Sisältölaatikko

Uudenmaan Seuramatkat 50 vuotta!




SMAL 26495

KKV 4058/00/MjMv

Y-tunnus 0125815-0

Yhteystiedot

Toimistomme on avoinna
ma-pe klo 10.00 - 17.00.

Puh 019 427 4700

toimisto@uudenmaanseuramatkat.fi

Uudenmaan Seuramatkat Oy
Uudenmaankatu 5-9
05800 HYVINKÄÄ

Pentti Koivu - Aina menossa

Risteily höyrylaiva Wennon kyydissä kruunasi matkan

Tiistai 17.10.2017 - Pentti Koivu


Hyvinkääläiset yhdistykset tekevät runsaasti retkiä lähiympäristöön ja pidemmällekin, asian voi todeta paikallislehden, Aamupostin Yhdistykset palstalta. Yksi ahkerista retkeilijäryhmistä on Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Hyvinkään seudun osasto. 
IMG_1946.JPG
Matkoille ilmoittaudutaan ja lisätietoja antaa etunimimerkki Osmo, jonka takaa paljastuu Hyvinkään Liikenteen eläkkeellä oleva kuljettaja Osmo Sihvonen. Osmo toimii edelleen entisen työnantajansa päiväretkien suunnitteluryhmässä, on matkailun ammattilainen. 
Puumalan kesäretkelle lähti lähes 90 yhdistyksen jäsentä kahdella tilaus-linja-autolla, kuljettajina Reimert Jossandt ja Nikolai Tuomanen, matkanjohtajana ja matkaoppaana Osmo Sihvonen ja toisessa bussissa eläkeläismatkaopas Pentti Koivu. 
Suuren ryhmän (84) ajoreitti, käyntikohteet ja taukopaikat tulee suunnitella huolella ja varata ennakkoon. Ensimmäinen tauko pidettiin liikennekeskuksessa Kuortilla, pitää olla riittävästi wc-tiloja käytettävissä, toimivat kahvilalinjastot, ympäristö siisti ja asiallinen.
IMG_1947.JPG
Mikkelin torilla maisteltiin paistettuja muikkuja ja hämmästeltiin verkkaista torielämää. Kenkävero on entinen suurpappila, jonka toiminta tyssäsi, papin muuttaessa perheensä kanssa pois. Nykyisin Kenkävero on monipuolinen matkailukeskus. 
Yksi versio Kenkäveron nimen alkuperästä kerrotaan; kirkkoon soudettiin lähisaarista, veneessä avojaloin, vasta kirkon portailla laitettiin kengät jalkaan, kirkosta poistuessa kengät riisuttiin. Kengät olivat monen perheen arvotavaraa, eikä jokaisella ollut omia.
Anttolanhovin juhlavassa salissa nautittiin makoisa ateria, noutopöydästä haettuna. Seuraava etappi oli Puumalan satama, komean sillan kupeessa, sillalla on korkeutta yli 30 metriä. Satamalaiturilta voi nousta hissin kyytiin ja nousta sillalle näköalahissillä. 
Päivän kohokohta, kahden tunnin risteily puilla lämmiteltävällä höyryalus s/s Wennolla oli elämysmatka. Alus on valmistunut vuonna 1907 Savonlinnassa, tyyppiluokitus on "rautarunkoinen höyrylaiva eli kuramylly". 
IMG_1949.JPG
Alkuaikoina lastina oli puutavaraa, aluksen piti mahtua kulkemaan Saimaan kanavassa, mahdollisimman paljon lastia mukana, halkoja Wennoon mahtui 650 pinokuutiometriä.
Monien omistajavaihdoksen jälkeen Wennon toiminta päättyi ja alus telakoitiin vuonna 1964. Wenno pääsi pahasti rapistumaan, Puumalan kunta osti huonokuntoisen aluksen 1970-luvun alulla, paikallinen veneseura kunnosti talkoovoimin aluksen. S/S Wenno on jälleen turistien ilona liikenteessä ja palvelee huviristeilijöitä tilauksesta ja vuorolähdöin. 
IMG_1957.JPG

Wennon nimi oli aiemmin Wetehinen, rahtilaiva & höyrylotja, mitat; pituus 30.80 metriä,  leveys 6.70 m, syvyys 2.60 m. Valtaisat halkopinot takaavat aluksen kulun, kuumuutta hohkaa kannelle asti. Kotisatama on Puumala, Museoviraston perinnelaivarekisterissä.

 Matkapäiväksi osui lämmin, vähätuulinen keli, avokannella saattoi istua paitahihasillaan. Kannen alla on viihtyisät, tilavat oleskelutilat, matkustajamäärä 99 henkilö. Asiatiedot on poimittu Wenno-aluksen nettisivuilta.

Kotimatkalla poikettiin Imatran Valtiohotellia ja komeata aulaansa ihastelemassa, sekä kuivana olevaa Imatran koskea, jossa ei järjestetä nykyisin vesiputousnäytöksiä, harmi!

Hyvinkäälle tultiin Lappeenrannan pikapyrähdyksen jälkeen puoliltaöin, hyvin mielin.

IMG_1959.JPG

Pentti Koivu 

Valokuvia; Kenkävero, kuljettaja kahvilla Kenkäveron kristallikruunujen säihkeessä, S/S Wenno höyrylaiva, Imatran valtionhotelli, Imatran koski kuivaversiona, Imatran kosken jatko-uoma.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wento, höyrylaiva

Louhisaaren linna, Naantali ja Kultaranta, Ukko-Pekka-laivaristeily

Tiistai 17.6.2014 klo 10:59 - Pentti Koivu

louhisaaren_kartanolinna_kari_silvennoinen_ks.jpgMatka on ollut Hyvinkään Liikenteen ohjelmistossa parisenkymmentä vuotta ja aina bussit ovat täynnä. Henkilökohtaisesti olen ollut matkaoppaana kymmenen vuotta ja mainitut matkakohteet ovat olleet ohjelmassani jokaikinen kesä, joskus useastikin.

Bussi lähtee Helsingistä Kiasman edestä klo 6.45 (Pääposti). Ensimmäinen kohde on Askainen, Louhisaaren linnakartano ja marsalkka Mannerheimin syntymäkoti. Louhisaari, Villnäs on kuulunut Flemingien ja Mannerheimin suvuille satoja vuosia. Linnassa on kolme kerrosta, kiipeämistä riittää, hissiä ei ole. Paikallinen opas kertoo historian. Pohjakerroksessa on mahdollisuus katsoa taltioitu linnakierros videoesityksenä.

Ervo Vesterisen "Louhisaaren herra Kankaisten kukka, totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta" kirja ilmestyi vuonna 2002, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta.

Linnakartanon jälkeen siirrytään viereiseen Louhisaaren maalaiskartanoon lounaan merkeissä. Talon erikoisuus on mustaviinimarjanlehtijuoma. Resepti on peräisin Eva Mannerheim-Sparren kätköistä. Vieraista huolehtii Kaarina ja Taito Ylhäisen joukot.
louhisaaren_linnan_povi_ja_opas_ks.jpg
Askaisissa käydään vuonna 2007 avatussa Mannerheim-ristin ritarien ritaripuistossa, jossa on 191 muistomerkkiä. Jokaisella Mannerheim-ristin ritarilla on oma kivi, jossa on ritarin sotilasarvo, nimi ja ritarinumero. Nro1 on eversti Ernst Lagus, ensimmäinen rivimies on nro 4 sotamies Vilho Rättö, nro 18 on sotamarsalkka Carl Mannerheim. Mannerheimin vaatimuksesta palkituksi tultiin sotilasarvosta riippumatta, ansioin ja osoitetusta urheudesta rintamalla. Kunnian lisäksi ritari sai merkittävän rahalahjan.

Askaisissa tutustutaan pieneen kivikirkkoon, joka on aikoinaan kuulunut Louhisaaren kartanolle. Nykyinen kirkko on vuodelta 1653. Rakennuttajana oli kenraalikuvernööri Fleming. Lasivitriinissä säilytetään Mannerheimin suvulle kuulunutta kastemekkoa. Sanotaan marsalkka Mannerheimin toivomuksena olleen, tulevan haudatuksi suvun hautakappeliin Askaisiin, näin vuonna 1945. Mannerheimin hauta on Hietaniemessä.

Bussimatka jatkuu Naantaliin. Paikallisen oppaan johdolla kävellään vanhassa kaupungissa ja tutustutaan Naantalin historiaan. Seuraava kohde on presidentin kesäasunto, Kultaranta. Opas on edelleen matkassa. Kultarannan puistikko ja ruusutarha kierretään, varsinaiseen presidentin kesäasuntoon ei päästä, ei edes pihatantereelle. Turvamiehet lymyilevät puistossa ja kamerat valvovat, kaikkialla. Alfred Kordelinin testamentin mukaan alueelle on kansalaisilla vapaa pääsy.

Jylhän, graniittisen kivilinnan, päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Rakennuttaja oli suunnattoman rikas liikemies Alfred Kordelin.

Talo valmistui v 1916. Lars Sonckin töitä louhisaaren_kartanon_palmu-huone_kari_s.jpgovat; Puhelinyhdistyksen talo, Pörssitalo, Eiran sairaala, ja Kallion kirkko Helsingissä, Parantola Hyvinkäällä, Tampereen tuomiokirkko, tunnettiin ennen Johanneksen kirkkona. Yksityiskodeista tunnetuin on Ainola, Jean Sibeliuksen koti.

Naantalin kirkossa käynti on ohjelmassa. Kirkon rakennustyöt saatiin päätökseen vuonna 1462, kestettyään 19 vuotta. Birgittalaisluostarista on jäljellä vain kirkko. Naantalissa jää omaa aikaa, ennen kuin höyryalus Ukko-Pekka lähtee risteilemään kohti Turkua. Laivalta voi ihailla kesäisiä saaristomaisemia. Laivalla on myynnissä kahvia, virvokkeita, pikkusuolaista ja viiniä. Turusta bussi noutaa satamasta ja paluu Kiasmalle Helsinkiin, ajoittuu klo 21 paikkeille. Päivä on melko pitkä, mutta antoisa.

Pentti Koivu

Liitekuvat KS; Louhisaaren kartanolinna, Palmuhuone, linnan pääovi

naantalin_tuomiokirkko_ks2.jpg

Naantalin tuomiokirkko, naantalilainen rantasauna

ukko-pekan_kannelta__sauna_naantalin_liki_ks.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Louhisaaren linna, Naantali, Kultaranta, höyrylaiva Ukkopekka risteily