaustaisia nuoria naisia, joilla on vauva sylissään tai pieni lapsi istumassa vierellään, joillakin on sekä vauva että pieni lapsi ja lisänä vahtikoira. Näkymä on häkellyttävä, johon ei totu.

Osa kaupoista on jouluaattona avoinna klo10-17. Tapaninpäivänä kaupat noudattavat arkipäivän aukioloja. Yllättäen voi todeta, kokonaisen ison kaupunginosan kauppiaat palvelevat koko joulun ajan, aattoiltanakin normaaliin tapaan. He eivät tunnista joulua. Brysselissä on 145 000 asukasta.

Ennakkoajatteluni, kuinka löytää avoinna oleva ruokaravintola jouluaattona, osoittautui vääräksi. Ravintolatarjonta on runsasta jouluaattona, sadat paikat ovat avoinna. Palkatut ”sisäänheittäjät” houkuttelevat ohikulkijoita ruokailemaan. Viisainta on mennä ravintolaan, jonne paikallisasukkaat tulevat perhekunnittain jouluaattoillalliselle. Sanotaankin, ravintola on brysseliläisten olohuone.

brsseliin_lahja_1954_joulukuusi_suomesta.jpg

Makunautintoja ajatellen turvallinen valinta on joku kymmenistä kala- ja äyriäisravintoloista, jotka ovat Rue des Bouchers ravintolakujan varrella. Sinisimpukat (moules) ovat paikallisten joulun erikoisherkkua.

1500-luvulla valmistunut Cathédral des Sts-Michel-et-Gudule on Brysselin tuomiokirkko. Siellä on 1400 istuin- ja muutama sata seisomapaikkaa. Joulupäivänä iso katedraali oli tupaten täynnä. Kirkkokansa ei osoita suomalaiskirkoissa totuttua hiljaisuutta. Varsinkin seisomaosioon asettuneiden puheen pölinä kilpaili tehokkaista kaiuttimista kantautuvan papiston äänien kanssa.

Brysselin jouluilme on värikäs, kaunis ja soiva. Niin ovat Wienin ja Pohjoismaiden pääkaupunkien joulut.

Bryssel 26.12.2006

Pentti Koivu



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bryssel, joulu

Pohjoismaisia joulumarkkinoita vuonna 2013

Tiistai 25.2.2014 klo 11:20 - Pentti Koivu

Tukholman joulumarkkinat

Tukholman uusin joulumarkkinakeidas on Södermalmin Hornstulls Strandilla, jättisuuren Liljeholmsbronin sillan alla tai oikeammin sanottuna sen läheisyydessä, siinä ranta-alueella. Hornsgatania pitkin Långholmsgatanin yli ja on laskeuduttava portaat Hornstulls Strandille.
stockholm_stortorget_2013_joulumarkkinat.jpg
Viking Linen terminaalilta on neljän kilometrin kävelymatka Hornstullsiin. Toinen mahdollisuus on ajaa metrolla, joka lähtee keskustasta T-Centralenilta. Kyytiin voi nousta myös Slussenin metroasemalta. Valitse metrolinja T13 Norsborgiin tai T14 Fruängeniin, jää pois Hornstullin asemalla. Silja Linellä matkustava voi nousta metroon Gärdetin asemalta, ajaa T-Centralenille ja vaihtaa T13 tai T14 metrolinjojen kyytiin. Jää pois, kuten edellä.
sdermalm_hornstullsin_joulumarkkinat.jpg
Hornstullin joulumarkkinat ovat avoinna viikonloppuisin, joulukuun puoliväliin asti. Järjestäjät eivät ole asettaneet kauppiaille mitään rajoitteita myytäville tuotteille, eikä haeta markkinoille perinnejoulua. Idea on uutuuttaan vielä hiukan hakusessa, kohderyhmänä ovat nuoret perheet ja perinnejouluun kyllästyneet. Kirpputorin toimintaa sivuavien joulumarkkinoiden tuotevalikoiman määrittelevät kauppiaat, oman makunsa mukaan, se mikä kaupaksi menee. Made in PingPong saattaakin lukea monien tuotteiden pohjassa.

sdermalm_stock_liljeholmsbron_silta_hornstull.jpg

Skansen, Stortorget ja Gamla Stan panostavat perinnejouluun ja asiakkaansa ovat hiukan vanhempaa väkeä. Skansenin alue muistuttaa huvipuiston ja Seurasaaren ulkoilualueen ja Korkeasaaren sekoitusta. Huvipuiston osuus on vaatimattomin. Djurgårdenin saarelle ja Skansenille pääsee näppärästi Tukholman kaupungin ainoalla raitiovaunulla, n:o 7. Päätepysäkki keskustassa on Sergelintorin, Sergels torgin tuntumassa. NK-tavaratalon edessä on myös pysäkki. Lipuntarkastaja-rahastaja myy pilettejä. Spårväg City liikennöi läpi vuoden. Skansenin huvipuiston portin edustalla on pysäkki. Vaunu jatkaa Prins Eugens Waldemarsudden palatsin läheisyyteen.
tukholman_raitiovaunu_city_-_djurgrden_ja_skansen.jpg
Stortorget ja Gamla Stan toimivat läpi vuoden turistien ehdoilla. Tuotevalikoimiin lisääntyy jouluun liittyvät tuotteet. Stortorgetilla se näkyy lähinnä kukkavalikoimissa. Gamla Stanin ilme on kesät ja talvet turisteille suunnattu ja joulu ei tee poikkeusta.

