Sisältölaatikko

Uudenmaan Seuramatkat 50 vuotta!




SMAL 26495

KKV 4058/00/MjMv

Y-tunnus 0125815-0

Yhteystiedot

Toimistomme on avoinna
ma-pe klo 10.00 - 17.00.

Puh 019 427 4700

toimisto@uudenmaanseuramatkat.fi

Uudenmaan Seuramatkat Oy
Uudenmaankatu 5-9
05800 HYVINKÄÄ

Pentti Koivu - Aina menossa

Vilnan, Vilinius Liettua, jouluinen ilme yllätti

Perjantai 9.2.2018 - Pentti Koivu

z1.jpg

Liettua on suomalaiselle ”helppo maa”. Kellon aika on sama, euro on käytössä, tosin hintaerot ovat merkittäviä. Liettuan hinnat ovat huomattavasti Suomea edullisempia.

z2.jpg

Vilnan lentokentältä keskustan hotelliin taksimatka maksoi kahdeksan euroa, matkaa on viisi kilometriä. Lento Helsingistä Vilnaan kestää vajaat kaksi tuntia. 

 z3.jpg

Taksien suhteen oltava tarkka, vapaa auto on parasta ottaa taksitolpalta, katolla oltava taksia osoittava kyltti ja sisällä mittari, joka on kytketty päälle. ”Vapaan taksiliikenteen” autoja on tarjolla, joiden hinnat ovat kaksin-, jopa kolminkertaisia. 

 z4.jpg

Paluumatkani taksi edusti tätä ryhmää. Taksin otin hotellin edestä tolpalta, kattokyltti oli, taksimittari oli ja pyöri vinhasti. Lentokentällä mittarilukema oli 23- euroa. Mitä tästä opin, enpä tiedä. 

z5.jpg

Hop on - Hop off bussikierros ydinkeskustassa maksaa 9- euroa ja laajennettu kierros 12- euroa, kesto reilu tunti. Valittavana on 12 kieliversiota, mukaanlukien, norja, ruotsi ja  suomi. Cappuccino tasokahvilassa parin euron luokkaa, leivokset 3-5 euroa kappale. 

z6.jpg

Kielellisesti ollaan kaukana toisistamme, toisaalta turistikohteissa osataan englantia ja myyntikojukauppiaat tietävät kertoa hinnat englanniksi, lukusanat, ja sehän riittää. 

z7.jpg

Liettuan pääkaupungissa Vilnassa on runsaat 500 000 asukasta, laajennetulla alueella on 300 000 asukasta lisää, yhteensä Suur-Vilnassa on noin 800 000 ihmistä. 

 z8.jpg

Gedimino prospektas, Vilnan / Vilinius pääkatu on vaihtanut historiansa aikana nimeään seitsemän kertaa, poliittisen ja kulttuurillisen voimasuhteen mukaan; Adolf Hitler, Stalin ja Lenin odustivat aikansa voittoisia valloittajia ja poliittisen piirin ylintä päätäntävaltaa. 

z9.jpg

Joulun valot kattavat pitkän Gedimino-pääkadun, sinertävät koristevalot sävysävyyn näkyvät iltahämärässä paremmin kuin päivällä. Rakennusten parveikkeilla seikkailevat lumiukot, tontut ja joulupukit sovussa. Läheisen joulumarkkina-alueen jättikuusi on koristeltu myös sinertävin valovärisävyin. Yleisnäkymä on tyylikäs ja hillitty. 

z10.jpg

Toki joulunpunaista on liikeyritysten näyteikkunoissa ja ovenpielissä, Town Hall aukion eli keskustorin jättikuusen oksille on ripustettu valtaisia kirkkaanpunaisia rusetteja ja kultapalloja, latvassa loistaa isokokoinen monisakarainen joulutähti. 

z11.jpg

Hotel Panoramasta on nimensä mukaisesti komea näköala, kaupunkisilhuetti öisin on muistiinpainuvaa nähtävää. Vilna, Liettua on oiva kaupunkimatkakohde, edullinen ja näkyisä.

Pentti Koivu

 

Valokuvia; Vilnan jouluisia katuvia, rusetein koristeltu joulukuusi, hotellin sisäänkäynti, polkupyörä koristejouluvaloin, jouluseimi, konditoriatuotteita, värikylläisiä leivonnaisia.

Kommentoi kirjoitusta.

Örön ja Högsåran saaret ovat mielenkiintoiset matkailukohteet 2017

Torstai 8.2.2018 - Pentti Koivu

o1.jpg

Örön saari vapautui alkukesästä 2015 veneilijöille ja matkailijoille, oltuaan edelliset sata vuotta tiukasti suljettu sotilasalue. Vuodesta 1915 vuoteen 2014 maihinnousukielto oli Örön saarella voimassa. Örön saari kuuluu Kemiönsaaren kuntaan.

 o3.jpg

Örö on linnakesaari, joka on huolehtinut Venäjän tsaarin ajoista rannikkopuolustuksesta ja saaren nähtävyyksiin lukeutuukin hyvin säilyneet kasarmit, puolustusasemat ja Obuhov nimisen tykit. Tykistöä tuntemattomalle, Obuhov-tykkien jättiläismäisyyskoko yllättää, kuten kirjoittajan.

 o4.jpg

Örön saarella on harvinaisia perhoslajeja ja uhanalaisia kasveja, säilyneet vuosisatoja, sotilasalueella ei ole voinut kulkea täysin vapaasti, vain merkittyjä kulkureittejä pitkin.

 o5.jpg

Örön saari soveltuu retkeilijöille, vaeltajille, myös lapsiperheille. Maasto on paikoitellen esteellistä; aidattuja alueita ja epätasaisuuksia. Tiet ovat hiekka- ja sorapintaisia, osa teistä on nupukivipäällystettyjä. Kaikilta osin kulku saarella ei ole aivan vaivatonta.

 

Örön saarelle on vapaa pääsy, veneilijöiltä peritään laiturimaksu. Rantautuminen on sallittua vierassataman kautta, melojille on oma rantaannousualue. Saaristomeren kansallispuistojen säännöt ovat voimassa Örön saarella, vältä roskaamista jne.

 

Hauska sattuma, Suomessa on kuusi Örö-sukunimistä henkilöä. Werner Öhrling niminen mies halusi osallistua 1930-luvun sukunimien suomentamistalkoisiin, muuttaakseen nimensä Örö muotoon. Viranomaisten käsittelyajat olivat pitkiä, perhe oli unohtanut muutoshakemuksensa, kunnes vuonna 1942 tuli myöntävä päätös, jota ei voinutkaan perua. Näin Öhrlingin uusi nimi oli Örö ja on edelleen (Örö Kompass 2016 lehti, Lussi Järvinen).

o6.jpg

 

Örön saarelle on venekuljetuspalvelu, vierassatama, saarella on telttailualue. Veneissä tiskaamisesta yritetään päästä eroon, saariin on asennettu tiskauspisteitä, saatu lisää ravintoloita, kahviloita ja kioskeja. Suihku-, peseytymis- ja vesi-wc-tiloja on ilmestynyt.

 o7.jpg

Tupakoitsijoille on merkityt alueet, avotulen teko ei ole sallittua, lemmikkieläimet on pidettävä kytkettyinä, puiden nyhtäminen ja kasvien kerääminen ei ole Öröllä sallittu.

 o8.jpg

Läheisyydessä oleva Högsåran saari on myös suositeltava käyntikohde. Farmors Cafe' tarjoaa maukkaita ruokia ja kakkupöytää lukuisine lajikkeineen on vaikeata vastustaa.

 o9.jpg

Vaatimatonta, tosi edullista yhteismajoitusta saaren pensionateissa on saatavilla. Omat liinavaatteet on oltava matkassa, huoneet ovat neljästä kahdeksaan henkilöön sopivia.

 o10.jpg

Pentti Koivu

 

Valokuvia; Örön saaren kylttejä ja tienviittoja, yhteysaluksia, tykinputkia, tietoa, rantamaisemia, venevajoja, makasiinit

o11.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Tukholman Vikingaliv on nykyaikainen viikinkimuseo 2017

Torstai 8.2.2018 - Pentti Koivu

v1.jpg

Vikingaliv a true adventure, uudenuutukainen viikinkimuseo avattiin keväällä 2017 Tukholman Djurgårdenin saarella, tarkempi sijainti on Vasa-laivamuseon ja Aquaria vattenmuseumin ja Abba-museon välimaastossa.

Djurgårdenille pääsee satamista Silja Linen sekä Viking Linen ”omilla” busseilla. Keskustasta Sergels-torilta ajaa raitiovaunu 7, poistu saaren 1.pysäkillä. Piletin voi ostaa raitiovaunun rahastajalta, suuntaansa 40- kruunua.

Vikingaliv-museo on avoinna klo 10-17 (tiistai 20), jouluaattona ja -päivänä on suljettu. Pääsylippu maksaa aikuisilta 150- ja 7-15 vuotiailta 120- kruunua, nuoremmat maksutta.

Vikingaliv-museon näyttelysalissa kerrotaan kuvien ja tekstien avulla viikinkien historiasta, kielinä ovat ruotsi ja englanti. Näyttely rajoittuu aika pieneen tilaan.

Piletin hintaan sisältyy kyyti ”kummitusjuna-vuoristorata-vaunussa” viikinkien historiaan, Ragnfrids Saga-matka vuonna 963. Kielivaihtoehdot (nappulasta painaen) ovat; ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja kiina sekä englanti/suomi vuorokerrontana.

Historiallinen kierros kestää 11 minuuttia, vaunu ajaa ”pimeydessä” ja tarinointi etenee Viikinki-Haraldin elämänvaiheiden myötä; kohdataan sotia ja ryöstöjä ja kaupankäyntiä, omaisuuden menetys, ja kertomus päättyy voittoisaan juhlaan.

Nykytekniikka siivittää kyytiä ja lavastuksia, on pikakatsaus viikinkien elämään ja historian kertaamista. Perheen alle kouluikäisille, ehkä liian jännittävä kyyti, harkitse!

 

Pentti Koivu

Valokuvia: Vikingaliv-museon opaskyltti miekan kera, Vikingaliv-museoalueen rakennuksia

Kommentoi kirjoitusta.

Kummituksia jahtaamassa 2017

Keskiviikko 7.2.2018 - Pentti Koivu

Kummitus1.jpg

 Helsingin kaupunginmuseon museoemäntiä ja -isäntiä on kirjaimellisesti jalkautettu museovieraiden avuksi ja oppaiksi kummituskierroksille Helsingin ydinkeskustassa. 

 Tarjolla on Kruununhaan kummitustarinat ja Puistokatujen kummitusten kävelyreitit. 

 Kruununhaan kummitustarinat-kävelylle lähdetään Kruununhaasta, Ruiskumestarin talolta, Kristianinkatu 12 ja kierros päättyy Senaatintorille. 

kummitus2.jpg

 Ennen lähtöä voi tutustua Ruiskumestarin taloon, on vuodelta 1818, on kantakaupungin vanhin alkuperäisellä paikalla oleva puutalo. Avattu entisöityinä keväällä 2017, avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11-17, varmista poikkeavat aukioloajat nettisivuiltaan. 

 Puistokatujen kummitukset-kävely lähtee Helsingin kaupunginmuseolta, Sederholmin talolta, Aleksanterinkatu 16. Reitillä kuullaan kummitustarinoita Esplanadin, Bulevardin ja Kampin seuduilta. Kierros päättyy Glo-hotellin torniin, Lönnrotinkatu 29. 

kummitus3.jpg

 Sederholmin talo on peräisin vuodelta 1757, kaupungin vanhin rakennus. Siellä sijaitsee Helsingin kaupunginmuseon näyttelytilat ja Lasten kaupunki, joka sopii hyvin perheen nuoremmille. Näyttely on avoinna maanantaista perjantaihin klo 11-19, viikonloppuisin klo 11-17. 

 Kummankin kävelykierroksen kesto on noin puolitoista tuntia. Perheen pienemmille kummitustarinat voivat olla liian jännittäviä, museoväki suositteleekin yli 10-vuotiaille. 

kummitus4.jpg

 Kävelykierroksen ja kummitustarinoiden yhteishinta on 10 € / kohde, ja se maksetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä. Sen sijaan Ruiskumestarin taloon sekä Sederholmin taloon on alati vapaa sisäänpääsy, kuten Helsingin kaupunginmuseon näyttelytiloihin. 

 Kummituskävelykierrokset ovat saavuttaneet suuren suosion, ilmoittaumisista tietoa ja tarkemmat ajankohdat löytyvät Helsingin kaupunginmuseon nettisivuilta. Huonon sään vallitessa kävelykierroksen asemasta tarinat kerrotaan lähtöpaikkojen sisätiloissa. 

 

Pentti Koivu

 

Valokuvia; Ravintola Kappelilla on ikioma kummitus, Lönnrotinkadun seutuvilla samoin, Ruiskumestarin talolla lienee liuta kummituksia. 

Kommentoi kirjoitusta.

Kööpenhaminan Joulumarkkinat

Keskiviikko 7.2.2018 - Pentti Koivu

k5.jpg

Wien, Brüssel, Strasbourg, Köln, Lontoo, Budapest, Tukholma, Göteborg, Tallinna, ja Suomen Turku ja Helsinki ovat pärjänneet mainiosti eurooppalaisten joulukaupunkien epävirallisissa arvioinneissa. Samaan sarjaan voisi liittää Tanskan Kööpenhaminan. 

k8.jpg

Lento Kööpenhaminaan kestää vajaat kaksi tuntia, pilettejä saa edullisesti, siitä pitää huolen lentoyhtiöiden ankara kilpailu matkustajista. On viisainta varmistaa, sisältyykö matkalaukun mukaanotto hintaan, mikäli käsimatkatavaran lisäksi kapsäkki on tarpeen. 

k7.jpg

Lentokentältä juna kiidättää 12 minuutissa Kööpenhaminan päärautatieasemalle, joka on vastapäätä Tivolia. Junapiletit ostetaan automaatista, junissa niitä ei myydä. Hinta on 36- tanskankruunua suuntaansa (joulukuu 2017).

Professori, arkkitehti Jan Gehl suunnitteli vuonna 1961 avatun kävelykatuverkoston, sen pääkatu tuntee nimen Strøget. Kävelykadut ovat suosittuja, sankat ihmismassat vaeltavat katuja, joiden varrella ovat kahvilat, ravintolat ja liikemyymälät. Ehkä ihmisten tiheys kaduilla ja autottomuus on säästänyt yliajajaterroristeiltä, eivät mahdu sekaan.

k6.jpg

Strøgetin varrella on Chritsmas Market ja toinenkin joulumaailma, kojuja, makeisia, glögg’iä. Lunta on aniharvoin, sen korvaa näyteikkunoiden somistukset, valkoisia kukkarakennelmia, fantasia maisemia. Jouluvaloja, -sydämiä, -kelloja, köynnöksiä on katujen yllä. Tavaratalot seinät on peitetty valoköynöksin, sähköä ei säästellä.

 

Polkupyörätaksit ovat yleistyneet Kööpenhaminan katuverkostossa, niillä pääsee kätevästi lähialueita tarkastelemaan. Pölser-myyntikärryt on kööpenhaminalainen erikoisuus, niitä on lähes jokaisessa kadunkulmassa, vaaleanpunaista makkaraa myydään hot-dogin tapaan. Katuruokien ykkösvaihtoehtoja ovat vohvelikioskit.

 k12.jpg

Conditoriet La Glace sijaitsee Strøgetin poikkikadulla, Skoubogade, luotisuora Strøget tekee siinä kohdin jyrkähkön mutkan. Cafe’n kakku-ikkunoiden taakse pysähdytään hämmästelemään ja ihailemaan kakkuvalikoimaa, kahtakymmentä lajia onkin tarjolla. 

La Glace on toiminut vuodesta 1870 alkaen. Tuotteet tilataan ja maksetaan kassalle, tarjoilija tuo ostokset pöytään. Cappuccinoa ja muita muodikkaita kahvilajeja ei ole tarjolla, perinteinen kahvi ja tee ovat valikoimissa, kuten tanskalaiset wienerit. 

 k11.jpg

Kööpenhaminan eduksi ovat koituneet sen rikkaat asukkaat, hyvänä esimerkkinä on upporikas laivanvarustaja Mærsk Møller. Herra Møller lahjoitti kotikaupungilleen vuonna 2005 hulppean Oopperatalon. Valtaisa rakennus hallitsee Christianshavnin puoleista rantamaisemaa. Parhaiten paikalle pääsee vesibussilla, lähtöpaikka on Det Kongelige Teaterin edustalta, Nyhavnin kanaalin rannan kärjestä, vastapäätä Oopperarakennusta. Vesibussilla matka taittuu muutamassa minuutissa. 

k10.jpg

Toinen merkittävä lahjoitus on vuodelta 1913, The Little Mermaid, Den Lille Havfrue, Merenneitopatsas, se on vuosikymmenestä toiseen Kööpenhaminan ykköskuvattu turistikohde. Olutpanimon perustajan poika, varakas paroni Carl Jacobsen tykästyi H.C.Andersenin sadun hahmoon balettiesitystä katsoessaan. Carl Jacobsen tilasi merenneitoa esittävän patsaan ja lahjoitti sen Kööpenhaminan kaupungille. 

Kööpenhaminasta pääsee sutjakkaasti junalla Ruotsin puolelle. Juutinrauman silta valmistui vuonna 2000 ja mahdollistaa pikavierailun Kööpenhaminasta Malmöön. Passi tai virallinen henkilötodiste on esitettävä Tanskasta lähdettäessä Ruotsiin.  

Pentti Koivu 

Valokuvia; Strøgetin kävelykatu ja sen näyteikkunoita, Christmas Marketin kojuja, Nyhavnin Glögg-koju, Conditoriet La Glasen kakkuja, Magasin tavaratalon valot. 

Kommentoi kirjoitusta.

Ruskaretkellä helle ja sadesumu vuorottelivat (viikot 36 ja 37 / 2017)

Keskiviikko 20.12.2017 - Pentti Koivu

Lapin matkailu ruska-aikana kiinnostaa kotimaan asiakkaiden ohella Kauko-Idästä tulevia matkailijoita. Japanista, Kiinasta ja muista Aasian maista peräisin olevia turisteja kohtaa Lapin "erämaissa" ja tasohotelleissa yhtenään, ilmiön ollessa sangen uusi.

IMG_2087.JPG



Ruskan värit kehittyvät ja puhkeavat luonnossa syyskuun puolen välin tietämillä, vanha sanonta "ruska alkaa 10.päivä syyskuuta klo 12" pitää edelleen aika hyvin paikkansa.

IMG_2085.JPG  IMG_2102.JPG  IMG_2108.JPG


Edustamani matkatoimisto ja liikennöitsijä on kokenut Lapin matkojen järjestäjä. Omalla kohdallani kyseessä oli kymmenes perättäinen ruskamatka, tällä kertaa kahden viikon matkana, ensimmäinen viikko Länsi-Lapissa ja heti perään toinen viikko Itä-Lapissa.

IMG_2095.JPG

Länsi-Lapissa majoituspaikkana oli hotelli Ylläskaltio Äkäslompolossa. Retkiohjelmaan kuului käynnit Reidar Särestöniemen atelje'essa kuten myös Veli Koljosen atelje'essa. Taiteilijoiden hulppeat hirsiset näyttelyrakennukset ovat tilavia ja ovat hämmästyttävän saman näköisiä, toki taiteilijaherrojen maalaukset ovat täysin erilaisia.

IMG_2158.JPG

Länsi-Lappiin, kuten koko Lappiin, osui poikkeuksellisen helteiset päivät koko viikoksi. Aurinko porotti taivaan täydeltä, lämpötila huiteli +18C tietämillä, vielä klo 20 +15C.

IMG_2167.JPG


Matkan aikana tutustuttiin luontoon, tekemällä bussiretkiä päivittäin lähelle ja hiukan kauemmaksikin. Vaelluksista päätti jokainen retkeläinen itse, valiten samoilukohteensa.

IMG_2202.JPG

 

IMG_2172.JPG

IMG_2199.JPG

Itä-Lapin puolella koettiin "ilmoja pitelee" ilmiö. Kuin taikaiskusta auringonpaiste katosi ja pilvipeite hallitsi taivaankantta. Suomalainen on tottunut monenkirjavaan säähän, sen ei anneta häiritä, pukeudutaan lämpimästi ja vettä hylkivään ja kävelyretkiä jatketaan.

IMG_2204.JPG

Pohjois-Norjan Pykeija Jäämeren rannalla oli uusi mielenkiintoinen kohde, ja Pykeija ei pettänyt, maisemat ovat häkellyttävän komeat. Puuruska oli hyvä koko Lapissa, myös Norjan puolella. Maaruska odotuttaa, oltava kuivaa, ja pakkasyö muokkaa ruskan värit.

IMG_2205.JPG
Paikallisessa ravintolassa ryhmällemme tarjottiin paistettua seitä, paistinsipulien kera. Jälkiruokana oli norjalaisittain "makea velli", joka osoittautui todella velliksi rusinoiden kera ja jotain pienenpieniä siemeniä, niiden alkuperä säilyi arvoituksena, makean hyvää.

Pykeijan matkalle saatiin oppaaksi Tanja, kyseessä oli Tanjan ensimmäinen virallinen opastuskeikka. Tanjan tietämys oli laaja-alaista saamelaisuudesta, paikallisuudesta ja siihen liittyvästä. Tanja asuu Saariselällä ja on työskennellyt Pykeijalla, arvioisin 10 1/2.

IMG_2206.JPG


Norjassa käytiin viikon aikana toiseenkin otteeseen, silloin ajettiin Tenojokea Suomen puoleisella rannalla Utsjoelle, paluu Karigasniemelle tapahtui Norjan puolella ajaessa.

IMG_2211.JPG

Länsi-Lapin ryhmässä oli kuljettajana Esko Viita, ja Itä-Lapin puolella oli kuljettajana Seppo Luiro. Esko ja Seppo ovat kokeneita Lapin kulkijoita.

IMG_2213.JPG


Pentti Koivu

Valokuvia: Kukkolankosken pyörteitä, Cafe’ Swiss Muonio, bussi ja Kärkkäisen kauppa, Äkässaivo, uhrikivi, Särestöniemi, Veli Koljosen Atelje’, kahvila suolla, Kaunispään laen hotelli, Norjan puoleinen koski, Pykeijan näkymät Norjassa, ruskan värit kehittyvät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruskaretki Lappiin, ruskamatka, Lapin ruska, Lappi

Tukholma sai uuden museokaksikon, Leksaks- och Seriemuseumin

Keskiviikko 20.12.2017 - Pentti Koivu

IMG_2237.JPG

Tukholman museot elävät ajan hengessä, Bergrummetin kallioluolastossa avattiin Lelu- ja Sarjakuvamuseo, Skeppsholmenin saaressa 2.9.2017, Östasiatiska Museetin alapuolella.

IMG_2229.JPG

Skeppsholmenin saarelle pääsee näppärästi kävellen, Gamla Stanin Kuninkaanlinnalta, ylitä Strömbron-silta, suuntaa kohti Grand Hotellia, kulje Nationalmuseumin ohitse (suljettu entisöinnin vuoksi) SödraBlasieholmskajenia pitkin Skeppsholmen saarelle.

IMG_2232.JPG

Kaupunkibussi 65 lähtee keskustasta, jää kyydistä Skeppsholmen saaren sillan jälkeen, pysäkki on Bergrummetin kohdalla. Bussilippuja myy 7-eleven kioskit, bussissa ei voi nykyisin ostaa pilettiä käteisellä, eikä luottokortilla. 

IMG_2233.JPG

Leksaks- och Seriemuseum, Lelu- ja Sarjakuvamuseo on sijoittautunut kallioluolastoon, oli alkuaan osa vuosien 1939 – 1940 aikana rakennettua II-maailmansodan Tukholman puolustuslinjaa. Ruotsi varautui sodankäyntiin, välttyi puolueettomana sotimasta. 

Kallioluolasto louhittiin 1930-luvulla ja luola oli Ruotsin laivaston esikunnan käytössä kunnes tilat muutettiin Bergrummet-museoksi. Sitä ennen luolasto oli suurelta yleisöltä suljettu vuosikymmenien ajan. 

IMG_2234.JPG

Ensimmäisenä Bergrummet-museossa oli Kiinan Terrakotta-armeijan näyttely vuonna 2010, se oli valtava menestys, tukholmalaiset suorastaan ryntäsivät katsomaan "salaista" luolastoa.

Lelu- ja Sarjakuvamuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-17 (keskiviikko 19 ja perjantai 16). Luolasto on tilapäisesti Lelu- ja Sarjakuvamuseona, varmista avoinna-olo.

IMG_2235.JPG

Piletti aikuisilta 140- kruunua, eläkeläiset, opiskelijat, nuoriso 6-18 vuotiaat 90- kruunua ja alle viisi vuotiaat pääsevät maksutta museoon. Käteinen ei kelpaa, maksu hoituu vain luottokortilla, sama pätee myös museon kahvilassa. Alkaa olla yleinen linja Ruotsissa. 

IMG_2236.JPG

Lelu- ja sarjakuvasankarien ja -lehtien museossa riittää katseltavaa, pientä ja isompaa tavaraa on valtavasti, 40 000 esinettä. Suomalaisuutta edustaa Muumi-hahmot, Mumin på svenska. Lelu- ja Sarjakuvamuseoissa vierähtää helposti tunti tai kaksikin. 

IMG_2239.JPG

Pentti Koivu

Valokuvia: Bergrummetin sisäänkäynti, Lelumuseon ja Sarjakuvamuseon näytevitriinejä

IMG_2238.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tukholma, museo, Leksaks- och Seriemuseum

Johanna Oraksen taide kiehtoo matkailijoita

Tiistai 17.10.2017 klo 19:23 - Pentti Koivu

IMG_1917.JPG

Retretin luolasto Punkaharjulla on tuhoutumassa veden vallattua näyttelytilat vuonna 2012 tapahtuneen konkurssin jälkeen, sen seurauksena taideluolasto on ollut suljettu.

Punkaharjun tienoo menetti Retretin taideluolaston tuhoutumisen myötä merkittävän matkailukohteen. Kuin sattuman ihmeenä Punkaharjulle rakennettiin Retretin viereen taiteilija Johanna Oraksen Atelje' ja taiteensa näyttelytilat ja taidemyymälä. 

IMG_1915.JPG

Kuvataiteilija Johanna Oras juhlii kesällä 2017 taiteilijauraansa, kestettyään 25-vuotta. Näyttely ja ateljee ja myymälä ovat avoinna päivittäin klo 10 - 18, sisäänpääsymaksua ei peritä. Johanna ja miehensä Reijo Oras asuvat Punkaharjulla, yleensä ovat paikalla. 

Pihapiirissä on useita rakennuksia; vaihtuvien ja teeman mukaisten näyttelyiden talo, taiteilijattaren myynnissä olevien taulujen näyttelytila ja myymälä sekä atelje'n talo. 

Johanna Oraksen kukka-teemaiset taulut ovat hauraan kauniita, sykähdyttävin voisi olla Vanamo-aiheinen. Vanamo on Smålandin kansalliskukka. Vanamot muistuttavat Ruotsin vuosistani sotalapsena, Smålandin Älmhultissa. Ruotsista tulleet Vanamo-kuvalliset postikortit ovat säilyneet muistissani, aikaahan on kulunut yli 70-vuotta. 

IMG_1912.JPG

Vanamo, Linnaea borealis on Carl von Linne'n mielikukka. Kasvitieteilijä on kotoisin Älmhultista, patsaansa koristaa Älmhultin rautatieaseman puistoa. Vanamo kuuluu ainavihanta-varpuihin, aikaisemmin Vanamo luokiteltiin kuusamakasveihin. 

IMG_1911.JPG

Johanna Oraksen taide on helposti ymmärrettävää, ei tarvitse miettiä, eikä kenenkään kertoa, mitä taulut esittävät. Esimerkiksi vastapaistetut korvapuustit ovat lukuisissa tauluissa keskeisenä kuvakohteena kahvikupin kera. Johannan äiti oli leiponut kolme taikinaerää, ennen kuin korvapuustit ylittivät tyttärensä toiveet, ikuistaen ne tauluille. 

Johanna ja Reijo Oras viettävät kesän Punkaharjulla, tavaten matkailijoita. Edustamani matkatoimisto ja liikennöitsijä tekevät matkoja Savonlinnan oopperajuhlille, ja samalla käydään Punkaharjulla Johanna Oraksen taidetaloissa. Joulumarkkinoiden puitteissa kohteena on Johanna ja Reijo Oraksen koti, Koski TL osoitteessa. Suosittelen matkoja. 

Pentti Koivu 

Valokuvia; Johanna Oraksen Atelje' ja näyttelytila/myymälä Punkaharju ja taidetaulujaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Johanna Oras, Punkaharju

Risteily höyrylaiva Wennon kyydissä kruunasi matkan

Tiistai 17.10.2017 - Pentti Koivu


Hyvinkääläiset yhdistykset tekevät runsaasti retkiä lähiympäristöön ja pidemmällekin, asian voi todeta paikallislehden, Aamupostin Yhdistykset palstalta. Yksi ahkerista retkeilijäryhmistä on Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Hyvinkään seudun osasto. 
IMG_1946.JPG
Matkoille ilmoittaudutaan ja lisätietoja antaa etunimimerkki Osmo, jonka takaa paljastuu Hyvinkään Liikenteen eläkkeellä oleva kuljettaja Osmo Sihvonen. Osmo toimii edelleen entisen työnantajansa päiväretkien suunnitteluryhmässä, on matkailun ammattilainen. 
Puumalan kesäretkelle lähti lähes 90 yhdistyksen jäsentä kahdella tilaus-linja-autolla, kuljettajina Reimert Jossandt ja Nikolai Tuomanen, matkanjohtajana ja matkaoppaana Osmo Sihvonen ja toisessa bussissa eläkeläismatkaopas Pentti Koivu. 
Suuren ryhmän (84) ajoreitti, käyntikohteet ja taukopaikat tulee suunnitella huolella ja varata ennakkoon. Ensimmäinen tauko pidettiin liikennekeskuksessa Kuortilla, pitää olla riittävästi wc-tiloja käytettävissä, toimivat kahvilalinjastot, ympäristö siisti ja asiallinen.
IMG_1947.JPG
Mikkelin torilla maisteltiin paistettuja muikkuja ja hämmästeltiin verkkaista torielämää. Kenkävero on entinen suurpappila, jonka toiminta tyssäsi, papin muuttaessa perheensä kanssa pois. Nykyisin Kenkävero on monipuolinen matkailukeskus. 
Yksi versio Kenkäveron nimen alkuperästä kerrotaan; kirkkoon soudettiin lähisaarista, veneessä avojaloin, vasta kirkon portailla laitettiin kengät jalkaan, kirkosta poistuessa kengät riisuttiin. Kengät olivat monen perheen arvotavaraa, eikä jokaisella ollut omia.
Anttolanhovin juhlavassa salissa nautittiin makoisa ateria, noutopöydästä haettuna. Seuraava etappi oli Puumalan satama, komean sillan kupeessa, sillalla on korkeutta yli 30 metriä. Satamalaiturilta voi nousta hissin kyytiin ja nousta sillalle näköalahissillä. 
Päivän kohokohta, kahden tunnin risteily puilla lämmiteltävällä höyryalus s/s Wennolla oli elämysmatka. Alus on valmistunut vuonna 1907 Savonlinnassa, tyyppiluokitus on "rautarunkoinen höyrylaiva eli kuramylly". 
IMG_1949.JPG
Alkuaikoina lastina oli puutavaraa, aluksen piti mahtua kulkemaan Saimaan kanavassa, mahdollisimman paljon lastia mukana, halkoja Wennoon mahtui 650 pinokuutiometriä.
Monien omistajavaihdoksen jälkeen Wennon toiminta päättyi ja alus telakoitiin vuonna 1964. Wenno pääsi pahasti rapistumaan, Puumalan kunta osti huonokuntoisen aluksen 1970-luvun alulla, paikallinen veneseura kunnosti talkoovoimin aluksen. S/S Wenno on jälleen turistien ilona liikenteessä ja palvelee huviristeilijöitä tilauksesta ja vuorolähdöin. 
IMG_1957.JPG

Wennon nimi oli aiemmin Wetehinen, rahtilaiva & höyrylotja, mitat; pituus 30.80 metriä,  leveys 6.70 m, syvyys 2.60 m. Valtaisat halkopinot takaavat aluksen kulun, kuumuutta hohkaa kannelle asti. Kotisatama on Puumala, Museoviraston perinnelaivarekisterissä.

 Matkapäiväksi osui lämmin, vähätuulinen keli, avokannella saattoi istua paitahihasillaan. Kannen alla on viihtyisät, tilavat oleskelutilat, matkustajamäärä 99 henkilö. Asiatiedot on poimittu Wenno-aluksen nettisivuilta.

Kotimatkalla poikettiin Imatran Valtiohotellia ja komeata aulaansa ihastelemassa, sekä kuivana olevaa Imatran koskea, jossa ei järjestetä nykyisin vesiputousnäytöksiä, harmi!

Hyvinkäälle tultiin Lappeenrannan pikapyrähdyksen jälkeen puoliltaöin, hyvin mielin.

IMG_1959.JPG

Pentti Koivu 

Valokuvia; Kenkävero, kuljettaja kahvilla Kenkäveron kristallikruunujen säihkeessä, S/S Wenno höyrylaiva, Imatran valtionhotelli, Imatran koski kuivaversiona, Imatran kosken jatko-uoma.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wento, höyrylaiva

K.A. Almgrenin silkinkudonta-tehdas-museo, Tukholman Sädermalmilla

Lauantai 3.6.2017 - Pentti Koivu

Tukholman keskustan tuntumassa, Slussenin vieressä, Tukholman Kaupunginmuseon läheisyydessä, Södermalmin kaupunginosasta löytyy 1800-luvulta peräisin oleva silkin kudontatehdas ja museo K.A. Almgren. Osoite on Repslagargatan 15 A, Götgatanin suuntainen, viereinen pienehkö katu. 

IMG_1566.JPG

Sidenväveri och Museum, Silk Mill and Museum K.A. Almgren on todellinen "helmi" Tukholman laajalla museorintamalla. Silkinkudontaa voi seurata museon tiloissa.

K.A.Almgren Stockholm ja Almgren tvättvål (pesusaippua) hakusanoilla on Googlessa mainio kuvasarja silkkikutomon historiallisesta toiminnasta aina nykyhetkeen ja monet pesuohjeet lähes mihin kankaaseen tahansa ja tahran kuin tahran poistamiseen.

Silkinkudontamuseon lattiat ovat leveätä lankkua, koneet ikivanhoja, osalla kudotaan yhä silkkiä. Mönstret'it (malli & kaava) ovat puisia suurikokoisia levykkeitä, vastaavia sabluunoita näkee kankaanpainannassa ja museomusiikkiaparaattien koneistuksena.

IMG_1557.JPG

Kutoja kertoo työskentelynsä ohessa silkinkudonnan vaiheista ja samalla Mönstret'it paukkuvat äänekkäästi, puiset "sabluunat" etenevät helminauhamaisesti koneen yllä. Tehdassalin ja museon aparaattien kyljessä on kirjallisesti kerrottu työvaiheiden meno.

Knut A. Almgren (1806-1884) saapui kotipaikkakunnaltaan nuorukaisena Tukholmaan työnhakuun, ja loi uransa. K.A.Almgrenin silkkikikutomon toiminta alkoi vuonna 1833.

Silkkikankaiden ostajina olivat pääasiallisesti linnojen ja kartanoiden valtiaat, Ruotsista ja ulkomailta. Silkkikankaiden kudonta tyrehtyi reilut sata vuotta myöhemmin, jatkuen pienimuotoisesti koristesilkkinauhojen kudontana, kunnes sekin päättyi. 

IMG_1569.JPG

Vuodet 1974-1991 toiminta oli tyystin unhossa. Jälleenheräämisen jälkeen, 150-vuotta vanhat kangaspuut tuottavat taas silkkikankaita. Museotehdas on avoinna päivittäin klo 10-16, viikonloppuisin klo 11-15. Sisäänpääsymaksu on 75- kruunua eläkeläisiltä. 

Valikoimissa on tänä päivänä silkkisiä huiveja, solmioita, entisajan herrain rusettihuivit ovat muodikkaita. Ja silkkikankaita toimitetaan kuninkaallisiin linnoihin ja kartanoihin. Aidot silkkikankaat ja huivit ovat olleet arvokkaita kautta aikojen ja silkkikankaat pitikin ennen vanhaan tullata Suomeen tuotaessa.

Almgrenin kutomon vanhimmissa ja värikkäämmissä huiveissa on huivin nurjan puolen kulmassa kaksi leimaa; kutomon punainen tarkastusleima, lisäksi mallinumeron leima. 

Mustien huivien lisääntyessä, leiman musta väri vaihdettiin punaiseen. Vuodesta 1870 lähtien huiveihin lisättiin tarkastusleiman lisäksi mallinumero.

Almgrenin silkkihuivimalleista on säilynyt kolme malliluetteloa, ovat 1901-1912 vuosien väliseltä ajalta, niissä on yhteensä yli viisisataa erilaista kuviota. Numero 145 on Ros. 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: K.A. Almgren, silkinkudonta, museo, Tukholma

Lapin ruska hehkui keltaisena

Perjantai 28.10.2016 - Pentti Koivu

IMG_1535.JPG

Ruskan ajankohdan ennakointi on melkoista arpapeliä. Oikukkaan ja sateisen kesän jälkeen asiantuntijat arvioivat syksyn 2016 ruskan jäävän laimeaksi väreiltään. Olikin mieluinen yllätys kohdata Lemmenjoen ja Utsjoen/Teno-joen seutuvilla värikäs ruska, puuruska hehkui kirkkaan keltaisena, maaruska on tavanomaista tummempaa, sateet.

IMG_1519.JPG

Bussilastillinen, poikkeuksellisen suuri ryhmä, 45 matkustajaa + bussin miehistössä 2, starttasi kahdeksan päivän ruskamatkalle kohti Saariselän maisemia lauantaina 10.9. Matkustajat olivat pääosin pääkaupunkiseudulta ja osa Aamupostin levikkialueelta.

IMG_1545.JPG

Matkalla kohti Lappia koettiin tuulen riipimiä lehtipuita, lehdettömien oksien risukkoa. Iloisena yllätyksenä Rovaniemen ja Saariselän välillä oli värikäs puuruska, Saariselän seudun puut olivat "kaljuuntuneita", maaruska haki vielä tuloaan, tarvitaan pakkasöitä.

IMG_1540.JPG

Lemmenjoen varrella puuruska hehkui kirkkaan keltaisena, kuten Teno-joen varrella Utsjoelta Karigasniemeen. Tunturien rinteet olivat koristeellisia, keltaisen eri sävyisten helminauhojen kiemurrellessa joen varrelta ylös tunturiin. Tämän syksyn osalta puuttui punaisen, lilan, pinkin sävyt, joita näkee haapojen lehvistössä, siis pakkasen puremaa.

IMG_1505.JPG

Maaruska odotti pakkasöitä, lähtöpäivän aamuna maa oli valkean huurun peittämää. Häivähdys maaruskan loistosta näkyi paikoitellen, kovin tummasävyinen, se sadekesä.

Ennen vanhaan vastattiin puhelinkysymyksiin, milloin on ruska, ”se alkaa 10.syyskuuta klo 12”. Matkapuhelimien sääkartoista ja internetistä ei ollut tietoakaan 1960-luvulla, työskennellessäni Laanihovissa. Sitä paitsi vastaus piti aika hyvin paikkansa, ei enää.

Lemmenjoki on mutkikas ja paikoitellen karikkoinen ja koskia, osa retkeläisistä joutuu kävelemään rantapengermää ohi kivikon. Sää vaihtuu tiheään, tuulisen, tihkusateisen, sumuisen aamupäivän jälkeen, seuraa auringonpaistetta, iltapäivällä poutaa ja tyyntä.

IMG_1500.JPG

Lemmenjoen jokiveneristeilystä vastasi Ahkun Tuvan Marketta Jomppanen miehensä ja apulaisten kanssa. Kolme Nuoli-venettä ajoi peräkanaa, sateisen kesän jälkeen joessa on runsaasti vettä, ei kuitenkaan riittävästi, menomatkalla retkeilijät joutuivat koskien kohdalla jalkautumaan rantapenkereelle, paluumatka sujui lasketellen vesiä.

IMG_1502.JPG

Marketta Jomppanen piti valaisevan esitelmän lappilaisuudesta ja Lapin asuista, esillä oli naisten ja miesten pukuja, vöitä, riskuja (rintakrossi) päähineitä, jalkineita, reppuja. Mielenkiintoinen tieto oli naisen vyö, jota somistaa hopeiset neliöt ja ympyrät, niiden perusteella tietää, onko neito aviossa tai vapaa sinkku, jääköön salaisuudeksi, kumpi.

IMG_1512.JPG

Nokipannukahvi maistui nuotiotulen äärellä, korvapuusteista riitti pieniä makupaloja kuukkeleille, kesyyntyneille erämaiden linnulle. Onko oikein syöttää luonnonlintuja, en tiedä, nokkijoita valokuvattiin ahkerasti, päästivät muutaman metrin päähän itsestään.

IMG_1491.JPG

Bussievästarjoilu ja kahvitus yllättää matkustajat, bussin ruumaan levitetään valkoinen pöytäliina, tarjolla on aamutuoreet halkaistut sämpylät, levite, kinkkua, juustoa, piparit ja pikkuleivonnaiset, ottimina katajaiset voiveitset ja pikkuhaarukat sekä suupyyhkeet.

IMG_1489.JPG

Bussin kahvinkeitin tuottaa Lapin parhaimman kahvin, kiittivät matkailijat, Seppo keitti.

Kilometrejä ruskamatkalta kertyi bussin mittarin noin 3600 km, joista Seppo Luiro ajoi kolmisentuhatta, Esko Viita loput paluumatkalla.

Tauotukset ja kuljettajan ajorupeamat ovat säädetty laissa, niiden hallinta muistuttaa tiedettä, kaikki kirjautuu digikorttiinsa.

IMG_1496.JPG

Paluumatka alkoi Saariselältä klo 07, Helsinkiin saavuttiin klo 23.30 ja Hyvinkäälle, Riihimäelle klo 01 mennessä, 18 tuntia.

IMG_1539.JPG

Riemullista oli kuulla, muutama matkailija oli päätynyt retkellemme, luettuaan blogini kertomuksia edustamani matkatoimiston sivuilta, en olisi uskonut niiden vaikuttavan.

Matka onnistui kaikin puolin hyvin, ruska näyttäytyi keltaisen-värikkäänä, sää oli suosiollinen ja aikataulu, ohjelma pitivät kutinsa, ryhmän yhteiselo sujui mallikkaasti, mukavia ihmisiä.

IMG_1499.JPG

Pentti Koivu

Valokuvia; Ounasvaaran huipulla, saksalaisten hautausmaa, muistomerkki Rovaniemi, Piispan kivi, Kaunispään huipulla, helikopteri Lemmenjoella, venekunnat lähtövalmiina, köysivene Lemmenjoen ylitykseen, maisemakuvia, kuukkelin kuvaajia, Utsjoki, Norjan tunturit taustalla, ja keltainen ruska Norjan rinteillä, maaruska oli tummaa (se oli sadekesä), Saariselän Aurora ulkotanssilava & kota, Joulumaan ruskaa puissa ja Hyvinkään Liikenteen bussi Napapiirillä.

IMG_1523.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, Ruska, Saariselkä

Saaristorypäs Helsingin edustalla

Maanantai 26.9.2016 - Pentti Koivu

IMG_1196.JPG

Mustikkamaa, Korkeasaari ja Suomenlinna ovat olleet vuosikymmeniä helsinkiläisten ja Helsingissä kävijöiden virkistyskeitaita, joille on menty perhekunnittain tai yksinkin. 

Lähtölaiturien paikat ovat vaihdelleet Uspenskin katedraalin lähellä, molemmin puolin. Nykyisin lauttojen ja kiertoajelulaivojen lähdöt on keskitetty Kauppatorin tuntumaan, Kolera-altaalta presidentin linnan edustalle, Katedraalin ohella korkea maailmanpyörä, ovat hyviä maamerkkejä suunnistaa lauttojen, kiertoajelulaivojen lähtöpaluulaitureille.

IMG_1198.JPG

Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat olleet yleisöltä suljettuja, nyt sotilaskäytön päätyttyä, saarille pääsee erilaisin rajoittein. Näppärästi voi kulkea saaresta toiseen, JT-Linen alus lähtee Kauppatorin kupeesta Vallisaareen, Kollera-altaan läheisyydestä klo 10.15 alkaen tunnin välein, iltasella asti. Vallisaaresta alukset lähtevät paluumatkalle tunnin välein klo xx.35, viimeinen paluualus lähtee klo 20.35, edestakainen piletti 7- euroa. 

Piletillä voi matkustaa Kauppatori-Lonna-Suomenlinna-Kauppatori tai vaihtoehtoisesti Kauppatori-Vallisaari-Suomenlinna-Kauppatori, myös muitakin yhdistelmiä on tarjolla. 

IMG_1200.JPG

Kävelykierros Vallisaaren ympäri ottaa tunnista kahteen, vauhdista riippuen ja kuinka kiinnostusta riittää tutkailla valleja ja museoituja tykki- ja ammushuoneita, joista osa sijaitsee viereisellä Kuninkaansaarella. Naapurisaaren kierrokseen, ylitettävä välisilta, on syytä varata lisäaikaa toinen mokoma. Puoli päivää vierähtää kevyesti ao. saarilla. 

Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa kulkeminen on sallittu ainoastaan hiekkateillä, ei pidä poiketa saarien luonnonsuojelualueille, ovat selkeästi merkittyjä ja suoja-aidattu.

Palvelut saarilla rajoittuvat muutamiin vesipisteisiin ja wc-tiloihin. Vohvelibaari toimi alkukesästä tilapäisesti korjauspajassa, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välialueella. Rakenteilla on pienoiskahvila, eväsroskat tulee kuljettaa itse saaristosta mantereelle. 

JT-Linen alus pysähtyy Suomenlinnan Kuninkaanportin laiturilla, paluukyytiin samasta paikasta, tai lisämaksulla Suomenlinnan lautalla saaren toisesta päästä Kauppatorille. 

IMG_1202.JPG

Lonnan saari on mielenkiintoinen pikkusaari, siellä toimii tasokas ravintola ja kahvila. Merimatka kestää edellä mainittuihin saariin keskimäärin 20 minuuttia. Esitteistä ja lippumyymälästä saa tarkemmat ohjeet, kuinka reittejä voi tehdä, yksi reitti / lippu. 

IMG_1205.JPGKirjailija, saaristo-opas, kouluttaja, yleisesikuntaupseeri evp. Jarmo Nieminen toimi Stadi Slangi ry-yhteisön asiantuntevana oppaana, kun kierrettiin Kuninkaansaari ja Vallisaari ja Lonnan saari, tilausaluksella. 

Pentti Koivu



Valokuvia; Sightseeing-alus, luolastoja, saarten karttoja, kävelysilta, Lonna-saaren sauna, aparaatti Lonna-saaren ravintolan takahuoneessa (merimiinan mitätöijä)

thumbnail_IMG_1208.jpg

thumbnail_IMG_1209.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin saaristo, Vallisaari, Kuninkaansaari

Via Finlandia taiteen myyntinäyttely Valamon luostarissa Heinävedellä

Maanantai 15.8.2016 - Pentti Koivu

IMG_1322.JPG

Arvotaidetta on tarjolla Valamon luostarin Via Finlandia kesän myyntinäyttelyssä mm. seuraavilta taiteilijoilta; Eero Järnnefelt, Akseli Gallen-Kallela, Juho Rissanen, Albert Edelfelt, Wäinö Aaltonen, Hjalmar Musterhjelm, Tyko Sallinen, Yrjö Saarinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka, Ellen Thesleff, Maria Wiik, Laila Pullinen, Fanny Churberg, ulkomaalaisia taiteilijavieraita edustavat; Henri Matisse, Joan Miro, Marc Chagall, Pablo Picasso.

Taiteen myyntinäyttely avautui yleisölle 17.5.2016, sulkeutuu vuoden päästä 17.5.2017. Näyttely on avoinna ma-la klo 10-17 ja sunnuntaisin, kirkollisina juhlapyhinä klo 12-17. Syksystä alkaen 1.9. maanantaisin näyttely ei ole avoinna, muut päivät kuten edellä. Hyvinkäältä ja Riihimäeltä ajokilometrejä kertyy edestakaiseen matkaan 800-850 km, mikäli vierailee Valamon munkkiluostarin lisäksi läheisessä Lintulan nunnaluostarissa.

Päivälippu Valamoon maksaa 20- euroa; sisältäen lounaan, pääsylipun näyttelyihin ja määräajoin lähtevään luostarikierrokseen. Näppärä tapa on osallistua Hyvinkään Liikenteen valmismatkalle. Valamon taiteen myyntinäyttelyä ympäröi salaperäisyys, esillä olevien arvoteosten omistajista kerrotaan vain, nimettömänä pysyvä suku on kerännyt taidetta pitkään, vuosikymmeniä, toimien mesenaatteina; taiteen keräilijöinä, rahoittajina ja suojelijoina.

IMG_1321.JPG

Taulujen hinnat vaihtelevat muutamasta tuhatlappusesta, kymmeniin tuhansiin euroihin ja sataatuhatta euroa hipovia tauluja on useita, ja kallein myytävänä oleva työ on Albert Edelfeltin teos, hintapyyntö 600 000- euroa, hinnat ovat kiinteitä, ei ole tinkimisvaraa. Näyttelyn erityispiirre on, joitakin tauluja ja vedoksia saat mukaan maksun hoiduttua ja voit poistua kotiin taulu paketoituna.

Ulkomaalaisten taiteilijoiden vedokset on myyty lähes loppuun (muutama tuhateuroa kpl) heinäkuun alulla, uusia on kuulemma tulossa. Suurin osa tauluista, lähes 80 kappaletta, pysyvät näyttelytiloissa koko näyttelyn ajan, arvoteokset luovutetaan ostajille 17.5.2017 jälkeen, tarkempaa ajankohtaa ei ilmoiteta. Myytyjen taulujen hinnoista, tuntemattomana visusti pysyttelevä ja julkisuutta karttava omistajataho luovuttaa 30 prosenttia Valamon munkkiluostarin taideosastolle.

IMG_1334.JPG

Matkailijan on syytä huomioida, luostarialueella ei sovi tulla paljastavassa helleasussa, naisten ja miesten olkapäät ja polvet tulee olla peitettynä. Jumalanpalveluksiin daamien tulee verhota hiuksensa huivilla, sallivuutta on lisätty, helle- ja kukkaishattukin kelpaa. Lintulan nunnaluostari on pienen ajomatkan (10 km) päässä, suosittelen käyntiä.

IMG_1328.JPG

Lintula ja Valamo poikkeavat toisistaan merkittävästi. Valamoa markkinoidaan näkyvästi ja matkamuistomyymälä pursuaa tavaraa, viinien myynti on huomattavaa. Lintulan luostarissa vallitsee hiljaisuus, myymälä on vaatimaton, lähinnä kirjoja, koriste-esineitä, kudonnaisia, postikortteja ja tuohuksia eli vahakynttilöitä, on tarjolla.

IMG_1335.JPG

Valokuvia; Via Finlandia juliste ja näyttelyyn käynti, kohdeviitat, Valamon hautausmaan portti ja Pentti Saarikosken hauta (kynät), grobuja, tsasouna, ja Lintulan luostarin Koskijärven kartanon rakennus ja apurakennukset, kynttilätehdas, ja alati oleva avoinhauta ”valmiustilassa” sanoisin.

IMG_1337.JPG

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamon luostari, taide, Via Finlandia myyntinäyttely, Heinävesi

Juhannuksen monet perinteet ja taiat, vuonna 2016

Keskiviikko 20.7.2016 klo 15:49 - Pentti Koivu

thumbnail_IMG_1246.jpg

Ahvenanmaan juhannusmatka on säilyttänyt suosionsa, ainakin vuodesta 2009 alkaen, jona aikana olen toiminut matkaoppaana edellä mainittuun saaristokohteeseen. Ahvenanmaan luonto, kieli, sää, tavat poikkeavat Manner-Suomesta melkoisesti, kuten juhannusjuhlan vietto.

Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi, äidinkielenään ruotsia puhuu 91 % asukkaista. Toki turistikohteissa pärjää suomenkielellä, vaikka vastauksen saa ruotsiksi tai nykyisin usein englanniksi, kesätyöntekijät ovat tulleet Keski-Euroopasta ja maailman ääriltä.

IMG_1233.JPG

Åland nimi tulee tutkija Lars Hulde'nin mukaan "ahva" sanasta, latinaksi Aqua eli vesi, tai ehkä alkuperä löytyy vanhasta suomalaisesta ahvena eli ahven ilmaisusta, Hulde'n.

Sää on yleensä aurinkoinen juhannuksen tienoilla Ahvenanmaalla, Eckerön kunta on Suomen aurinkoisin kunta jonkun tilaston mukaan, tosin Hanko on päätynyt samaan.

thumbnail_IMG_1240.jpg

Viime vuoden juhannussää (2015) teki poikkeuksen, satoi Jan Karlsgårdenin majstång, juhannussalon noston juhlassa. Tänä juhannuksena melkein paistoi kirkas aurinko, ilma oli säyseän lämmin, pilvipoutaa ja pilvien raosta kurkistavaa aurinkoista vuoron perään. Ahvenanmaan luonto on vehreätä, runsaasti lehtipuita ja katajaa on monen korkuisena.

thumbnail_IMG_1224.jpg

Juhannussalkojen nosto ylös aloitetaan puolen päivän aikaan juhannusaattona, väki kulkee paikkakunnalta toiselle, päätyen Jan Karlsgårdenin juhlapaikalle klo 20 tienoilla, jolloin 25 metrin korkuinen salko hilataan miesten hartiavoimin ylös, kesto 30 minuuttia.

Jokaisella kylällä on ollut ikioma juhannussalko, vapaaehtoisten kadottua on jouduttu luopumaan salon koristelusta ja ylösnostosta. Yllättäen monen vuoden tauon jälkeen Pommern-museolaivan ja Hotelli Cikadan väliselle rinteelle ilmestyi midsommarstång.

thumbnail_IMG_1248.jpg

Eckerön matkalla kohtaa Storbyn midsommarstångin, korkeus 28 metriä, ja Överbyn midsommarstångin, korkeudesta ei tietoa, alhaalta katsoen Fäktargubbe on korkealla.

Juhannussalko, majstång, sommarstång on hedelmällisyyden symboli, himmelimäisiä koristeita riippuu poikkipuilla, kuten lehtipunoksia, eläviä kukkia, nykyisin tekokuituisia, myös pienoislaivat ja salon huipulla häärii Fäktargubbe, huitojaukko, voipi olla akkakin.

thumbnail_IMG_1254.jpg


Tanskassa vietetään Sankt Hansin päivää, Johannes Kastaja, 23.kesäkuuta. Tanskassa kokon harjalla keikkuu noitaa markkeeraava nukke, polton jälkeen lauletaan "Vi elsker vort Land". Kyseessä lienee tanskalainen huumori, ovathan maailman onnellisin kansa.

IMG_1243.JPGthumbnail_IMG_1259.jpg

Norjan Midtsommer vastaa juhannusta, käytetään jonsok nimeä, Johannes Kastajasta. Islannissa Jo'nsmessa on ennustusten ja povausten päivä, omanlainen juhannusjuhla.
Lähdetietona (Norja, Tanska, Islanti) Anna Leino Pohjola-Norden 2-2012 lehti.

 

Ahvenanmaan saariston juhannukseen kokot eivät kuulu. Kokkoja ei polteta, on ero mantereeseen.

 

Kuvia; Hotelli Cikadan juhannussalko, Kastelholmen linnan muurit, Jan Karlsgårdenin kahvila, ravintola Smakbyn olutsäiliöt, Pommern-museolaiva ja juhannussalko, juhannussalon kotristeita kannetaan ja salkoa hilataan ylös Jan Karlsgårdenin iltajuhlassa, Överbyn salko tien poskessa.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhannus, Ahvenanmaa, juhannussalko, Kastelholm, Jan Karlsgården, Pommern

Ellen Thesleffin taiteen suurnäyttely Tukholmassa, Sven-Harrys konstmuseumissa

Sunnuntai 29.5.2016 - Pentti Koivu

IMG_0771.JPG

Ellen Thesleff lukeutuu suomalaisiin 1800-1900 vuosisatojen taitteen nimekkäisiin taiteilijattariin, Helene Schjerfbeckin tapaan. Muroleen kanavalla on Ellen Thesleffin muistokivi ja pienen matkan päässä Muroleenkosken rannalla on Casa Bianca, elinaikansa pitsihuvilansa.

IMG_0707.JPG

Ruotsalaisen upporikkaan byggmästare Sven-Harry Karlssonin rakennuttama Sven-Harrys konstmuseum och hem valmistui ja museo avattiin vuoden 2011 maaliskuussa Tukholman Vasastadenin kaupunginosassa. Upeanhulppea rakennus on kauttaaltaan päällystetty messingillä, kuin arvotalo olisi kääritty lahjapakettiin, ei ole pröystäilevä.

IMG_0770.JPG

Åhlensin tavaratalon kulmalta, Drottninggatania pitkin, poispäin ydinkeskustasta on Sven-Harrysin museolle 20 minuutin kävelymatka, Observatoriegatan, ja Dalagatania oikealle, Eastmansvägeniä vasemmalle, messinkihohteinen rakennus on puiston sivulla. 

IMG_0765.JPG

Ellen Thesleffin maalausten näyttely oli Sven-Harrys konstmuseumissa huhtikuun 10.päivään 2016. Taidemuseo on avoinna ke-pe klo 11-19 ja viikonloppuisin klo 11-17. Maksu Ellen Teshleff näyttelyyn on 100- kruunua aikuisilta, eläkeläisiltä 80- kruunua, taidemesenaatin maaseutukodin kopiomuseosssa käynnistä peritään 50- kruunun lisämaksu. 

IMG_0716.JPG

Ellen Thesleffin taiteen laaja näyttely (140 teosta) oli Punkaharjulla, Retretin luolastossa kesällä 2008, ja Turun Taidemuseossa 2015. Nykyisin Retretti lienee veden valloittama.

Ellen Thesleff palkittiin Pariisissa, vuoden 1900-maailmannäyttelyssä pronssimitalilla, Ellen opiskeli ja asui Firenzessä, Venetsiassa, Roomassa ja Napolissa. Italianvuosien jälkeen Ellen palasi Muroleelle, rakkaisiin maisemiin ja Casa Bianca pitsihuvilaansa. 

IMG_0711.JPG

Ellen Thesleffin elämä päättyi Helsingissä vuonna 1954, korkeassa 84-vuoden iässä, lonkkaluunsa oli murtunut pari vuotta aiemmin.

Ellen Thesleffin teoksia on harvoin myytävänä, hinnat taidehuutokaupoissa kohoavat korkeiksi, Kaiku-maalaus siirtyi uudelle omistajalle huikealla 500 000- euron huudolla, Hagelstamin järjestämässä huutokaupassa 13 vuotta sitten, ostajana yksityishenkilö.Vastaavia tai suurempia summia on maksettu suomalaisen naistaiteilijan maalaamista tauluista, Helene Schjerfbeckin töistä, on huidellut miljoonan euron molemmin puolin. 

IMG_0762.JPG

Herra rakennusmestarin viidennen kerroksen kotinsa jäljennöksen seinillä roikkuu Helene Schjerfbeckin tauluja ja terassilla on Marja-Leena Sillanpään okranvärinen "Helene Schjerfbecks vänstra och högra sko", edustaa vuoden 2013 veistostaidetta.

Sven-Harrys konstmuseum on kokemisen arvoinen, lähietäisyydellä on toinen hieno yksityinen taidemuseo, Bonniers Konsthall, Torsgatan 19, Vasastaden. Aukiolopäivät ja kellonajat lähes samat kuin Sven-Harrysin, passaa hyvin samalla käydä molemmissa. 

Bonniers Konsthall on ollut suljettuna korjaus- ja näyttelyn rakennetöiden johdosta kevään 2016, uuden näyttelyn myötä Bonniers-halli avaa ovensa yleisölle 22.5.2016.

Valokuvia: Ellen Thesleffin näyttelyn juliste, Sven-Harrys taidemuseon rakennus ja sen sisäänkäynti, terassikatolla Helene Schjerfbeckin kenkäpari-taideteos, "Solmittu pyssy" aseet kieltävä veistos, Observatorien tienristeys, Bonniers Konshallen "silitysrautatalo"

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ellen Thesleffin taiteen suurnäyttely, Tukholma, Sven-Harrys konstmuseu

Salmelan ja Vuohijärven taidekesä 2016

Sunnuntai 29.5.2016 - Pentti Koivu

Taidekeskus Salmela

Aamupostissa on ollut kevään mittaan näyttäviä ilmoituksia otsikolla "Taidekeskus Salmela teki yleisöennätyksen!" Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala kiittää vuolaasti vuoden 2015 yleisöennätyksestä, Etelä-Suomen Median lehtiä. Näkyvä ja hyväkin mainonta, ja onnistunut markkinointi eivät vielä takaa menestystä matkailukohteena, yleisön tulee saada pääsymaksulleen vastinetta ja ahaa-elämyksiä.

Taidekeskus Salmela lukeutuu takuuvarmoihin matkailukohteisiin, taidekeskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, Pyhäjärven rannalla, Mäntyharjun maisemissa. Rakennuksia on useita, vanhimmat ovat 1850-luvulta, lisämausteena veistospuisto ja entiset Postin ja Apteekin talot, toimivat näyttelytiloina.

Taidekeskus ei ole tuottanut pettymyksiä. Hiukan mäkisessä maastossa on, kuitenkin hyvät kulkutiet, vaikkapa rollaattorin kera. Katseltavaa riittää monissa kohteissa, mikäli portaikot saattavat estää ylöskiipeämisen. Kesäheinä-kahvila-ravintola toimii moitteettomasti ja alueella on riittävästi wc-tiloja. Ryhmille voi tilata ennakkoon opastuksen, jonka aikana kierretään koko laaja taidealue. Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala on pääsääntöisesti paikalla, käyden tervehtimässä, ainakin meidän ryhmiä. Edustamani Liikennöitsijän taholta on tehty vuosikausia retkiä Taidekeskus Salmelaan, opaskollegani Eeva Rantamäki "löysi" kohteen aikoinaan. Mäntyharjun kirkko

Taidekeskus Salmelan läheisyydessä on Mäntyharjun kirkko, valmistunut 1820-luvulla. Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalo

Tulevan kesän uutuutena on viime kesänä avattu Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalo. Rakennus toimi aiemmin kirkkona, kirkon ostotapahtuma on mielenkiintoinen tarina, jätän sen kertomisen paikalliselle oppaalle. Ryhmämme kuuli sen Tuomas Hoikkalalta. Taidekeskus Salmelalla riittää joka kesäksi yllätyksiä. Vuoden nuoren taiteilijan julistus ja töiden esillelaitto on odotettu tapahtuma. Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalolla on ensi kesänä, 100 lintua-näyttely, von Wrightin, Karppasen ja Bruunin taidetuotantoa.

Kesällä 2016 Taidekeskus Salmelan taiteilijoita ovat; Pekka Kauhanen, Lauri Laine, Kristian Krokfors, Kirsi Kaulanen, Tiina Torkkeli, Pirkko Nukari, Maria Laine, Johanna Lumme. Lisäksi nuorten kuvataidekilpailun kärkisijoittuneiden töitä tulee näytteille.

Tiina Torkkeli on hyvinkääläinen kuvataiteilija, tunnetaan suurista hitsatuista töistään. Pirkko Nukarin Sirkuskarhu-teos vuodelta 1977, on Hyvinkään suosituin patsas, ainakin lasten mielestä. Karhu ajaa moottoripyörällä ja sen kyytiin saa nousta hurvittelemaan. Sirkuskarhu on Jussintorin edustan puistossa, Taidemuseon sisäänkäynnin lähettyvillä. Sirkuskarhu ajautui kolariin, kun kaupungin traktori törmäsi patsaaseen. Patsas vietiin varikolle hoitotoimenpiteisiin, unohtuen varastolle, kunnes huolestunut kaupunkilainen peräänkuulutti patsaan katoamisesta kaupunkikuvasta paikallislehden palstoilla. Patsas palautettiin, uudelle paikalle, kaupunginpuutarhuri Terhi Parkkali-Reskolan toimesta.

Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalon "Odottamaton elämys" näyttely 4.6.-28.8.2016 tarjoaa 100-lintua-näyttelyn. Taiteilijoina ovat von Wrightin veljekset, Matti Karpanen ja Erik Bruun. Matti Karpanen (1873-1953) oli tunnettu lintujen täyttäjä ja taidemaalari. Erik Bruun (s 1926) on arvostettu graafikko, laaja tuotantonsa käsittää mainosjulisteita, postikortteja ja -merkkejä, usein eläinaiheisia. Hauska yhteensattuma, Erik Bruun oli 1960-1970-luvuilla vakioasiakkaana Kristalli-Fazulla, silloisessa työpaikassani, Bruun oli mainospiirtäjä. Tyylikkäästi pukeutunut, kohtelias asiakas, kuten viehättävä rouvansa.

Viipurissa sijaitsevassa Lallukan talossa toimii Taidekeskus Salmelan taiteilijaresidenssi, josta suomalaiset taiteilijat voivat hakea asuin- ja työskentelytiloja. Rakennus valmistui vuonna 1906 Repolan kaupunginosaan Viipurissa, Allan Schulmanin piirusten mukaan. Valokuvia; Taidekeskus Salmelan kiitosmainos Aamupostissa, Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalo, Pirkko Nukarin Sirkus-Karhu ja Taidemuseon talo Hyvinkään Jussintorilla. Salmelan ja Vuohijärven kuvat liitetään kesän 2016 päiväretkien jälkeen, kun kuvat on napsittu.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmela, Vuohijärvi, taidekesä 2016

Keukenhofin kukkaispuisto lumoaa kauneudellaan

Sunnuntai 29.5.2016 - Pentti Koivu

IMG_0969.JPG

Kukkaispuistoon sisäänkäynti 

Keukenhofin kukkapuisto, suomeksi keittiöpuutarha, on asettautunut Amsterdamiin 1500-luvulla, nykyisen muotonsa ja laajuutensa puisto sai 1940-luvun loppupuolella.  

Keukenhof on avoinna maaliskuun lopulta toukokuun alkuviikoille, parisen kuukautta. Kukat kukkivat eri aikoihin, sesongin aikana aina jokin laji on kukassa. Keukenhof on erikoistunut tulppaaneihin ja sipulikukkiin, niiden lukumääräksi arvioidaan 7 miljoonaa.  

IMG_0905.JPG

Vierailijoita on vilkkaimpina päivinä 20 000:n kieppeillä. Keukenhof sijaitsee n. 30 km päässä Amsterdamin keskustasta, Lissen kylässä. Sadat bussit tuovat turistit alueelle. Kävijämäärät vaihtelevat, asettuen ilmojen mukaan, 800 000 - 1 000 000 vierailijaan sesongissa.  

IMG_0908.JPG

Piletti maksaa 16- euroa aikuisilta, lapsilta 8- euroa, pienokaiset pääsevät maksutta.  

Kukkaisloisto 

Huhtikuun puoliväli on suosituinta aikaa tulla Keukenhofin puistoon, eikä ihme, kukinta on parhaimillaan. Puutarhurit vaihtavat uloskukkineet lajikkeet uusiin, toimenpiteellä kukkaloisto kattaa parin kuukauden aukioloajan, nupullaan olevat odottavat kukintaa.  

IMG_0910.JPG

Yllättävää on nähdä, kuinka ammattipuutarhurit nostelevat penkoista uloskukkineen ja kuihtuvan lajikkeen ylös, kärrättäväksi kompostiin. Kukkasipulit on istutettu kerroksiin, nyhdetyn tilalle nousee uusi lajike, kerroksia on kolme. Sipuli taitaakin jäädä maahan? 

Puiston kiertämiseen suositellaan varattavaksi aikaa neljästä tunnista kuuteen tuntiin. Sisääntuloportilla jaetaan kartta, johon on merkitty näyttelyhallien nimet ja sijainnit, kuten ravintolat, kahvilat ja wc-/huoltotilat. Tienviitat ohjaavat kulkemista puistossa, polkuja ilmoitetaan olevan yhteensä 15 kilometriä, aluetta on reippaat 30 hehtaaria.  

IMG_0917.JPG

Paviljongit on nimetty Hollannin kuninkaallisten mukaan, kuningatar Wilhelminalla ja Julianalla, kumpikin jo edesmenneitä, on omat hallit. Kuningatar Beatrixin, nykyisin prinsessa, luovuttuaan hallitsijan asemasta, näyttelyhallin täyttää tuhannet orkideat. Isoäitinsä, ex-kuningatar Wilhelminan on tyytyminen ravintola-kahvila-rakennukseen.  

IMG_0920.JPG

Willem Alexander ja Oranje Nassau (suku) hallit ovat edellisten lisäksi täynnään kukkia ja "Flower shows" tapahtumia. Näyttelyhallit on sijoitettu Keukenhofin eri sivustoille.  

Keukenhofin kukkaispuistossa rhodorendot ja hyasintit olivat uloskukintavaiheessa, kun tulppaanit, helmihyasintit, narsissit, tasetit ja pääsiäisliljat olivat kukkeimmillaan. Hyasinttien lukumäärästä luonnossa kertoo tuoksu, joka aiheutti monille aivastuksia.  

IMG_0922.JPG

Kukka-alueet ovat kuin taideteoksia, värisommitelmat ovat häikäiseviä, mielikuvitusta on riittänyt niiden rakentamiseen. Kukkivia tulppaanipeltoja riittää niin pitkälle, kuin silmä jaksaa kantaa. Kukintavaiheen jälkeen tulppaanien varret ja kukkaosat niitetään ja kompostoidaan, sipulit säästetään myyntiin, "poikaset" uuden sadon istuttamiseen.  

IMG_0923.JPG

Aalsmeeerin kukkahuutokauppa 

Verenigde Bloemenveilingen Aalsmeer (VBA) on huutokauppakeskus, jonne on syytä mennä aamuvarhain, klo 05-06 tietämillä, seitsemältä kukat on huudettu, salit tyhjiä. Huutokauppasaleja on useita, niissä istutaan kuin teatterin katsomossa. Sadat miehet painelevat ostonappeja kukkajunien häkkivaunujen vyöryessä hallin poikki hetkessä.  

IMG_0925.JPG

Kukat lennätetään eri puolilta maailmaa Aalsmeeriin, päivän saldo on n. 20 miljoonaa myytyä leikkokukkaa. Hidas ostaja ei ehdi "leikkiin" mukaan, siksipä ei sovi daameille, toteavat ukko-ostajat. Kukat kuljetetaan rekoilla eteenpäin, Pariisissa kukkalähetykset ovat iltapäivällä.  

Keukenhofin puistopuutarha sijaitsee lähellä Amsterdamin Schiphol-lentokenttää, ja sinne ajaa Connexxion'in linja-autot. Aalsmeeriin pääsee myös julkisella liikenteellä.  

IMG_0927.JPG

Valmismatkat Hollantiin 

Valmispakettimatkoja Suomesta järjestää kymmenkunta matkailua-alan yrittäjää, lentäen tai bussilla tai bussilla-laivalla, päädyin kurikkalaisen yrittäjän lentomatkalle.  

IMG_0972.JPG

Lentoaika Hollantiin on kaksi tuntia Seutulasta. Amsterdam on maailman vilkkaimpia lentokenttiä, jonotus lähtöselvityksen jälkeen turvatarkastukseen vie jopa tunnin.  

 

Kuvia; Keukenhofin tuulimylly, tulppaanipellot, orkideahalli, ruusuasetelmat, kukkaislajikkeet yms 

 

Pentti Koivu 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keukenhof, Amsterdam

Wien huokuu kulttuuria, ja kahviloita riittää

Sunnuntai 17.4.2016 - Pentti Koivu

Itävallan pääkaupunki Wien, lukeutuu keskieurooppalaisiin suurkaupunkeihin, asukkaita Wienissä on lähes 1 800 000, koko maassa 8,5 miljoonaa. Puhuttu kieli on saksa, Wienillä on ikioma murre, Wiener Dialekt. Turistikohteissa pärjää englannilla. Rahana  on euro.

index.jpg

99.jpg

Wien-Schwechatin lentokentältä (flughafen) on hyvät julkiset kulkuyhteydet keskustan Wien-Mitte asemalle. S-Bahn S7 lähtee lentokentän kupeesta, matka taittuu puolessa tunnissa cityyn, maksu on 4.40 euroa suuntaansa. CAT-juna kiitää matkan 16 minuutissa, maksu 12- € suuntaansa, meno-paluu 19- euroa. Wien-Mitteltä voi vaihtaa metroon. 

8455454.jpg

777.jpg

Donaukanal jakaa kaupungin, niin turistikohteiden kuin hotellien hintatason suhteen. Kanaalin "väärältä" puolelta saat hotellihuoneen

huomattavasti edullisemmin, huoneiden tasosta tinkimättä. Kävelymatkaa kauppakaduille ja turistikohteisiin on kilometrin-kaksi.

Hotel Stefanie on 400-vuotta vanha, Wienin vanhin toiminnassa oleva hotelli, rakennus on vuodelta 1870. Tambuuri kimaltelee kristallia, peilejä, marmoria, pehmytmattoja ja kumartelevia lakeijoita, työasuinaan on shaketti liiveineen ja daameille harmaa jakkupuku.

656356.jpg

5555.jpg

Museum Hundertwasser im Kunst Haus Wien sijaitsee hiukan sivussa ydinkeskustasta, mutta on käynnin arvoinen. Ihmeteltävänä on tosimerkillisiä rakennuksia, ja värikylläisiä seiniä koristeineen, on käveltävä varoen, lattiat kun ovat kaltevia, huoneet ovat kaikki erilaisia ja -värisiä.

Mozart näkyy kaikkialla, ei pelkästään maailmankuulut Mozart-kuulat, suklaamakeiset. Mozarthaus Vienna, säveltäjäsuuruuden kotitalo on ihan Stephansdom, Pyhän Tapanin tuomiokirkon kyljessä, 137 metrin korkuinen kirkontorni on hyvä maamerkki, sen näkee lähes kaikkialta.

4444.jpg

3333.jpg

Mozart-konsertteja ja musikaaleja on tarjolla lukuisia, yksi edullisempi vaihtoehto on Konzerte im Kursalon Wien, Stadtparkin (Keskuspuisto) alueella. Konsertti koostuu Straussin ja Mozartin musiikista, sopraanon ja baritonin lauluista ja balettiesityksestä. 

Sisi Museum ja Natural History Museum Vienna kuuluvat niihin "pakollisiin" kohteisiin. Romy Scheider, herttainen neito nousi maailmanmaineeseen Sissi-elokuvien ansiosta, keisarinnan roolissa 1950-luvun puolivälissä. Tähteys kävi kohtalokkaaksi, kun äitinsä Madga vahti Romy-tytärtään kotioloissa ja vaati itselleen rooleja tyttärensä elokuvissa. Romy Scheiderin tähtiuraa kesti hetken,  muutaman Sissi-leffan, kuolema koitti 43-vuotiaana, avioerot ja alkoholin liikakäyttö takanaan.

3256.jpg

146548.jpg

Kulttuuritarjonta Wienissä on ylenpalttista, on valinnan vaikeus, minne kaikkialle ehtisi. Kaiserliche Schatzkammer Wien lukeutuu suositeltaviin kohteisiin. Kultaa, timantteja, jalokiviä, hallitsijoiden kruunut, viitat, valtikat, tiarat, miekat ja muut vallan merkit ja helyt ovat häkellyttävän upeita.  Ympäristössä olevissa hallintorakennuksessa on kokoa ja näköä. 

Kahvilakulttuuri elää edelleen kukoistuskautta Wienissä, hampurilaispaikat ja vastaavat eivät ole vallanneet keskustaa itselleen. Kahviloiden tuotevalikoima on runsas ja näyttävä. Pöytiinpalvelu on itsestäänselvyys, itsepalvelua ei suosita pohjoismaiseen tapaan. Hintataso Wienin kahviloissa on Helsingin kahviloihin verrattavissa, Wienissä voipi olla jopa hiukan edullisempaa. 

Wien on yksi Keski-Euroopan viehättävä joulukaupunki. Aamupostin Lukijalta palstalla kerroin 23.12.2004 kokemuksista joulumarkkinoista ja joulutorien ilmeestä ja herkuista. Sillä matkalla sain tilaisuuden istua Musikverein Grosser Saalin eli Musiikkiyhdistyksen talon kultaisen isomman salin  konsertissa, ei toki siinä Wienin Uudenvuoden konsertissa.

Päivän lehdet noudetaan katuvarsien pylväiköissä riippuvista avoimista muovitaskuista, euromaksu tiputetaan pieneen rahalippaaseen. Pylväikköjä on tiheään, ja lehtivalikoima on runsas. Kotijakelua päivälehtien osalta ei tietääkseni Wienisssä ole järjestetty.

Kuinka erilaista on vanhoja rakennuksia suojeleva kulttuuri Wienissä ja Suomessa. Hyvinkään kaupungintalo purettiin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä, ja Pasilan asemarakennus hajotetaan nuorempana. Hotel Stefanie on piakkoin 120-vuoden ikäinen, hotellihuoneet ovat mallikkaassa kunnossa, kylpyhuone on ajanmukaistettu, täysin kaakeloitu, WiFi-yhteys toimii moitteetomasti.

 

Valokuvia; Hotel Stefanie ”kirkontornineen” on sijoittunut uusien korkeiden liikerakennusten väliin, hotellin juhlava aamiaishuone, hevosvaljakot Wienin katukuvassa, Stadtparkin kultainen Mozartin patsas ja kukista rakennettu koristeellinen kello, Museum Hundertwasser im Kunst Haus Wien ja  värikkäät talot, muotiliikkeitä Wienin keskustassa, Kaiserliche Schatzkammer Wien, aarrekammari 

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wien, kulttuuria, kahviloita

Laulasmaan kylpylä joulunaikaan

Perjantai 12.2.2016 klo 18:43 - Pentti Koivu

IMG_0686.JPG

Laulasmaa Baltic Beach Spa sijaitsee merenrannalla, runsaan puolen tunnin ajomatka Tallinnan keskustasta, Virossa. Laulasmaan kylpylähotellin huoneet ovat nykyajan mukavuuksin varustettuja.

Juhlapyhien ajan lepäilin palvelukohteessa, ryhmässä oli kolmisenkymmentä joulunajanlomailijaa, kyseessä on omatoimiryhmä. Varsinaisista työvelvollisuuksista olin tällä kertaa vapaa.

Laulasmaan ja Tallinnan matka sujui mallikkaasti. Kylpylähotelli on moderni, siisti, ja pieteetillä hoidettu kokonaisuus. Ruoka on maukasta, aamiainen on monipuolinen, hedelmiä on esillelaitettu paloiteltuina, päivällisellä tarjolla on salaatteja, pari lämmintä ruokaa, kakkua ja pullaa (virolaiset näyttävän suosivan reiluja pullaviipaleita).

IMG_0688.JPG

Laulasmaan kylpylän hienoudet

Kylpylä on täynnään suomalaisturisteja, monen eri matkatoimiston toimesta, suomea kuuluikin kaikkialla. Tosin henkilöstön suomentaito on heikkoa, tälläisiä kommenteja kaikui käytävillä ja ruokapöydissä. Ilmiö lienee sama kuin Ahvenanmaalla, paikalliset haluavat puhua viroa ja ruotsia, omaa kieltään. Vähäiset kanssakäymiset ja selvitykset onnistuu tarvittaessa vaikka käsikielellä.

Kylpylärakennus on hyvässä kunnossa, yleisilme on siisti ja hotellihuoneet varustettu nykyajan mukavuuksin, laadukas miljöö. Avaimet on vaihdettu kortteihin, joilla aukeaa huoneiden ovet ja valot kytkeytyvät päälle, kun sujauttaa kortin sille varattuun koloon huoneen eteisen seinässä.

Kylpylään sisäänpääsy ja poistuminen, ja pukukaappien aukaiseminen ja sulkeminen suoriutuvat rannekkeessa olevalla mykkyrällä, koskettamalla sulkukuportin ja/tai pukukaapin vastakappaletta. Pukukaapin numero on syytä painaa mieleen, koodiavaajaa kylpylässä ei ole. Jouduin kokeilemaan useiden kaappien lukitusta, ennenkuin oikea kaappi avautui.

Uima-altaita, porealtaita ja saunoja on useita, saunat ovat kuumia, erikoisuus on puilla lämmitettävä sauna, sinne pääsee uimalla ulkoaltaan kautta tai kävellen oven kautta. Pakettiin kuuluvia hoitoja on tarjolla runsaasti, perinteistä hierontaa ja ammeessa istumista parfumoiduissa, hajustetuissa vesissä.

Kokemisen arvoinen on parafiinisukat tai -hanskat, raajasi upotetaan sulaan ja paketoidaan hetkeksi.

IMG_0687.JPG

Jouluillallinen

Jouluaattoillan juhla hotelli-kylpylän ravintolassa poikkesi melkoisesti suomalaisaaton vietosta. Kahdentoistahengen pyöreisiin pöytiin oli buukattu paikat valmiiksi. Ensi alkuun kuunneltiin kertomus, Virossa oli Neuvostovallan aikana joulunvietto kielletty, vain ”Kremlin tähti" oli sallittu.

Laulasmaan kylpylän joulukuusia ei korista latvatähti, latva on ihan paljas. Aattoillan juontajaherra kertoi syyn moiseen. Neuvostovallan aikana Kremlin viisisakarainen tähti oli sallittu, joulukoristeet ja kaikki jouluun liittyvä oli kielletty.

Tänä päivänä joulukuuset koristellaan, latva jätetään paljaaksi, hiljainen "protesti" menneiltä ajoilta. Tallinnan Keskustorin jättisuuren kuusen latvassa tuikkii tähti, liian julkinen paikka vastalauseelle.

Ruokailun osalta oli paljon samankaltaisuutta suomalaiseen noutopöytään. Tarjolla oli monia tuttuja herkkuja. Kinkun sijaan oli siankylkeä. Lanttulaatikko oli makoisaa. Lämminsavulohi oli tosihyvää.

Tanssimusiikista huolehti ruokailun jälkeen Rein Laaneoru bändi, "President". Alkuillan musiikkina soi välillä havaijilaisia säveliä. Jouluaattoillan suomalaiskansallisesta hartaudesta ei ollut havaintoa.

IMG_0690.JPG

Joulukirkko, Keilan kirkossa

Joulukirkko oli tutustumisen arvoinen, komeata kuorolaulua mahtavan urkumusiikin säestämänä. Puolitoistatuntinen hurahti, ikäänkuin istuisi konsertissa, musiikkia oli runsaasti. Ulko-ovi kävi yhtenään, ihmisiä tuli, meni kesken kirkonmenojen. Takaosassa istuminen olikin aika levotonta. Kylpylän taholta oli järjestetty bussikuljetus Keilan kirkkoon ja takaisin hotellille.

IMG_0693.JPG

Väittämä viron- ja suomenkielen samankaltaisuudesta ja ymmärrettävyydestä, ei pidä mielestäni paikkaansa. Kirkkosaarnan sanoma ja teema menivät kohdallani förbi, en osaa lainkaan viroa.

Hotelli L'Ermitagen väki tuntui tyytyväiseltä, heitähän tapasin vain hetkellisesti menomatkalla ja palatessa laivalle, bussikyydin aikana. Olivat päässeet Tallinnassa joulupäivänkirkkoon. Tallinnan Vanhaan kaupunkiin L'Ermitage-hotellilta on kymmenen-viidentoista minuutin kävelymatka.


Lähikauppa

Laulasmaan kylpylän läheisyydessä, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä, bussin tuloreitillä on hyvin varustettu lähikauppa. Eineksiä, hedelmiä, leipää, ruokatarvikkeita, juomia joka janoon, virvokkeista alkoholijuomiin on kaupan. Konjakkipullot, oluet, longdrinkit ja viinit ja Coca-Cola ovat rinnakkain, oikea pienoistavaratalo myytävien valikoimien suhteen, mitään ei taida puuttua.

IMG_0689.JPG

Valokuvia; Laulasmaan kylpylä, tervetuloakyltti, lähikauppa, Keilan kirkko ja kirkkosali.


Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laulasmaa Spa, kylpylähotelli Laulasmaa, Viro

Göteborg on joulukaupunki, jouluvaloin arvioituna

Sunnuntai 3.1.2016 - Pentti Koivu

IMG_0670.JPG

Eurooppalaiset pääkaupungit ja suurkaupungit kilpailevat epävirallisesti joulukaupungin arvosta. Wien, Brüssel, Strasbourg, Köln, Lontoo, Budapest, Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna, Suomen Turku ja Helsinki ovat pärjänneet hyvin joulukaupunki-arvioinneissa. Samaan lohkoon voi liittää Ruotsin länsirannikon Göteborgin, jouluvalonsa ovat kauniit.

IMG_0671.JPG
Göteborgin kauppakadut ja kävelykatujen ja Lisebergin huvipuiston tienoot leikittelevät jouluvaloilla, niitä on ripustettu kaikkialle, monenlaisin kuvioin. Rakennukset on valaistu katutasosta aina talon vinttikerroksiin, yksityishuushollit mukaanlukien. Puistojen puut ovat valoköynnösten koristelemia. Kauppakujanteet erottuvat toisistaan kuvioteemoin.

IMG_0672.JPG
Lisebergin huvipuiston tuloportin ympärillä on valaistu joulukuusi, tähti ja pyrstöosansa ja maailmanpyörä eli Göteborgshjulen tai Lisebergshjulen. Jättiläiskokoinen tähti ja sen pyrstöosa toimii maamerkkinä, näkyy laajalle alueelle, houkutellen turistit huvipuistoon.

IMG_0673.JPG
Lisebergin huvipuisto avataan joulukuussa arkipäivinä klo 15, viikonloppuisin klo 12 / 13, huvipuisto sulkeutuu klo 21 / 22. Tarkemmat ajat ovat nähtävillä Lisebergin nettisivuilla. Jouluaattona ja joulupäivänä Lisebergin huvipuiston portit pysyvät suljettuina.

IMG_0682.JPG
Lisebergin huvipuistoon sisäänpääsymaksu on 95- kruunua (10- euroa). Lapset alle 110 cm pääsevät sisään maksutta. Joulumyyjäisalue sijaitsee huvipuiston aidatulla alueella, tuntuu oudolta maksaa päästäkseen tekemään jouluostoksia.

IMG_0685.JPG
Säänhaltija oli oikukas, neljään päivään mahtui aurinkoista, pilvistä, poutaa, sadetta ja sumutihkua, kaatosadetta, ja melkoista tuulen tuiverrusta. Göteborgissa on runsaasti katettuja kulkuväyliä sekä sisätilakauppakujia, joita pitkin pääsee kätevästi kaduilta toiselle kastumatta.

IMG_0668.JPG
Lisebergin huvipuiston läheisyydessä on yksi Göteborgin maamerkeistä, Gothia Towers Hotel. Kolmirakennuksinen hotellikokonaisuus kohoaa korkeuksiin, lähes 80 metriin ja kerroksia on parisenkymmentä kussakin talossa. Hotellin erikoisuus on rakennuksen ulkopuoliset, lasiset hissit ja rakennusten väliset läpinäkyvät kulkuyhteydet yläilmoissa, kuten huiman korkealla roikkuva uima-allas ja sauna, lasiseinin ja -lattioin, huimaavaa.

IMG_0654.JPG
Valokuvia; Lisebergin huvipuisto, Hotel Gothia Towers, Göteborgin rautatieasema ja pussauskaariportti mistelinoksan alla, jouluvaloja Göteborgin katukuvassa ja puistoissa.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Göteborg, joulu, jouluvalot

Vanhemmat kirjoitukset »