Kööpenhaminan joulumarkkinat


kpenhamina_christmas_market_strget_kvelykatu.jpg
Kööpenhaminan joulu keskittyy pitkälti kävelykatujen varrelle, Strøget on niistä tunnetuin. Joulupukkeja, joulutonttuja ja muuten vaan kaupalliseen jouluun vihkiytyneet ovat liikkeellä. Ilveilijät, temppuilijat, soittajat, laulajat, orkesterit, jonglöörit ja ihmispatsaat esittävät taitoja. Muutaman kymmenen metrin välein kohtaa uusia katutaiteilijoita, heitä tuntuu riittävän.

Uutuutena oli naispuolinen ihmispatsas, jollaista en ole ennen kohdannut. Ilmassa istuva tai oikeammin leijuva fakiiri oli villi näky. Huopaan verhoutunut nuorukainen istui ilmassa, tyhjän päällä. Salaisuutensa taisi piiloutua läheisyydessä olevaan kärryyn, josta huolehti apulainen.

Hyvinvoinnin joukkoon on ilmestynyt lukuisat rahanpyytäjät, laitapuolen kulkijoita, jotka illalla kääriytyvät makuupusseihin tai huopapeittojen sisään. Vähäinen omaisuutensa on vierellään.

Keski-Euroopassa esiintyviä nuoria naisia vauvan tai lapsen kera, ei näy näillä leveysasteilla kadunliepeillä, eikä kirkkojen portaikoilla. Lienee liian kylmää, joten rahanpyytäjinä esiintyvät naiset lapsineen pysyttelevät poissa. Ohikulkijoiden säälintunne voisikin vaihtua vihaksi.

Strøgetiltä erkanee Jorcks Passage kauppakäytävä, joka jatkuu Fiolstraedenina ja päätyy Nörreportin risteykseen. Kauppahalli ruokamyymälöineen ja kahviloineen ja ravintoloineen on tutustumisen arvoinen. Myynnissä on ruhon puolikkaita, lampaan kruunuja, sisäelimiä ja äyriäisiä ja muita meren antimia. Tanskalaisia voileipiä on tarjolla monen sorttista, ovat hyviä.

Kävelykatu Strøgetin ylellisyysliikkeiden ikkunat on somistettu lumi-ilmeeksi. Valkoisia asusteita, koristeita ja niiden lomassa valkoisia ankkoja, jääkarhuja ja pikkulintuja. Jääkarhut muistuttavat Grönlannista, joka on osa Tanskaa. Tanskalaisten mielestä joulupukki onkin kotoisin Grönlannista.

kpenhamina_strget_liukasta_voi_tulla_varoitus.jpg

Ravintoloiden sisäänheittäjät ovat katujen varsilla, kyltit kertovat päivän erikoistarjouksista. Parturit ja kampaajat ovat toinen ryhmä, jotka mainostavat kävelevien ihmiskylttien avulla. Tapanani on leikkauttaa hiukset ulkomaanmatkoilla, kun tilaisuus ja tarve osuvat kohdalleen.

Joulutarvikkeiden alennusmyynti alkoi jo pari päivää ennen jouluaattoa, alennus on 40 %. Postikorttien lähettäjien on syytä huomioida, postikorttien myyjät eivät välitä postimerkejä. Postimerkit pitää käydä ostamassa postitoimistoista, jotka ovat avoinna viikonloppuisinkin.

kpenhamina_spiritus_pullojen_tippa-annostelija.jpg
Pølser-myyntikärryt ovat tanskalaisten ikioma juttu. Kojuja on kadunvarret täynnään. Kyse on vaaleanpunaisesta makkarasta, joka tarjoillaan hot-dogin tapaan. Niiden oheen on ilmestynyt kebab-paikat ja hampurilaisia myyvät ketjut. Kahviloita on runsaasti ja wienervalikoimat ovat laajat. Ravintoloita ja oluttupia on joka korttelissa. Hinnat ovat suunnilleen Helsingin tasoa.

Kööpenhamina on vajaan kahden tunnin lentomatkan päässä. Lentoyhtiöiden kilpailu on pudottanut hinnat kohtuulliselle tasolle, kannattaa tehdä vertailuja. Samalla itsepalvelu on lisääntynyt. Matkailijan on kirjauduttava itse automaatin kautta lennolleen. Kone tulostaa maihinnousukortin ja matkatavarakuitin, joka on kiinnitettävä matkalaukkuun. Nosta kapsäkki liukuhihnalle ja kohdista lukijalaitteen punainen valojuova koodiviivoille. Hetken kuluttua kapsäkki katoaa kohti ruumaa. Lentoyhtiöiden tavat matkalle kirjautumisessa vaihtelevat.

kpenhamina_strget_grnlanti_jkarhut_nytill.jpg

Istuinpaikan numero on entiseen malliin maihinnousukorttiin merkitty tai se ilmestyy matkapuhelimen näyttöön. Automaatit osaavat suomea, ainakin Norwegianin lennoilla, esimerkiksi Oslon ja Kööpenhaminan lentokentillä.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulumarkkinat