Sisältölaatikko

Uudenmaan Seuramatkat kohta 50 vuotta!




SMAL 26495

KKV 4058/00/MjMv

Y-tunnus 0125815-0

Yhteystiedot

Toimistomme on avoinna
ma-pe klo 10.00 - 17.00.

Puh 019 427 4700

toimisto@uudenmaanseuramatkat.fi

Uudenmaan Seuramatkat Oy
Uudenmaankatu 5-9
05800 HYVINKÄÄ

Pentti Koivu - Aina menossa

K.A. Almgrenin silkinkudonta-tehdas-museo, Tukholman Sädermalmilla

Lauantai 3.6.2017 - Pentti Koivu

Tukholman keskustan tuntumassa, Slussenin vieressä, Tukholman Kaupunginmuseon läheisyydessä, Södermalmin kaupunginosasta löytyy 1800-luvulta peräisin oleva silkin kudontatehdas ja museo K.A. Almgren. Osoite on Repslagargatan 15 A, Götgatanin suuntainen, viereinen pienehkö katu. 

IMG_1566.JPG

Sidenväveri och Museum, Silk Mill and Museum K.A. Almgren on todellinen "helmi" Tukholman laajalla museorintamalla. Silkinkudontaa voi seurata museon tiloissa.

K.A.Almgren Stockholm ja Almgren tvättvål (pesusaippua) hakusanoilla on Googlessa mainio kuvasarja silkkikutomon historiallisesta toiminnasta aina nykyhetkeen ja monet pesuohjeet lähes mihin kankaaseen tahansa ja tahran kuin tahran poistamiseen.

Silkinkudontamuseon lattiat ovat leveätä lankkua, koneet ikivanhoja, osalla kudotaan yhä silkkiä. Mönstret'it (malli & kaava) ovat puisia suurikokoisia levykkeitä, vastaavia sabluunoita näkee kankaanpainannassa ja museomusiikkiaparaattien koneistuksena.

IMG_1557.JPG

Kutoja kertoo työskentelynsä ohessa silkinkudonnan vaiheista ja samalla Mönstret'it paukkuvat äänekkäästi, puiset "sabluunat" etenevät helminauhamaisesti koneen yllä. Tehdassalin ja museon aparaattien kyljessä on kirjallisesti kerrottu työvaiheiden meno.

Knut A. Almgren (1806-1884) saapui kotipaikkakunnaltaan nuorukaisena Tukholmaan työnhakuun, ja loi uransa. K.A.Almgrenin silkkikikutomon toiminta alkoi vuonna 1833.

Silkkikankaiden ostajina olivat pääasiallisesti linnojen ja kartanoiden valtiaat, Ruotsista ja ulkomailta. Silkkikankaiden kudonta tyrehtyi reilut sata vuotta myöhemmin, jatkuen pienimuotoisesti koristesilkkinauhojen kudontana, kunnes sekin päättyi. 

IMG_1569.JPG

Vuodet 1974-1991 toiminta oli tyystin unhossa. Jälleenheräämisen jälkeen, 150-vuotta vanhat kangaspuut tuottavat taas silkkikankaita. Museotehdas on avoinna päivittäin klo 10-16, viikonloppuisin klo 11-15. Sisäänpääsymaksu on 75- kruunua eläkeläisiltä. 

Valikoimissa on tänä päivänä silkkisiä huiveja, solmioita, entisajan herrain rusettihuivit ovat muodikkaita. Ja silkkikankaita toimitetaan kuninkaallisiin linnoihin ja kartanoihin. Aidot silkkikankaat ja huivit ovat olleet arvokkaita kautta aikojen ja silkkikankaat pitikin ennen vanhaan tullata Suomeen tuotaessa.

Almgrenin kutomon vanhimmissa ja värikkäämmissä huiveissa on huivin nurjan puolen kulmassa kaksi leimaa; kutomon punainen tarkastusleima, lisäksi mallinumeron leima. 

Mustien huivien lisääntyessä, leiman musta väri vaihdettiin punaiseen. Vuodesta 1870 lähtien huiveihin lisättiin tarkastusleiman lisäksi mallinumero.

Almgrenin silkkihuivimalleista on säilynyt kolme malliluetteloa, ovat 1901-1912 vuosien väliseltä ajalta, niissä on yhteensä yli viisisataa erilaista kuviota. Numero 145 on Ros. 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: K.A. Almgren, silkinkudonta, museo, Tukholma

Lapin ruska hehkui keltaisena

Perjantai 28.10.2016 - Pentti Koivu

IMG_1535.JPG

Ruskan ajankohdan ennakointi on melkoista arpapeliä. Oikukkaan ja sateisen kesän jälkeen asiantuntijat arvioivat syksyn 2016 ruskan jäävän laimeaksi väreiltään. Olikin mieluinen yllätys kohdata Lemmenjoen ja Utsjoen/Teno-joen seutuvilla värikäs ruska, puuruska hehkui kirkkaan keltaisena, maaruska on tavanomaista tummempaa, sateet.

IMG_1519.JPG

Bussilastillinen, poikkeuksellisen suuri ryhmä, 45 matkustajaa + bussin miehistössä 2, starttasi kahdeksan päivän ruskamatkalle kohti Saariselän maisemia lauantaina 10.9. Matkustajat olivat pääosin pääkaupunkiseudulta ja osa Aamupostin levikkialueelta.

IMG_1545.JPG

Matkalla kohti Lappia koettiin tuulen riipimiä lehtipuita, lehdettömien oksien risukkoa. Iloisena yllätyksenä Rovaniemen ja Saariselän välillä oli värikäs puuruska, Saariselän seudun puut olivat "kaljuuntuneita", maaruska haki vielä tuloaan, tarvitaan pakkasöitä.

IMG_1540.JPG

Lemmenjoen varrella puuruska hehkui kirkkaan keltaisena, kuten Teno-joen varrella Utsjoelta Karigasniemeen. Tunturien rinteet olivat koristeellisia, keltaisen eri sävyisten helminauhojen kiemurrellessa joen varrelta ylös tunturiin. Tämän syksyn osalta puuttui punaisen, lilan, pinkin sävyt, joita näkee haapojen lehvistössä, siis pakkasen puremaa.

IMG_1505.JPG

Maaruska odotti pakkasöitä, lähtöpäivän aamuna maa oli valkean huurun peittämää. Häivähdys maaruskan loistosta näkyi paikoitellen, kovin tummasävyinen, se sadekesä.

Ennen vanhaan vastattiin puhelinkysymyksiin, milloin on ruska, ”se alkaa 10.syyskuuta klo 12”. Matkapuhelimien sääkartoista ja internetistä ei ollut tietoakaan 1960-luvulla, työskennellessäni Laanihovissa. Sitä paitsi vastaus piti aika hyvin paikkansa, ei enää.

Lemmenjoki on mutkikas ja paikoitellen karikkoinen ja koskia, osa retkeläisistä joutuu kävelemään rantapengermää ohi kivikon. Sää vaihtuu tiheään, tuulisen, tihkusateisen, sumuisen aamupäivän jälkeen, seuraa auringonpaistetta, iltapäivällä poutaa ja tyyntä.

IMG_1500.JPG

Lemmenjoen jokiveneristeilystä vastasi Ahkun Tuvan Marketta Jomppanen miehensä ja apulaisten kanssa. Kolme Nuoli-venettä ajoi peräkanaa, sateisen kesän jälkeen joessa on runsaasti vettä, ei kuitenkaan riittävästi, menomatkalla retkeilijät joutuivat koskien kohdalla jalkautumaan rantapenkereelle, paluumatka sujui lasketellen vesiä.

IMG_1502.JPG

Marketta Jomppanen piti valaisevan esitelmän lappilaisuudesta ja Lapin asuista, esillä oli naisten ja miesten pukuja, vöitä, riskuja (rintakrossi) päähineitä, jalkineita, reppuja. Mielenkiintoinen tieto oli naisen vyö, jota somistaa hopeiset neliöt ja ympyrät, niiden perusteella tietää, onko neito aviossa tai vapaa sinkku, jääköön salaisuudeksi, kumpi.

IMG_1512.JPG

Nokipannukahvi maistui nuotiotulen äärellä, korvapuusteista riitti pieniä makupaloja kuukkeleille, kesyyntyneille erämaiden linnulle. Onko oikein syöttää luonnonlintuja, en tiedä, nokkijoita valokuvattiin ahkerasti, päästivät muutaman metrin päähän itsestään.

IMG_1491.JPG

Bussievästarjoilu ja kahvitus yllättää matkustajat, bussin ruumaan levitetään valkoinen pöytäliina, tarjolla on aamutuoreet halkaistut sämpylät, levite, kinkkua, juustoa, piparit ja pikkuleivonnaiset, ottimina katajaiset voiveitset ja pikkuhaarukat sekä suupyyhkeet.

IMG_1489.JPG

Bussin kahvinkeitin tuottaa Lapin parhaimman kahvin, kiittivät matkailijat, Seppo keitti.

Kilometrejä ruskamatkalta kertyi bussin mittarin noin 3600 km, joista Seppo Luiro ajoi kolmisentuhatta, Esko Viita loput paluumatkalla.

Tauotukset ja kuljettajan ajorupeamat ovat säädetty laissa, niiden hallinta muistuttaa tiedettä, kaikki kirjautuu digikorttiinsa.

IMG_1496.JPG

Paluumatka alkoi Saariselältä klo 07, Helsinkiin saavuttiin klo 23.30 ja Hyvinkäälle, Riihimäelle klo 01 mennessä, 18 tuntia.

IMG_1539.JPG

Riemullista oli kuulla, muutama matkailija oli päätynyt retkellemme, luettuaan blogini kertomuksia edustamani matkatoimiston sivuilta, en olisi uskonut niiden vaikuttavan.

Matka onnistui kaikin puolin hyvin, ruska näyttäytyi keltaisen-värikkäänä, sää oli suosiollinen ja aikataulu, ohjelma pitivät kutinsa, ryhmän yhteiselo sujui mallikkaasti, mukavia ihmisiä.

IMG_1499.JPG

Pentti Koivu

Valokuvia; Ounasvaaran huipulla, saksalaisten hautausmaa, muistomerkki Rovaniemi, Piispan kivi, Kaunispään huipulla, helikopteri Lemmenjoella, venekunnat lähtövalmiina, köysivene Lemmenjoen ylitykseen, maisemakuvia, kuukkelin kuvaajia, Utsjoki, Norjan tunturit taustalla, ja keltainen ruska Norjan rinteillä, maaruska oli tummaa (se oli sadekesä), Saariselän Aurora ulkotanssilava & kota, Joulumaan ruskaa puissa ja Hyvinkään Liikenteen bussi Napapiirillä.

IMG_1523.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, Ruska, Saariselkä

Saaristorypäs Helsingin edustalla

Maanantai 26.9.2016 - Pentti Koivu

IMG_1196.JPG

Mustikkamaa, Korkeasaari ja Suomenlinna ovat olleet vuosikymmeniä helsinkiläisten ja Helsingissä kävijöiden virkistyskeitaita, joille on menty perhekunnittain tai yksinkin. 

Lähtölaiturien paikat ovat vaihdelleet Uspenskin katedraalin lähellä, molemmin puolin. Nykyisin lauttojen ja kiertoajelulaivojen lähdöt on keskitetty Kauppatorin tuntumaan, Kolera-altaalta presidentin linnan edustalle, Katedraalin ohella korkea maailmanpyörä, ovat hyviä maamerkkejä suunnistaa lauttojen, kiertoajelulaivojen lähtöpaluulaitureille.

IMG_1198.JPG

Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat olleet yleisöltä suljettuja, nyt sotilaskäytön päätyttyä, saarille pääsee erilaisin rajoittein. Näppärästi voi kulkea saaresta toiseen, JT-Linen alus lähtee Kauppatorin kupeesta Vallisaareen, Kollera-altaan läheisyydestä klo 10.15 alkaen tunnin välein, iltasella asti. Vallisaaresta alukset lähtevät paluumatkalle tunnin välein klo xx.35, viimeinen paluualus lähtee klo 20.35, edestakainen piletti 7- euroa. 

Piletillä voi matkustaa Kauppatori-Lonna-Suomenlinna-Kauppatori tai vaihtoehtoisesti Kauppatori-Vallisaari-Suomenlinna-Kauppatori, myös muitakin yhdistelmiä on tarjolla. 

IMG_1200.JPG

Kävelykierros Vallisaaren ympäri ottaa tunnista kahteen, vauhdista riippuen ja kuinka kiinnostusta riittää tutkailla valleja ja museoituja tykki- ja ammushuoneita, joista osa sijaitsee viereisellä Kuninkaansaarella. Naapurisaaren kierrokseen, ylitettävä välisilta, on syytä varata lisäaikaa toinen mokoma. Puoli päivää vierähtää kevyesti ao. saarilla. 

Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa kulkeminen on sallittu ainoastaan hiekkateillä, ei pidä poiketa saarien luonnonsuojelualueille, ovat selkeästi merkittyjä ja suoja-aidattu.

Palvelut saarilla rajoittuvat muutamiin vesipisteisiin ja wc-tiloihin. Vohvelibaari toimi alkukesästä tilapäisesti korjauspajassa, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välialueella. Rakenteilla on pienoiskahvila, eväsroskat tulee kuljettaa itse saaristosta mantereelle. 

JT-Linen alus pysähtyy Suomenlinnan Kuninkaanportin laiturilla, paluukyytiin samasta paikasta, tai lisämaksulla Suomenlinnan lautalla saaren toisesta päästä Kauppatorille. 

IMG_1202.JPG

Lonnan saari on mielenkiintoinen pikkusaari, siellä toimii tasokas ravintola ja kahvila. Merimatka kestää edellä mainittuihin saariin keskimäärin 20 minuuttia. Esitteistä ja lippumyymälästä saa tarkemmat ohjeet, kuinka reittejä voi tehdä, yksi reitti / lippu. 

IMG_1205.JPGKirjailija, saaristo-opas, kouluttaja, yleisesikuntaupseeri evp. Jarmo Nieminen toimi Stadi Slangi ry-yhteisön asiantuntevana oppaana, kun kierrettiin Kuninkaansaari ja Vallisaari ja Lonnan saari, tilausaluksella. 

Pentti Koivu



Valokuvia; Sightseeing-alus, luolastoja, saarten karttoja, kävelysilta, Lonna-saaren sauna, aparaatti Lonna-saaren ravintolan takahuoneessa (merimiinan mitätöijä)

thumbnail_IMG_1208.jpg

thumbnail_IMG_1209.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin saaristo, Vallisaari, Kuninkaansaari

Via Finlandia taiteen myyntinäyttely Valamon luostarissa Heinävedellä

Maanantai 15.8.2016 - Pentti Koivu

IMG_1322.JPG

Arvotaidetta on tarjolla Valamon luostarin Via Finlandia kesän myyntinäyttelyssä mm. seuraavilta taiteilijoilta; Eero Järnnefelt, Akseli Gallen-Kallela, Juho Rissanen, Albert Edelfelt, Wäinö Aaltonen, Hjalmar Musterhjelm, Tyko Sallinen, Yrjö Saarinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka, Ellen Thesleff, Maria Wiik, Laila Pullinen, Fanny Churberg, ulkomaalaisia taiteilijavieraita edustavat; Henri Matisse, Joan Miro, Marc Chagall, Pablo Picasso.

Taiteen myyntinäyttely avautui yleisölle 17.5.2016, sulkeutuu vuoden päästä 17.5.2017. Näyttely on avoinna ma-la klo 10-17 ja sunnuntaisin, kirkollisina juhlapyhinä klo 12-17. Syksystä alkaen 1.9. maanantaisin näyttely ei ole avoinna, muut päivät kuten edellä. Hyvinkäältä ja Riihimäeltä ajokilometrejä kertyy edestakaiseen matkaan 800-850 km, mikäli vierailee Valamon munkkiluostarin lisäksi läheisessä Lintulan nunnaluostarissa.

Päivälippu Valamoon maksaa 20- euroa; sisältäen lounaan, pääsylipun näyttelyihin ja määräajoin lähtevään luostarikierrokseen. Näppärä tapa on osallistua Hyvinkään Liikenteen valmismatkalle. Valamon taiteen myyntinäyttelyä ympäröi salaperäisyys, esillä olevien arvoteosten omistajista kerrotaan vain, nimettömänä pysyvä suku on kerännyt taidetta pitkään, vuosikymmeniä, toimien mesenaatteina; taiteen keräilijöinä, rahoittajina ja suojelijoina.

IMG_1321.JPG

Taulujen hinnat vaihtelevat muutamasta tuhatlappusesta, kymmeniin tuhansiin euroihin ja sataatuhatta euroa hipovia tauluja on useita, ja kallein myytävänä oleva työ on Albert Edelfeltin teos, hintapyyntö 600 000- euroa, hinnat ovat kiinteitä, ei ole tinkimisvaraa. Näyttelyn erityispiirre on, joitakin tauluja ja vedoksia saat mukaan maksun hoiduttua ja voit poistua kotiin taulu paketoituna.

Ulkomaalaisten taiteilijoiden vedokset on myyty lähes loppuun (muutama tuhateuroa kpl) heinäkuun alulla, uusia on kuulemma tulossa. Suurin osa tauluista, lähes 80 kappaletta, pysyvät näyttelytiloissa koko näyttelyn ajan, arvoteokset luovutetaan ostajille 17.5.2017 jälkeen, tarkempaa ajankohtaa ei ilmoiteta. Myytyjen taulujen hinnoista, tuntemattomana visusti pysyttelevä ja julkisuutta karttava omistajataho luovuttaa 30 prosenttia Valamon munkkiluostarin taideosastolle.

IMG_1334.JPG

Matkailijan on syytä huomioida, luostarialueella ei sovi tulla paljastavassa helleasussa, naisten ja miesten olkapäät ja polvet tulee olla peitettynä. Jumalanpalveluksiin daamien tulee verhota hiuksensa huivilla, sallivuutta on lisätty, helle- ja kukkaishattukin kelpaa. Lintulan nunnaluostari on pienen ajomatkan (10 km) päässä, suosittelen käyntiä.

IMG_1328.JPG

Lintula ja Valamo poikkeavat toisistaan merkittävästi. Valamoa markkinoidaan näkyvästi ja matkamuistomyymälä pursuaa tavaraa, viinien myynti on huomattavaa. Lintulan luostarissa vallitsee hiljaisuus, myymälä on vaatimaton, lähinnä kirjoja, koriste-esineitä, kudonnaisia, postikortteja ja tuohuksia eli vahakynttilöitä, on tarjolla.

IMG_1335.JPG

Valokuvia; Via Finlandia juliste ja näyttelyyn käynti, kohdeviitat, Valamon hautausmaan portti ja Pentti Saarikosken hauta (kynät), grobuja, tsasouna, ja Lintulan luostarin Koskijärven kartanon rakennus ja apurakennukset, kynttilätehdas, ja alati oleva avoinhauta ”valmiustilassa” sanoisin.

IMG_1337.JPG

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamon luostari, taide, Via Finlandia myyntinäyttely, Heinävesi

Juhannuksen monet perinteet ja taiat, vuonna 2016

Keskiviikko 20.7.2016 klo 15:49 - Pentti Koivu

thumbnail_IMG_1246.jpg

Ahvenanmaan juhannusmatka on säilyttänyt suosionsa, ainakin vuodesta 2009 alkaen, jona aikana olen toiminut matkaoppaana edellä mainittuun saaristokohteeseen. Ahvenanmaan luonto, kieli, sää, tavat poikkeavat Manner-Suomesta melkoisesti, kuten juhannusjuhlan vietto.

Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi, äidinkielenään ruotsia puhuu 91 % asukkaista. Toki turistikohteissa pärjää suomenkielellä, vaikka vastauksen saa ruotsiksi tai nykyisin usein englanniksi, kesätyöntekijät ovat tulleet Keski-Euroopasta ja maailman ääriltä.

IMG_1233.JPG

Åland nimi tulee tutkija Lars Hulde'nin mukaan "ahva" sanasta, latinaksi Aqua eli vesi, tai ehkä alkuperä löytyy vanhasta suomalaisesta ahvena eli ahven ilmaisusta, Hulde'n.

Sää on yleensä aurinkoinen juhannuksen tienoilla Ahvenanmaalla, Eckerön kunta on Suomen aurinkoisin kunta jonkun tilaston mukaan, tosin Hanko on päätynyt samaan.

thumbnail_IMG_1240.jpg

Viime vuoden juhannussää (2015) teki poikkeuksen, satoi Jan Karlsgårdenin majstång, juhannussalon noston juhlassa. Tänä juhannuksena melkein paistoi kirkas aurinko, ilma oli säyseän lämmin, pilvipoutaa ja pilvien raosta kurkistavaa aurinkoista vuoron perään. Ahvenanmaan luonto on vehreätä, runsaasti lehtipuita ja katajaa on monen korkuisena.

thumbnail_IMG_1224.jpg

Juhannussalkojen nosto ylös aloitetaan puolen päivän aikaan juhannusaattona, väki kulkee paikkakunnalta toiselle, päätyen Jan Karlsgårdenin juhlapaikalle klo 20 tienoilla, jolloin 25 metrin korkuinen salko hilataan miesten hartiavoimin ylös, kesto 30 minuuttia.

Jokaisella kylällä on ollut ikioma juhannussalko, vapaaehtoisten kadottua on jouduttu luopumaan salon koristelusta ja ylösnostosta. Yllättäen monen vuoden tauon jälkeen Pommern-museolaivan ja Hotelli Cikadan väliselle rinteelle ilmestyi midsommarstång.

thumbnail_IMG_1248.jpg

Eckerön matkalla kohtaa Storbyn midsommarstångin, korkeus 28 metriä, ja Överbyn midsommarstångin, korkeudesta ei tietoa, alhaalta katsoen Fäktargubbe on korkealla.

Juhannussalko, majstång, sommarstång on hedelmällisyyden symboli, himmelimäisiä koristeita riippuu poikkipuilla, kuten lehtipunoksia, eläviä kukkia, nykyisin tekokuituisia, myös pienoislaivat ja salon huipulla häärii Fäktargubbe, huitojaukko, voipi olla akkakin.

thumbnail_IMG_1254.jpg


Tanskassa vietetään Sankt Hansin päivää, Johannes Kastaja, 23.kesäkuuta. Tanskassa kokon harjalla keikkuu noitaa markkeeraava nukke, polton jälkeen lauletaan "Vi elsker vort Land". Kyseessä lienee tanskalainen huumori, ovathan maailman onnellisin kansa.

IMG_1243.JPGthumbnail_IMG_1259.jpg

Norjan Midtsommer vastaa juhannusta, käytetään jonsok nimeä, Johannes Kastajasta. Islannissa Jo'nsmessa on ennustusten ja povausten päivä, omanlainen juhannusjuhla.
Lähdetietona (Norja, Tanska, Islanti) Anna Leino Pohjola-Norden 2-2012 lehti.

 

Ahvenanmaan saariston juhannukseen kokot eivät kuulu. Kokkoja ei polteta, on ero mantereeseen.

 

Kuvia; Hotelli Cikadan juhannussalko, Kastelholmen linnan muurit, Jan Karlsgårdenin kahvila, ravintola Smakbyn olutsäiliöt, Pommern-museolaiva ja juhannussalko, juhannussalon kotristeita kannetaan ja salkoa hilataan ylös Jan Karlsgårdenin iltajuhlassa, Överbyn salko tien poskessa.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhannus, Ahvenanmaa, juhannussalko, Kastelholm, Jan Karlsgården, Pommern

Ellen Thesleffin taiteen suurnäyttely Tukholmassa, Sven-Harrys konstmuseumissa

Sunnuntai 29.5.2016 - Pentti Koivu

IMG_0771.JPG

Ellen Thesleff lukeutuu suomalaisiin 1800-1900 vuosisatojen taitteen nimekkäisiin taiteilijattariin, Helene Schjerfbeckin tapaan. Muroleen kanavalla on Ellen Thesleffin muistokivi ja pienen matkan päässä Muroleenkosken rannalla on Casa Bianca, elinaikansa pitsihuvilansa.

IMG_0707.JPG

Ruotsalaisen upporikkaan byggmästare Sven-Harry Karlssonin rakennuttama Sven-Harrys konstmuseum och hem valmistui ja museo avattiin vuoden 2011 maaliskuussa Tukholman Vasastadenin kaupunginosassa. Upeanhulppea rakennus on kauttaaltaan päällystetty messingillä, kuin arvotalo olisi kääritty lahjapakettiin, ei ole pröystäilevä.

IMG_0770.JPG

Åhlensin tavaratalon kulmalta, Drottninggatania pitkin, poispäin ydinkeskustasta on Sven-Harrysin museolle 20 minuutin kävelymatka, Observatoriegatan, ja Dalagatania oikealle, Eastmansvägeniä vasemmalle, messinkihohteinen rakennus on puiston sivulla. 

IMG_0765.JPG

Ellen Thesleffin maalausten näyttely oli Sven-Harrys konstmuseumissa huhtikuun 10.päivään 2016. Taidemuseo on avoinna ke-pe klo 11-19 ja viikonloppuisin klo 11-17. Maksu Ellen Teshleff näyttelyyn on 100- kruunua aikuisilta, eläkeläisiltä 80- kruunua, taidemesenaatin maaseutukodin kopiomuseosssa käynnistä peritään 50- kruunun lisämaksu. 

IMG_0716.JPG

Ellen Thesleffin taiteen laaja näyttely (140 teosta) oli Punkaharjulla, Retretin luolastossa kesällä 2008, ja Turun Taidemuseossa 2015. Nykyisin Retretti lienee veden valloittama.

Ellen Thesleff palkittiin Pariisissa, vuoden 1900-maailmannäyttelyssä pronssimitalilla, Ellen opiskeli ja asui Firenzessä, Venetsiassa, Roomassa ja Napolissa. Italianvuosien jälkeen Ellen palasi Muroleelle, rakkaisiin maisemiin ja Casa Bianca pitsihuvilaansa. 

IMG_0711.JPG

Ellen Thesleffin elämä päättyi Helsingissä vuonna 1954, korkeassa 84-vuoden iässä, lonkkaluunsa oli murtunut pari vuotta aiemmin.

Ellen Thesleffin teoksia on harvoin myytävänä, hinnat taidehuutokaupoissa kohoavat korkeiksi, Kaiku-maalaus siirtyi uudelle omistajalle huikealla 500 000- euron huudolla, Hagelstamin järjestämässä huutokaupassa 13 vuotta sitten, ostajana yksityishenkilö.Vastaavia tai suurempia summia on maksettu suomalaisen naistaiteilijan maalaamista tauluista, Helene Schjerfbeckin töistä, on huidellut miljoonan euron molemmin puolin. 

IMG_0762.JPG

Herra rakennusmestarin viidennen kerroksen kotinsa jäljennöksen seinillä roikkuu Helene Schjerfbeckin tauluja ja terassilla on Marja-Leena Sillanpään okranvärinen "Helene Schjerfbecks vänstra och högra sko", edustaa vuoden 2013 veistostaidetta.

Sven-Harrys konstmuseum on kokemisen arvoinen, lähietäisyydellä on toinen hieno yksityinen taidemuseo, Bonniers Konsthall, Torsgatan 19, Vasastaden. Aukiolopäivät ja kellonajat lähes samat kuin Sven-Harrysin, passaa hyvin samalla käydä molemmissa. 

Bonniers Konsthall on ollut suljettuna korjaus- ja näyttelyn rakennetöiden johdosta kevään 2016, uuden näyttelyn myötä Bonniers-halli avaa ovensa yleisölle 22.5.2016.

Valokuvia: Ellen Thesleffin näyttelyn juliste, Sven-Harrys taidemuseon rakennus ja sen sisäänkäynti, terassikatolla Helene Schjerfbeckin kenkäpari-taideteos, "Solmittu pyssy" aseet kieltävä veistos, Observatorien tienristeys, Bonniers Konshallen "silitysrautatalo"

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ellen Thesleffin taiteen suurnäyttely, Tukholma, Sven-Harrys konstmuseu

Salmelan ja Vuohijärven taidekesä 2016

Sunnuntai 29.5.2016 - Pentti Koivu

Taidekeskus Salmela

Aamupostissa on ollut kevään mittaan näyttäviä ilmoituksia otsikolla "Taidekeskus Salmela teki yleisöennätyksen!" Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala kiittää vuolaasti vuoden 2015 yleisöennätyksestä, Etelä-Suomen Median lehtiä. Näkyvä ja hyväkin mainonta, ja onnistunut markkinointi eivät vielä takaa menestystä matkailukohteena, yleisön tulee saada pääsymaksulleen vastinetta ja ahaa-elämyksiä.

Taidekeskus Salmela lukeutuu takuuvarmoihin matkailukohteisiin, taidekeskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, Pyhäjärven rannalla, Mäntyharjun maisemissa. Rakennuksia on useita, vanhimmat ovat 1850-luvulta, lisämausteena veistospuisto ja entiset Postin ja Apteekin talot, toimivat näyttelytiloina.

Taidekeskus ei ole tuottanut pettymyksiä. Hiukan mäkisessä maastossa on, kuitenkin hyvät kulkutiet, vaikkapa rollaattorin kera. Katseltavaa riittää monissa kohteissa, mikäli portaikot saattavat estää ylöskiipeämisen. Kesäheinä-kahvila-ravintola toimii moitteettomasti ja alueella on riittävästi wc-tiloja. Ryhmille voi tilata ennakkoon opastuksen, jonka aikana kierretään koko laaja taidealue. Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala on pääsääntöisesti paikalla, käyden tervehtimässä, ainakin meidän ryhmiä. Edustamani Liikennöitsijän taholta on tehty vuosikausia retkiä Taidekeskus Salmelaan, opaskollegani Eeva Rantamäki "löysi" kohteen aikoinaan. Mäntyharjun kirkko

Taidekeskus Salmelan läheisyydessä on Mäntyharjun kirkko, valmistunut 1820-luvulla. Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalo

Tulevan kesän uutuutena on viime kesänä avattu Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalo. Rakennus toimi aiemmin kirkkona, kirkon ostotapahtuma on mielenkiintoinen tarina, jätän sen kertomisen paikalliselle oppaalle. Ryhmämme kuuli sen Tuomas Hoikkalalta. Taidekeskus Salmelalla riittää joka kesäksi yllätyksiä. Vuoden nuoren taiteilijan julistus ja töiden esillelaitto on odotettu tapahtuma. Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalolla on ensi kesänä, 100 lintua-näyttely, von Wrightin, Karppasen ja Bruunin taidetuotantoa.

Kesällä 2016 Taidekeskus Salmelan taiteilijoita ovat; Pekka Kauhanen, Lauri Laine, Kristian Krokfors, Kirsi Kaulanen, Tiina Torkkeli, Pirkko Nukari, Maria Laine, Johanna Lumme. Lisäksi nuorten kuvataidekilpailun kärkisijoittuneiden töitä tulee näytteille.

Tiina Torkkeli on hyvinkääläinen kuvataiteilija, tunnetaan suurista hitsatuista töistään. Pirkko Nukarin Sirkuskarhu-teos vuodelta 1977, on Hyvinkään suosituin patsas, ainakin lasten mielestä. Karhu ajaa moottoripyörällä ja sen kyytiin saa nousta hurvittelemaan. Sirkuskarhu on Jussintorin edustan puistossa, Taidemuseon sisäänkäynnin lähettyvillä. Sirkuskarhu ajautui kolariin, kun kaupungin traktori törmäsi patsaaseen. Patsas vietiin varikolle hoitotoimenpiteisiin, unohtuen varastolle, kunnes huolestunut kaupunkilainen peräänkuulutti patsaan katoamisesta kaupunkikuvasta paikallislehden palstoilla. Patsas palautettiin, uudelle paikalle, kaupunginpuutarhuri Terhi Parkkali-Reskolan toimesta.

Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalon "Odottamaton elämys" näyttely 4.6.-28.8.2016 tarjoaa 100-lintua-näyttelyn. Taiteilijoina ovat von Wrightin veljekset, Matti Karpanen ja Erik Bruun. Matti Karpanen (1873-1953) oli tunnettu lintujen täyttäjä ja taidemaalari. Erik Bruun (s 1926) on arvostettu graafikko, laaja tuotantonsa käsittää mainosjulisteita, postikortteja ja -merkkejä, usein eläinaiheisia. Hauska yhteensattuma, Erik Bruun oli 1960-1970-luvuilla vakioasiakkaana Kristalli-Fazulla, silloisessa työpaikassani, Bruun oli mainospiirtäjä. Tyylikkäästi pukeutunut, kohtelias asiakas, kuten viehättävä rouvansa.

Viipurissa sijaitsevassa Lallukan talossa toimii Taidekeskus Salmelan taiteilijaresidenssi, josta suomalaiset taiteilijat voivat hakea asuin- ja työskentelytiloja. Rakennus valmistui vuonna 1906 Repolan kaupunginosaan Viipurissa, Allan Schulmanin piirusten mukaan. Valokuvia; Taidekeskus Salmelan kiitosmainos Aamupostissa, Vuohijärven Luonto- ja Kulttuuritalo, Pirkko Nukarin Sirkus-Karhu ja Taidemuseon talo Hyvinkään Jussintorilla. Salmelan ja Vuohijärven kuvat liitetään kesän 2016 päiväretkien jälkeen, kun kuvat on napsittu.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmela, Vuohijärvi, taidekesä 2016

Keukenhofin kukkaispuisto lumoaa kauneudellaan

Sunnuntai 29.5.2016 - Pentti Koivu

IMG_0969.JPG

Kukkaispuistoon sisäänkäynti 

Keukenhofin kukkapuisto, suomeksi keittiöpuutarha, on asettautunut Amsterdamiin 1500-luvulla, nykyisen muotonsa ja laajuutensa puisto sai 1940-luvun loppupuolella.  

Keukenhof on avoinna maaliskuun lopulta toukokuun alkuviikoille, parisen kuukautta. Kukat kukkivat eri aikoihin, sesongin aikana aina jokin laji on kukassa. Keukenhof on erikoistunut tulppaaneihin ja sipulikukkiin, niiden lukumääräksi arvioidaan 7 miljoonaa.  

IMG_0905.JPG

Vierailijoita on vilkkaimpina päivinä 20 000:n kieppeillä. Keukenhof sijaitsee n. 30 km päässä Amsterdamin keskustasta, Lissen kylässä. Sadat bussit tuovat turistit alueelle. Kävijämäärät vaihtelevat, asettuen ilmojen mukaan, 800 000 - 1 000 000 vierailijaan sesongissa.  

IMG_0908.JPG

Piletti maksaa 16- euroa aikuisilta, lapsilta 8- euroa, pienokaiset pääsevät maksutta.  

Kukkaisloisto 

Huhtikuun puoliväli on suosituinta aikaa tulla Keukenhofin puistoon, eikä ihme, kukinta on parhaimillaan. Puutarhurit vaihtavat uloskukkineet lajikkeet uusiin, toimenpiteellä kukkaloisto kattaa parin kuukauden aukioloajan, nupullaan olevat odottavat kukintaa.  

IMG_0910.JPG

Yllättävää on nähdä, kuinka ammattipuutarhurit nostelevat penkoista uloskukkineen ja kuihtuvan lajikkeen ylös, kärrättäväksi kompostiin. Kukkasipulit on istutettu kerroksiin, nyhdetyn tilalle nousee uusi lajike, kerroksia on kolme. Sipuli taitaakin jäädä maahan? 

Puiston kiertämiseen suositellaan varattavaksi aikaa neljästä tunnista kuuteen tuntiin. Sisääntuloportilla jaetaan kartta, johon on merkitty näyttelyhallien nimet ja sijainnit, kuten ravintolat, kahvilat ja wc-/huoltotilat. Tienviitat ohjaavat kulkemista puistossa, polkuja ilmoitetaan olevan yhteensä 15 kilometriä, aluetta on reippaat 30 hehtaaria.  

IMG_0917.JPG

Paviljongit on nimetty Hollannin kuninkaallisten mukaan, kuningatar Wilhelminalla ja Julianalla, kumpikin jo edesmenneitä, on omat hallit. Kuningatar Beatrixin, nykyisin prinsessa, luovuttuaan hallitsijan asemasta, näyttelyhallin täyttää tuhannet orkideat. Isoäitinsä, ex-kuningatar Wilhelminan on tyytyminen ravintola-kahvila-rakennukseen.  

IMG_0920.JPG

Willem Alexander ja Oranje Nassau (suku) hallit ovat edellisten lisäksi täynnään kukkia ja "Flower shows" tapahtumia. Näyttelyhallit on sijoitettu Keukenhofin eri sivustoille.  

Keukenhofin kukkaispuistossa rhodorendot ja hyasintit olivat uloskukintavaiheessa, kun tulppaanit, helmihyasintit, narsissit, tasetit ja pääsiäisliljat olivat kukkeimmillaan. Hyasinttien lukumäärästä luonnossa kertoo tuoksu, joka aiheutti monille aivastuksia.  

IMG_0922.JPG

Kukka-alueet ovat kuin taideteoksia, värisommitelmat ovat häikäiseviä, mielikuvitusta on riittänyt niiden rakentamiseen. Kukkivia tulppaanipeltoja riittää niin pitkälle, kuin silmä jaksaa kantaa. Kukintavaiheen jälkeen tulppaanien varret ja kukkaosat niitetään ja kompostoidaan, sipulit säästetään myyntiin, "poikaset" uuden sadon istuttamiseen.  

IMG_0923.JPG

Aalsmeeerin kukkahuutokauppa 

Verenigde Bloemenveilingen Aalsmeer (VBA) on huutokauppakeskus, jonne on syytä mennä aamuvarhain, klo 05-06 tietämillä, seitsemältä kukat on huudettu, salit tyhjiä. Huutokauppasaleja on useita, niissä istutaan kuin teatterin katsomossa. Sadat miehet painelevat ostonappeja kukkajunien häkkivaunujen vyöryessä hallin poikki hetkessä.  

IMG_0925.JPG

Kukat lennätetään eri puolilta maailmaa Aalsmeeriin, päivän saldo on n. 20 miljoonaa myytyä leikkokukkaa. Hidas ostaja ei ehdi "leikkiin" mukaan, siksipä ei sovi daameille, toteavat ukko-ostajat. Kukat kuljetetaan rekoilla eteenpäin, Pariisissa kukkalähetykset ovat iltapäivällä.  

Keukenhofin puistopuutarha sijaitsee lähellä Amsterdamin Schiphol-lentokenttää, ja sinne ajaa Connexxion'in linja-autot. Aalsmeeriin pääsee myös julkisella liikenteellä.  

IMG_0927.JPG

Valmismatkat Hollantiin 

Valmispakettimatkoja Suomesta järjestää kymmenkunta matkailua-alan yrittäjää, lentäen tai bussilla tai bussilla-laivalla, päädyin kurikkalaisen yrittäjän lentomatkalle.  

IMG_0972.JPG

Lentoaika Hollantiin on kaksi tuntia Seutulasta. Amsterdam on maailman vilkkaimpia lentokenttiä, jonotus lähtöselvityksen jälkeen turvatarkastukseen vie jopa tunnin.  

 

Kuvia; Keukenhofin tuulimylly, tulppaanipellot, orkideahalli, ruusuasetelmat, kukkaislajikkeet yms 

 

Pentti Koivu 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keukenhof, Amsterdam

Wien huokuu kulttuuria, ja kahviloita riittää

Sunnuntai 17.4.2016 - Pentti Koivu

Itävallan pääkaupunki Wien, lukeutuu keskieurooppalaisiin suurkaupunkeihin, asukkaita Wienissä on lähes 1 800 000, koko maassa 8,5 miljoonaa. Puhuttu kieli on saksa, Wienillä on ikioma murre, Wiener Dialekt. Turistikohteissa pärjää englannilla. Rahana  on euro.

index.jpg

99.jpg

Wien-Schwechatin lentokentältä (flughafen) on hyvät julkiset kulkuyhteydet keskustan Wien-Mitte asemalle. S-Bahn S7 lähtee lentokentän kupeesta, matka taittuu puolessa tunnissa cityyn, maksu on 4.40 euroa suuntaansa. CAT-juna kiitää matkan 16 minuutissa, maksu 12- € suuntaansa, meno-paluu 19- euroa. Wien-Mitteltä voi vaihtaa metroon. 

8455454.jpg

777.jpg

Donaukanal jakaa kaupungin, niin turistikohteiden kuin hotellien hintatason suhteen. Kanaalin "väärältä" puolelta saat hotellihuoneen

huomattavasti edullisemmin, huoneiden tasosta tinkimättä. Kävelymatkaa kauppakaduille ja turistikohteisiin on kilometrin-kaksi.

Hotel Stefanie on 400-vuotta vanha, Wienin vanhin toiminnassa oleva hotelli, rakennus on vuodelta 1870. Tambuuri kimaltelee kristallia, peilejä, marmoria, pehmytmattoja ja kumartelevia lakeijoita, työasuinaan on shaketti liiveineen ja daameille harmaa jakkupuku.

656356.jpg

5555.jpg

Museum Hundertwasser im Kunst Haus Wien sijaitsee hiukan sivussa ydinkeskustasta, mutta on käynnin arvoinen. Ihmeteltävänä on tosimerkillisiä rakennuksia, ja värikylläisiä seiniä koristeineen, on käveltävä varoen, lattiat kun ovat kaltevia, huoneet ovat kaikki erilaisia ja -värisiä.

Mozart näkyy kaikkialla, ei pelkästään maailmankuulut Mozart-kuulat, suklaamakeiset. Mozarthaus Vienna, säveltäjäsuuruuden kotitalo on ihan Stephansdom, Pyhän Tapanin tuomiokirkon kyljessä, 137 metrin korkuinen kirkontorni on hyvä maamerkki, sen näkee lähes kaikkialta.

4444.jpg

3333.jpg

Mozart-konsertteja ja musikaaleja on tarjolla lukuisia, yksi edullisempi vaihtoehto on Konzerte im Kursalon Wien, Stadtparkin (Keskuspuisto) alueella. Konsertti koostuu Straussin ja Mozartin musiikista, sopraanon ja baritonin lauluista ja balettiesityksestä. 

Sisi Museum ja Natural History Museum Vienna kuuluvat niihin "pakollisiin" kohteisiin. Romy Scheider, herttainen neito nousi maailmanmaineeseen Sissi-elokuvien ansiosta, keisarinnan roolissa 1950-luvun puolivälissä. Tähteys kävi kohtalokkaaksi, kun äitinsä Madga vahti Romy-tytärtään kotioloissa ja vaati itselleen rooleja tyttärensä elokuvissa. Romy Scheiderin tähtiuraa kesti hetken,  muutaman Sissi-leffan, kuolema koitti 43-vuotiaana, avioerot ja alkoholin liikakäyttö takanaan.

3256.jpg

146548.jpg

Kulttuuritarjonta Wienissä on ylenpalttista, on valinnan vaikeus, minne kaikkialle ehtisi. Kaiserliche Schatzkammer Wien lukeutuu suositeltaviin kohteisiin. Kultaa, timantteja, jalokiviä, hallitsijoiden kruunut, viitat, valtikat, tiarat, miekat ja muut vallan merkit ja helyt ovat häkellyttävän upeita.  Ympäristössä olevissa hallintorakennuksessa on kokoa ja näköä. 

Kahvilakulttuuri elää edelleen kukoistuskautta Wienissä, hampurilaispaikat ja vastaavat eivät ole vallanneet keskustaa itselleen. Kahviloiden tuotevalikoima on runsas ja näyttävä. Pöytiinpalvelu on itsestäänselvyys, itsepalvelua ei suosita pohjoismaiseen tapaan. Hintataso Wienin kahviloissa on Helsingin kahviloihin verrattavissa, Wienissä voipi olla jopa hiukan edullisempaa. 

Wien on yksi Keski-Euroopan viehättävä joulukaupunki. Aamupostin Lukijalta palstalla kerroin 23.12.2004 kokemuksista joulumarkkinoista ja joulutorien ilmeestä ja herkuista. Sillä matkalla sain tilaisuuden istua Musikverein Grosser Saalin eli Musiikkiyhdistyksen talon kultaisen isomman salin  konsertissa, ei toki siinä Wienin Uudenvuoden konsertissa.

Päivän lehdet noudetaan katuvarsien pylväiköissä riippuvista avoimista muovitaskuista, euromaksu tiputetaan pieneen rahalippaaseen. Pylväikköjä on tiheään, ja lehtivalikoima on runsas. Kotijakelua päivälehtien osalta ei tietääkseni Wienisssä ole järjestetty.

Kuinka erilaista on vanhoja rakennuksia suojeleva kulttuuri Wienissä ja Suomessa. Hyvinkään kaupungintalo purettiin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä, ja Pasilan asemarakennus hajotetaan nuorempana. Hotel Stefanie on piakkoin 120-vuoden ikäinen, hotellihuoneet ovat mallikkaassa kunnossa, kylpyhuone on ajanmukaistettu, täysin kaakeloitu, WiFi-yhteys toimii moitteetomasti.

 

Valokuvia; Hotel Stefanie ”kirkontornineen” on sijoittunut uusien korkeiden liikerakennusten väliin, hotellin juhlava aamiaishuone, hevosvaljakot Wienin katukuvassa, Stadtparkin kultainen Mozartin patsas ja kukista rakennettu koristeellinen kello, Museum Hundertwasser im Kunst Haus Wien ja  värikkäät talot, muotiliikkeitä Wienin keskustassa, Kaiserliche Schatzkammer Wien, aarrekammari 

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wien, kulttuuria, kahviloita

Laulasmaan kylpylä joulunaikaan

Perjantai 12.2.2016 klo 18:43 - Pentti Koivu

IMG_0686.JPG

Laulasmaa Baltic Beach Spa sijaitsee merenrannalla, runsaan puolen tunnin ajomatka Tallinnan keskustasta, Virossa. Laulasmaan kylpylähotellin huoneet ovat nykyajan mukavuuksin varustettuja.

Juhlapyhien ajan lepäilin palvelukohteessa, ryhmässä oli kolmisenkymmentä joulunajanlomailijaa, kyseessä on omatoimiryhmä. Varsinaisista työvelvollisuuksista olin tällä kertaa vapaa.

Laulasmaan ja Tallinnan matka sujui mallikkaasti. Kylpylähotelli on moderni, siisti, ja pieteetillä hoidettu kokonaisuus. Ruoka on maukasta, aamiainen on monipuolinen, hedelmiä on esillelaitettu paloiteltuina, päivällisellä tarjolla on salaatteja, pari lämmintä ruokaa, kakkua ja pullaa (virolaiset näyttävän suosivan reiluja pullaviipaleita).

IMG_0688.JPG

Laulasmaan kylpylän hienoudet

Kylpylä on täynnään suomalaisturisteja, monen eri matkatoimiston toimesta, suomea kuuluikin kaikkialla. Tosin henkilöstön suomentaito on heikkoa, tälläisiä kommenteja kaikui käytävillä ja ruokapöydissä. Ilmiö lienee sama kuin Ahvenanmaalla, paikalliset haluavat puhua viroa ja ruotsia, omaa kieltään. Vähäiset kanssakäymiset ja selvitykset onnistuu tarvittaessa vaikka käsikielellä.

Kylpylärakennus on hyvässä kunnossa, yleisilme on siisti ja hotellihuoneet varustettu nykyajan mukavuuksin, laadukas miljöö. Avaimet on vaihdettu kortteihin, joilla aukeaa huoneiden ovet ja valot kytkeytyvät päälle, kun sujauttaa kortin sille varattuun koloon huoneen eteisen seinässä.

Kylpylään sisäänpääsy ja poistuminen, ja pukukaappien aukaiseminen ja sulkeminen suoriutuvat rannekkeessa olevalla mykkyrällä, koskettamalla sulkukuportin ja/tai pukukaapin vastakappaletta. Pukukaapin numero on syytä painaa mieleen, koodiavaajaa kylpylässä ei ole. Jouduin kokeilemaan useiden kaappien lukitusta, ennenkuin oikea kaappi avautui.

Uima-altaita, porealtaita ja saunoja on useita, saunat ovat kuumia, erikoisuus on puilla lämmitettävä sauna, sinne pääsee uimalla ulkoaltaan kautta tai kävellen oven kautta. Pakettiin kuuluvia hoitoja on tarjolla runsaasti, perinteistä hierontaa ja ammeessa istumista parfumoiduissa, hajustetuissa vesissä.

Kokemisen arvoinen on parafiinisukat tai -hanskat, raajasi upotetaan sulaan ja paketoidaan hetkeksi.

IMG_0687.JPG

Jouluillallinen

Jouluaattoillan juhla hotelli-kylpylän ravintolassa poikkesi melkoisesti suomalaisaaton vietosta. Kahdentoistahengen pyöreisiin pöytiin oli buukattu paikat valmiiksi. Ensi alkuun kuunneltiin kertomus, Virossa oli Neuvostovallan aikana joulunvietto kielletty, vain ”Kremlin tähti" oli sallittu.

Laulasmaan kylpylän joulukuusia ei korista latvatähti, latva on ihan paljas. Aattoillan juontajaherra kertoi syyn moiseen. Neuvostovallan aikana Kremlin viisisakarainen tähti oli sallittu, joulukoristeet ja kaikki jouluun liittyvä oli kielletty.

Tänä päivänä joulukuuset koristellaan, latva jätetään paljaaksi, hiljainen "protesti" menneiltä ajoilta. Tallinnan Keskustorin jättisuuren kuusen latvassa tuikkii tähti, liian julkinen paikka vastalauseelle.

Ruokailun osalta oli paljon samankaltaisuutta suomalaiseen noutopöytään. Tarjolla oli monia tuttuja herkkuja. Kinkun sijaan oli siankylkeä. Lanttulaatikko oli makoisaa. Lämminsavulohi oli tosihyvää.

Tanssimusiikista huolehti ruokailun jälkeen Rein Laaneoru bändi, "President". Alkuillan musiikkina soi välillä havaijilaisia säveliä. Jouluaattoillan suomalaiskansallisesta hartaudesta ei ollut havaintoa.

IMG_0690.JPG

Joulukirkko, Keilan kirkossa

Joulukirkko oli tutustumisen arvoinen, komeata kuorolaulua mahtavan urkumusiikin säestämänä. Puolitoistatuntinen hurahti, ikäänkuin istuisi konsertissa, musiikkia oli runsaasti. Ulko-ovi kävi yhtenään, ihmisiä tuli, meni kesken kirkonmenojen. Takaosassa istuminen olikin aika levotonta. Kylpylän taholta oli järjestetty bussikuljetus Keilan kirkkoon ja takaisin hotellille.

IMG_0693.JPG

Väittämä viron- ja suomenkielen samankaltaisuudesta ja ymmärrettävyydestä, ei pidä mielestäni paikkaansa. Kirkkosaarnan sanoma ja teema menivät kohdallani förbi, en osaa lainkaan viroa.

Hotelli L'Ermitagen väki tuntui tyytyväiseltä, heitähän tapasin vain hetkellisesti menomatkalla ja palatessa laivalle, bussikyydin aikana. Olivat päässeet Tallinnassa joulupäivänkirkkoon. Tallinnan Vanhaan kaupunkiin L'Ermitage-hotellilta on kymmenen-viidentoista minuutin kävelymatka.


Lähikauppa

Laulasmaan kylpylän läheisyydessä, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä, bussin tuloreitillä on hyvin varustettu lähikauppa. Eineksiä, hedelmiä, leipää, ruokatarvikkeita, juomia joka janoon, virvokkeista alkoholijuomiin on kaupan. Konjakkipullot, oluet, longdrinkit ja viinit ja Coca-Cola ovat rinnakkain, oikea pienoistavaratalo myytävien valikoimien suhteen, mitään ei taida puuttua.

IMG_0689.JPG

Valokuvia; Laulasmaan kylpylä, tervetuloakyltti, lähikauppa, Keilan kirkko ja kirkkosali.


Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laulasmaa Spa, kylpylähotelli Laulasmaa, Viro

Göteborg on joulukaupunki, jouluvaloin arvioituna

Sunnuntai 3.1.2016 - Pentti Koivu

IMG_0670.JPG

Eurooppalaiset pääkaupungit ja suurkaupungit kilpailevat epävirallisesti joulukaupungin arvosta. Wien, Brüssel, Strasbourg, Köln, Lontoo, Budapest, Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna, Suomen Turku ja Helsinki ovat pärjänneet hyvin joulukaupunki-arvioinneissa. Samaan lohkoon voi liittää Ruotsin länsirannikon Göteborgin, jouluvalonsa ovat kauniit.

IMG_0671.JPG
Göteborgin kauppakadut ja kävelykatujen ja Lisebergin huvipuiston tienoot leikittelevät jouluvaloilla, niitä on ripustettu kaikkialle, monenlaisin kuvioin. Rakennukset on valaistu katutasosta aina talon vinttikerroksiin, yksityishuushollit mukaanlukien. Puistojen puut ovat valoköynnösten koristelemia. Kauppakujanteet erottuvat toisistaan kuvioteemoin.

IMG_0672.JPG
Lisebergin huvipuiston tuloportin ympärillä on valaistu joulukuusi, tähti ja pyrstöosansa ja maailmanpyörä eli Göteborgshjulen tai Lisebergshjulen. Jättiläiskokoinen tähti ja sen pyrstöosa toimii maamerkkinä, näkyy laajalle alueelle, houkutellen turistit huvipuistoon.

IMG_0673.JPG
Lisebergin huvipuisto avataan joulukuussa arkipäivinä klo 15, viikonloppuisin klo 12 / 13, huvipuisto sulkeutuu klo 21 / 22. Tarkemmat ajat ovat nähtävillä Lisebergin nettisivuilla. Jouluaattona ja joulupäivänä Lisebergin huvipuiston portit pysyvät suljettuina.

IMG_0682.JPG
Lisebergin huvipuistoon sisäänpääsymaksu on 95- kruunua (10- euroa). Lapset alle 110 cm pääsevät sisään maksutta. Joulumyyjäisalue sijaitsee huvipuiston aidatulla alueella, tuntuu oudolta maksaa päästäkseen tekemään jouluostoksia.

IMG_0685.JPG
Säänhaltija oli oikukas, neljään päivään mahtui aurinkoista, pilvistä, poutaa, sadetta ja sumutihkua, kaatosadetta, ja melkoista tuulen tuiverrusta. Göteborgissa on runsaasti katettuja kulkuväyliä sekä sisätilakauppakujia, joita pitkin pääsee kätevästi kaduilta toiselle kastumatta.

IMG_0668.JPG
Lisebergin huvipuiston läheisyydessä on yksi Göteborgin maamerkeistä, Gothia Towers Hotel. Kolmirakennuksinen hotellikokonaisuus kohoaa korkeuksiin, lähes 80 metriin ja kerroksia on parisenkymmentä kussakin talossa. Hotellin erikoisuus on rakennuksen ulkopuoliset, lasiset hissit ja rakennusten väliset läpinäkyvät kulkuyhteydet yläilmoissa, kuten huiman korkealla roikkuva uima-allas ja sauna, lasiseinin ja -lattioin, huimaavaa.

IMG_0654.JPG
Valokuvia; Lisebergin huvipuisto, Hotel Gothia Towers, Göteborgin rautatieasema ja pussauskaariportti mistelinoksan alla, jouluvaloja Göteborgin katukuvassa ja puistoissa.

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Göteborg, joulu, jouluvalot

Onko Hurtigrutenin maisemaristeily maineensa veroinen?

Maanantai 16.11.2015 - Pentti Koivu

IMG_0518.JPG

Maailman suosituin ja kaunein meriristeily on Hurtigrutenin varustamoiden ilmoituksen mukaan Hurtigruten-reitti, Bergen-Kirkenes, kesto 6 päivää ja paluu samanverran tai voi mennä toisinpäin.

IMG_0520.JPG

Matkalla lokakuun alulla 2015 oli aurinkoista ja viileätä, pikkukylmyys ei matkantekoa haitannut. Matkustajissa on paljon lapsiperheitä, runsaasti virkeitä eläkeläisiä, liikkeellä on suuria seurueita, meitä itsekseen matkalla olevia on muutamia. Joka satamassa väki jonkun verran vaihtuu, reitin pituuden voi itse valita, päädyin Bergen-Tromsø välille, laivallaoloaika on viisi päivää.

 IMG_0526.JPG

Hurtigrutenin terminaalissa on ensialkuun turva-asioiden opastus. Kuvavideon avulla näytetään, kuinka tulee toimia hätätapauksen sattuessa. Tulopalveluna matkalaukku kulkeutuu hihnaa pitkin laivan uumeniin ja odottaa oman hytin oven edessä.

 IMG_0534.JPG

Ikkunallisesta hytistä peritään reipas lisämaksu, kerroskorkeudesta joutuu pulittamaan lisähinnan, mitä ylemmällä kannella asustat, sen hinnakkaampaa risteilystä muodostuu, suosittelen ikkunallista.

Laivalla ei ole rulettia, ei pelikoneita, ei pelikorttipöytää, ei tanssimusiikkia, eikä karaokea, joskus pianisti viihdyttää. Kohtasin pianon, mutta en pianistia sen ääressä. Luonto ja maisevat ovat matkan pääasiat. Ikkunat on vinoutettu, näkee hyvin ulos ja tuolit on asetettu maisemia kohden, moniriviin samoin kuin teatterissa. Pukeutuminen on rentoa, kuten yleistunnelma aluksella.

 IMG_0544.JPG

Aamiainen pursuaa runsautta, vihanneksia on niukasti, norjalaiseen tapaan ateriat ovat raskaita, käytetään paljon voita, kermaa ruokaa tehdessä. Sillivalikoima kuuluu norjalaiseen aamiaiseen.

Lounaspöytä ja illallinen ovat aika hinnakkaita a' 40- / 50- euroa. Cafe'-ravintolasta voi ostaa lautasannoksia noin 20- euron hintaan. Kahvilahinnat ovat ruotsinlaivojen tasoa.

IMG_0549.JPG


Richard With aluksen yllätyksellisyys on kiuassauna, kunnon löylyt saa heittämällä vettä kiville, on jopa sallittua. Norjassa olen kohdannut infrapunavalolla lämpiävän "saunan".

Joka päivälle on lisämaksusta tarjolla retkiä lähisaarille, avomerelle, kaupunkikohteisiin. Luonto järjestää katsottavaa yllinkyllin. Ruska on meneillään, tosin puuruska on ruskean sävyistä, osa lehdistä on varissut tuulen tuiverruksen myötä. Maaruska ei ole väreissä. Revontulet loimuavat taivaan kannella monin kuvioin, heleän vihreänä ja kiemuraisina.

 IMG_0561.JPG

Kuulutukset laivalla ovat saksaksi, englanniksi ja norjaksi, matkustajista valtaosa puhuu saksaa. Risteilypäällikkö, nuorimies oli oppinut vastaamaan suomeksi; kiitos, anna lisää rahaa, moi.

Palvelu aluksella on huomaavaista, tuotteet laadukkaita, siisteys vallitsee koko laivalla, aikataulua noudatetaan. Hinnat Norjassa ovat nykyisin maltillisia, Pohjoismaista tasoa. Hurtigruten-pohjoisen reitti Tromssa-Kirkkoniemi pitää tehdä ensi syksynä. Kokemuksena risteily on ainutlaatuinen.

 IMG_0570.JPG

Valokuvat; Bergenin kukkaloistoa, Hurtigrutenin Richard With alus ja taustallaan norjalainen vuori, palanen ikuista jäätikköä, vanhaa asustusta vuoren alarinteellä, satamanäkymä, korkeita siltoja ja virtaava joki, maisemakuvia vuonojen ja vuorien risteilyltä

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Norja, risteily, Hurtigruten, Bergen

Ruskamatka 12.9.-19.9.2015

Tiistai 20.10.2015 klo 15:31 - Pentti Koivu

IMG_0385.JPG

Ruskan väriloistoa 

Minkälainen ruska saadaan viileän, sateisen, vähän aurinkoa nähdyn kesän jälkeen Lappiin? Värikylläisen ruskan muodostumisen edellytyksenä on sateista kuivunut luonto ja yöpakkaset. Märkään ja lämpimään maahan ja puustoon ruska ei ilmesty.  

IMG_0386.JPG

Ruskan alkamisen tarkan ajankohdan ennustaminen on arpapeliä. Vanha sanonta turistin puhelinkyselyyn ruskan alkamisajankohdasta, on ollut vastaus, syyskuun kymmenentenä päivänä kello 12. Näin tapahtui vielä 1960-luvulla työskennellessäni Laanilan tunturimajahotellilla. Nykyaikana kännykkäkuvat välittävät reaalisen tiedon.  

IMG_0379.JPG

Kahdeksan perättäisen vuoden aikana olen ollut ryhmien kera liikkeellä syyskuun kolmena ensimmäisenä viikkona, vaihtelevin menestyksin säiden ja ruskan suhteen. Joskus tuuli ja sade on kaljuuntanut lehtipuut risukoiksi, toisella kerralla ruska ei ole vielä puhjennut kukkaansa. Kerran on ensilumi peittänyt maan. Tällä kertaa osuma oli lähes täydellinen. Puuruska hehkui kaikissa keltaisen väreissä, vaaleasta kirkkaaseen.  

IMG_0436.JPG

Koko viikon paistoi aurinko tai oli pilvipoutaa, oli tavanomaista lämpimämpää. Sade ja tuuli alkoi poislähtöpäivän aamuyöstä. Lehtipuut menettivät nopeasti komean asunsa.  

IMG_0449.JPG

Vuoden 2015 ruska hehkui väriloistossaan viikoilla 37-38 koko Lapin alueella. Aina ei ole näin tasapuolista, Länsi-Lapin ja Itä-Lapin ruskan ajoittuminen voi heitellä parisen viikkoa toisen eduksi. Välillä lumi ehtii peittää maan ennen kuin ruskan värit puhkeavat.  

 

Teno-joen varrella Norjan rajamailla 

Utsjoelta Karigasniemelle kulkien, Teno-joen vartta, kohtasi tänä syksynä loisteliaan puuruskan. Koivuissa lehdet olivat värjäytyneet keltaisen eri sävyihin, hennon vaaleasta kirkkaan keltaiseen. Haapa puolestaan "kukkii" laajemmalla väriasteikolla, aina pinkkiin. 

On makuasia, ajaako Tenon rantaa Norjan vai Suomen puolta. Norjan tunturien rinteet ovat hiukkasen loivemmat, joten puusto on asettunut laajemmin ja paremmin framille. Maaruska oli värikylläinen, siellä missä sitä oli. Kun yöpakkasia ei ollut vielä esiintynyt.  IMG_0428.JPG

Syksyn matkat on toteutettu syyskuun kolmena ensiviikolla, viikon pituisina, syksyllä 2015 kahdeksan päivän kestona, ajallisesti on toimivin. Mikään viikko ei ole takuuvarma ruskan väreille. Sen sijaan pistävät inisijät ovat yleensä vetäytyneet talvihorrokseen tai ne ovat kuolleet kylmyyteen. Nyt oli toisin, poikkeuksellisen lämpimän syksyn johdosta.  

Harmillisia iniseviä lentokiusaajia ovat hyttynen, mäkäräinen, polttiainen ja pistiäinen, lajikkeet vaihtuvat alkukesästä syksyyn mentäessä ja pienenevät samassa tahdissa.  

 

Kullanhuuhdontaa Lemmenjoella 

Kaija Paltto ja poikansa Aslak ja Nils-Heikki huolehtivat taas ryhmämme hyvinvoinnista Lemmenjoella edellisvuoden tapaan mallikkaasti. Kaijan huovutustöiden ihailun jälkeen  lähdettiin kahdella Lily-nimisellä veneellä kullanhuuhdontapaikalle, jokimaisemia pitkin.  

IMG_0377.JPG

Vettä oli Lemmenjoessa riittävästi, vain osa matkustajista joutui kävelemään kannaksen yli, jotta veneen pohja ei raapiinnu kosken kivikoissa. Maisemat olivat ruskan värikkäät.  

IMG_0390.JPG

Kullanhuuhdonnasta, sen opetuksesta ja vaskoolin käytöstä olen kertonut edellisen vuoden raportissani. Innostusta riitti kullanetsijöillä, kun vaskoolin pohjalta löytyi pieni kiiltävä "kultakimpale". Kyseessä on hengetön, kuten Aslak pieniä löydöksiä nimittää. Hippunen on niiden rinnalla ihan toista luokkaa, kimpaleista voi uneksia, jäivät jokeen.  

Lohikeitto nuotiotulen äärellä maistui retkeläisille, myös nokipannukahvi ja leivonnainen. Kuukkeli hyppeli ylirohkeasti tulien läheisyydessä, noukkien nokkaansa leivänmurusia.  

Veljekset huolehtivat myös ohjelmasta, Aslak kertoi kultaryntäyksestä Lemmenjoelle ja kuinka kultaa oli löytynyt kalliokoloista ja joenuomasta, ryntäyksen alkuaikoina vuoden  1946 tietämillä. Vaskoolia on käytetty sata vuotta. Nils-Heikki on taidokas joikaaja.  

 

Piispankivi  

Laaniojan Piispankivi on muistomerkki 4.7.1943 tapahtuneen partisaanien hyökkäyksen uhrien muistoksi. Oulun piispa Yrjö Wallinmaa ja muutama muu linja-autossa ollut sai surmansa hyökkäyksessä. Neuvostopartisaanien uhreina olivat siviilit. Kuin ihmeen kautta, silloin 5-vuotias Kirsti GuttormIMG_0382.JPG os. Paltto pelastui kahakasta. Kirsti Guttorm oli läsnä vuoden 2013 muistotilaisuudessa, kun tapahtuneesta oli kulunut 70-vuotta.  

 Kiilopään huipulle 

Kiilopäällä on pidetty kahvitauko, fika ja halukkaat ovat voineet kavuta tunturin huipulle. Olen tehnyt itseni ja matkatoimiston johdon kanssa sopimuksen, keikkojeni jatkumisen edellytys on pääsy Kiilopään huipulle. Aikaa vierähti 45 minuuttia kavuta huipulle, alas pääsi huomattavasti nopeammin. Saatoin merkitä ensi syksylle keikan ruskamatkalle. Aika hyvä kapuamistulos 74-vuotiaalta. Sama aika kolmas vuosi, lisävuodet eivät paina.  

 

Outoja sanoja 

Hiljainen poro on kesy poro, kappa valkea poro, kaarnikka on variksenmarja (raakku), kuksa on pahkakuppi, komsi on kehto, kammi on turvekattoinen maja, vaskooli on kullanhuuhdonnan "vati". Risku on naisen rintakoru, kertoo perheen varakkuudesta.  

Rakka on pakkasen mureuttamaa kivirinnettä, pirunpelto on kivenmurikka-alue, jonka meren aallot ovat muokanneet ja veden kadottua, jättäneet jälkeensä. Lemmenjoella kivirinne tunnetaan nimellä juolikko.  

 

Laanilan Kievari 

Lähtöpäivää edeltävänä iltana nautittiin Laanilan Kievarissa ateria; paistettua siikaa, perunapyrettä, jälkiruokana mustikkakiisseliä. Kievari sijaitsee muutaman kilometrin päässä valtatiestä, tunturien katveessa. Paikka on kodikas, ruoka maukasta ja palvelu huomaavaista. Laanilan Kievaria isännöi Samuli ja Leena Ruotsalainen, pari huolehtii myyntityöstä ja tarjoilusta. Keittiötä hallitsee Samulin vanhemmat, Riitta ja Markku Ruotsalainen. Lounas on tarjolla arkisin 11-16, sunnuntaisin brunssi. 

IMG_0457.JPG

Valokuvat; Tankavaaran pannut, Piispankivi, Lemmenjoelle Lily-veneellä, ja koski valtoimenaan, kullanhuuhdontaa Aslakin ja Nils-Heikin opastuksella, Teno-joen väriruskaa, Laanilan Kievari 

Pentti Koivu

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruskamatka, Lappi, Saariselkä, Tenojoki, Tankavaara

Ahvenanmaalainen menestystarina, ravintola Smakbyn

Maanantai 28.9.2015 - Pentti Koivu

IMG_01312.JPG

Ravintoloitsija Micke Björklund ja puolisonsa Jenny rakensivat tyhjälle peltoaukiolle Smakbyn nimisen ruokakulttuuriravintolan ja matkamuistomyymälän. Menestys alkoi välittömästi ja paikan suosio on ollut huimaava, ylittäen kaikki toive-odotuksetkin. Tilaa pöytä ruokailuun hyvissä ajoin.  

IMG_0129.JPG

Ravintola Smakbyn sijaitsee Ahvenanmaan Sundissa, Jan Karlsgårdens friluftsmuseumin lähellä ja  on vastapäätä Kastelholms slottia, Kastelholmin historiallista linnaa, Slottsvägen 134 osoitteessa. 

Ravintola Smakbyn on modernisti sisustettu, pelkistettyä linjaa noudattaen, on runsaasti ikkunoita, terästä ja mustaa väriä. Toiminnassa keskitytään olennaiseen eli asiakaspalveluun ja ruuan laatuun. 

Kiinnostusta Ravintola Smakbyn tulemiseen markkinoille ja tunnettavuutta on edesauttanut Micken voitot Vuoden kokki kilpailuissa Suomessa ja Ruotsissa, ja esiintymiset ruoka-televisio-ohjelmissa. 

Micke on ammentanut tietoutta ruotsalaisen keittiön keveydestä, värikkyydestä ja kalapitoisuudesta   työskennellessään kokkina Ruotsin länsirannikon suurkaupungin monien ravintoloiden keittiöissä. 

IMG_0130.JPGRavintola Smakbyn henkilökunta on pääosin ruotsinkielistä tai englantia puhuvaa, toki suomellakin asiakas joten kuten pärjää. Ahvenanmaalainen kalalautanen on kokemisen arvoinen. Helsinkiläis-hyvinkääläis-riihimäkeläis-ryhmäämme varten oli rakennettu noutopöytä, joka sisälsi lukuisia silli- ja silakkapurnukoita, lohilajikkeiden ohella. Kalapöydän purnukoiden sisällöstä ja saloista kertoi kokkioppilas, Inkoosta kotoisin oleva nuorimies, suomea osaava, rallin maailmanmestarin poika. 

Ravintola Smakbyn lounas on tarjolla päivittäin klo 11-15, kesällä 2015 hintaan a´ 10-  €. Kolme vaihtoehtoa lounaita on tarjolla, joista valita mieleisensä. Jägermacken on yksi suosikkiannoksista, leivän päällä on ohut fileepihvi ja sienikastiketta, hintaan 15- euroa. Ateriat ovat vähälaktoosisia.   

Ahvenanmaalla on runsaasti omenapuita, peräti 60 % Suomen omenatuotannosta on kotoisin näiden saarien omenaviljelyksiltä. Omenat poimitaan käsin, puut ovat matalia. Belgialaiset omenapuut antavat satoa toisena kasvuvuotenaan, perinteiset vasta neljäntenä vuonna. Omenoista valmistetaan viinitiloilla omenaviiniä ja omenabrändiä.  

IMG_0125.JPG


 
Alkoholilaki rajoittaa mannersuomen tapaan ahvenanmaalaisen ravintoloitsijan myyntitoimintoja. Smakbyn myymälästä voi ostaa mukaan paikan itsensä valmistamia viinejä pulloissa, ei kuitenkaan väkeviä juomia, Ålvados-omenaviinaa, eikä likööriä. Väkevät alkoholijuomat on noudettava Alkon myymälästä. Toki paikan päällä voi ostaa ja nauttia lasillisen Ålvados-omenaviinaa tai likööriäkin. 

Jenny ja Micke Björklundin ajatuksissa on laajentaa nykyisen Gourmet-keskuksen toimintaa, yksi haave on rakentaa hotelli, toinen on näyttämö ja teatterisali Ahvenanmaalle. Rohkea ratkaisu on jo kerran poikinut menestystä, mikä estäisi ennakkoluulottoman ravintoloitsijapariskunnan etenemistä. 

IMG_0121.JPG

 

Valokuvia; Ravintola Smakbyn rakennus ja olutvalmistamo, viereinen keramiikkapaja, kukkivia koristepensaita, puupukin vartioima levähdyspaikka Ahvenanmaan kiertoajelulla ja linja-automme.   

 

Pentti Koivu 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahvenanmaa, Smakby

Risteily Saimaan kanavalla on kokemisen arvoinen

Keskiviikko 2.9.2015 - Pentti Koivu

IMG_01872.JPG

Viisumivapaudesta voi nauttia matkatessaan Lappeenrannasta Saimaan kanavan kautta Viipuriin. Joitakin rajoitteita matkan toteutumiselle on asetettu. Matkan tulee tapahtua ryhmässä, yhteisluvan  hankkii matkatoimisto, maahan tullaan ja poistutaan ryhmänä, vaikka matkustajalla olisi ikioma monikertaviisumi. Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi.

Ruplia voi vaihtaa laivalla tai Viipurin monissa rahanvaihtopisteissä. Luottokorttien vastaanotossa on kirjavuutta, niin laivalla kuin Viipurissa. Käteinen onkin paikallaan.

Laivaemäntä jakaa ryhmät, joiden mukaan maihinnousu tapahtuu. Maihinnousu laivalta sujuu verkkaisesti, passien tarkastus Venäjän tullilla ottaa aikaa.

IMG_0190.JPG

Itse matkanteko on helppoa, venäjää taitamattomana pärjää. Laivalla kerrotaan kaikki suomeksi, venäjäksi ja ainakin saksaksi. Maahantulokortin täyttö opastetaan kädestä pitäen ja mallin mukaan. Satama-alueen rajoitteista kuulutetaan useaan otteeseen laivalla; tupakointi, viinaksien juonti ja yleinen möykkääminen ovat alueella kiellettyä.

IMG_0184.JPG


Saimaan kanava on 43 kilometrin pituinen, korkeuseroa on matkalla lähes 80 metriä. Sulkuja on kolme Suomen puolella; Mälkiä, Mustola ja Soskua. Venäjän puolella on viisi sulkua. Sulut ovat kooltaan 85 metriä pitkiä ja 13,2 metriä leveitä, syvyyttä (putouskorkeus) on viidestä metristä lähes 13 metriin, huh!

Vesiteistä Saimaan ja Suomenlahden välille on haaveiltu jo 1500- ja 1600-luvuilla. Ensimmäinen kanava avattiin Venäjän keisarin Aleksanteri II:n kruunajaispäivänä vuonna 1856. Tarkempia tietoja Saimaan kanavan historiasta ja suluista selviää laivalla jaettavasta suomenkielisestä esitteestä.

IMG_0174.JPG

Tiettävästi kesälle 2016 tulee tarjolle kahden päivän, yöpyminen Lappeenrannassa, matkan ohella kolmen päivän matka, jolloin yövytään Lappeenrannassa ja Viipurissa.

IMG_0181.JPG

Kesän 2015 valmispakettiin sisältyi yöpyminen Holiday Club Saimaa-hotellissa, Lappeenrannan ja Imatran puolivälissä. Hotellin huoneet ovat tilavia ja muhkein, näyttävin huonekaluin sisustettuja. Aamiainen on monipuolinen ja riittävä nälän torjuntaan pitkälle iltapäivään.

IMG_0177.JPG

Imatran kosken näytös on mahtava, vesimassat vyöryvät musiikin tahdissa kuivaan joen uomaan, esitys kestää parikymmentä minuuttia. Opastetulla kierroksella tutustutaan Imatraan kolmen tunnin aikana. Lappeenrannan hiekkalinnat ja Linnoitus käydään katsastamassa ja Imatran Valtionhotelli. 

IMG_0178.JPG

Villasukkamyyjämummot piirittävät bussin etuoven tienoon Viipurin torille tultaessa, näin tapahtui 50 vuotta sittenkin, muutos on hidas. Kaupungilla saa kävellä ihan rauhassa. Muodikas kahvila torin laidalla on kansainvälisen tason, Victoria-hotellin yhteydessä. Hintataso on Helsingin luokkaa.

IMG_0171.JPG

Lyhytkestoiselta matkalta (alle 20 tuntia) ei saa tuoda Suomeen alkoholijuomia.

Pentti Koivu

Valokuvia: Holiday Club Saimaa-hotellin muhkea vuode, Imatran Valtionhotelli ja sen ravintolatila, Imatran kuohuvat kosket, Saimaan kanavan sulku ja avattava silta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saimaan Kanava, Viipuri, Viipurin Risteily, Holiday Club Saimaa, Imatran Koski

Pikku neiti porvoolainen Viikinsaaren kesäteatterissa

Tiistai 18.8.2015 - Pentti Koivu

PPIMG_0139_1.JPG

Merkillisesti vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen jotkut julkisuuden henkilöt putkahtavat yllättäen  päivänvaloon. Yksi heistä on Pikku neiti porvoolainen, vuoden 1965 Miss Suomi Virpi Miettinen. 

Pari vuotta sitten Virpi Miettisen taidenäyttely oli Koskenmaan kartanossa Hyvinkään Myllykylällä,  lähellä Ridasjärveä. Teatterineuvos Hilkka Kinnunen viettää kesät kartanollaan ja talvet Floridassa. 

Hilkka Kinnunen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen ollut paljon esillä, täytettyään 90-vuotta ja  esillelaitettuaan operettiprimadonnan juhla-asujaan paljetteineen, krasseineen, strutsinsulkineen ja pitkine silkkihansikkain (Teatterimuseo Helsingin Salmisaari). Näyttely on museon menestynein. 
 
Teatterineuvos perusti Operettiteatterin, joka toimi Helsingin Soutustadionilla ja Kulttuuritalolla ja ensimmäiset esitykset nähtiin vuonna 1959. Operettiteatterin perustaja, ohjaaja, puvustaja, johtaja, näyttämön säihkyvä primadonna, laulajatar Hilkka Kinnunen sai katsomot täyteen hyvin esityksin. 

Viikinsaaren teatterin kesän 2015 näytelmä on "Pikku neiti porvoolainen". Käsikirjoituksesta vastaa  Tuula Nieminen ja tarina perustuu entisen Miss Suomen Virpi Miettisen värikkääseen elämään, jota "huhut" ovat siivittäneet nousu- ja ylämäkineen. Tarinointi keskittyy 50-vuoden takaiseen aikaan.  

PPIMG_0139_2.JPG

 
Kesällä 2014 Hyvinkään Liikenteellä oli retki Hatanpään kartanon ruusutarhalle ja arboretumiin ja Viikinsaaren kesäteatteriin. Laivamatka Hatanpäästä Viikinsaareen ei taittunut ihan kommelluksitta. 

Yksi hiekkakarikolle juuttuneen m/s Ratina-aluksen matkustajista oli Miss Suomi Virpi Miettinen. 

Tarina oli Aamupostissa lauantaina 2.8.2014,  ja löytyy Googlessa hakusanalla  "Tapahtumarikas teatterimatka Tampereelle" Pentti Koivu. 

Kesän 2015 retki alkoi lupaavasti ilmojen puolesta, pilvipoutaista ja viileätä. Hatanpään kartanon  ruusulajikeet kukkivat vasta heinäkuun lopulla ja elokuussa, arboretumin kukkaloisto oli hehkeätä.  
 

Presidentti Urho Kekkosen nimikkoruusu on elossa Hatanpään puutarhassa, Kultarannasta lajike on tyystin kadonnut. Hatanpään kartanon, arboretumin opas Liisa Tyllilä ilahtui kekkosruusutiedostani.  
Viikinsaaren Pikku neiti porvoolainen esityksen on ohjannut Mikko Rasila, esiintyjinä on teatterin vakionäyttelijöiden ohella Aikakoneen Saija "Sani" Aartela ja tukenaan on uudet kasvot näyttämöllä Nina S.Newton ja Tommi Lehto ja Samuli Erkkilä. Laulunumerot olivat upeita, Sanin ääni kantoi rankkasateen yli, kuten koko musiikki. Sade piiskasi näyttämön kattamatonta etuosaa ja katsomon eturivistä kiirehdittiin ylemmille penkkiriveille. Äänentoistolaitteet toimivat täysin moitteettomasti.  
 

PPIMG_0139_3.JPG

Käsikirjoittaja Tuula Nieminen olisi voinut tarkentaa henkilönimien taustoja. Kaikesta kun on niin kauan, viitisenkymmentä vuotta Virpi Miettisen valinnasta missiksi, ei niitä millään jaksa muistaa.  
 
Sanelma Vuorre oli mannekiinikoulun johtajatar ja elämäkertansa mukaan hänestä tuli Miss Suomi kilpailuissa Miss Messuhalli, tuomariston mielestä kilpailijattarissa ei ollut riittävän kaunista neitoa. Silloin elettiin 1940-luvun alkua ja Sanelma kilpaili tyttönimellään. Hauska sattuma, olen kertonut opastusmatkoillani Messuhallin historiasta mm. Sanelmasta, kun ajamme nykyisen Kisahallin ohi. 
 
Monsieur Mosse eli mösjöö mosse, paistatteli kilpaa kaunottarien kera, liehuen arvoturkiksissa ja kampasi missikokelaat kisoissa ja muina aikoina salongissaan helsinkiläiset seurapiirikaunottaret.  
 
Kauppaneuvos Kerttu Pitkäsen boutique-myymälä, Kirjokangas, sijaitsi Keskuskadulla. Liikkeellä oli yksinoikeus missikisojen puvustajana, Salon Lindblad oli nielaistu pois markkinoilta ateljeeseen. 
 

Eniten päänvaivaa aiheuttivat Marita ja Sirpa nimet, Virpin ystävättärien pyörähtäessä näyttämöllä.  Kyseessä lienee huippumannekiinit, ei siis missikilpailijoitaan, Marita Palmgren ja Sirpa Rydman. 

PPIMG_0139_4.JPG

Eino Makunen tunnettiin "Missikeisarina" ja Einolla oli yksinoikeus Suomen kisoihin ja ilmeisesti  lisenssit kauneusrintaman ulkomaankisoihin. Työskentelimme 1950-luvun lopulla Eino Makusen kanssa osuuskaupparyhmittymän pääkonttorilla Vilhonkadulla. Eino oli ATK-osastolla, koneilla oli ilmastoidut ja kosteutetut huoneet, konttorityöntekijät saattoivat avata huoneen ikkunoita, halutessa raitista ilmaa. Urani osuusliikkeessä oli fillaritsupparitasolla, sen pidemmälle se ei ehtinyt nousta.  
 
Kohtasin Eino Makusen Hotelli Kämpin avoimien ovien päivillä. Huippuluokan hotelli oli purettu sisältä, alkuperäiset arvokkaat ulkokuoret jäivät. Jonotusaika uuden hotellin kierrokselle oli tunteja. 
 
Yllättäen Missikeisari Eino Makunen oli seurueineen jonossa. Vaihdoimme muutamia ajatuksia ja kysymykseeni, miksi olet jonossa, etkö kuuluisi kutsuvieraiden joukkoon. Eino kertoi kutsun toki kiirineen, missikisoille vuokrahinnat olisivat "pilvissä". Rahvaan jonossa hän kuulee vakiohinnat. 
 
Virpin aviomiehestä annettiin näytelmässä mielikuva lähes "hulttiosta". Aatelisherra Ceaser lukeutui   lehtikuvien perusteella helsinkiläisen seurapiirielämän keskiön vakiovieraisiin, kun jotain tapahtui. 

Ihan kuin itävaltalaistaustaisen herran julkisuuskuva / yksityiselämän aviomies olisivat eri henkilöt.  
 
Viikinsaaren kesätaetteri on vakiinnuttanut asemansa suomalaista kesäviihdettä tarjoavien keitaiden parissa. Näyttelijöillä on kymmenen vuoden vuokrasopimus teatterista. Saareen kannattaa tutustua.  
 

Valokuvia; Hatanpään kartanon päärakennukset ja kukkapuiston loistoa. 

 

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pikku neiti porvoolainen Viikinsaaren kesäteatterissa

"Ilmoja pitelee" Ahvenanmaallakin, USM juhannusmatka 2015

Tiistai 30.6.2015 klo 16:31 - Pentti Koivu

IMG_0145.JPG

Juhannus on keskikesän juhlan aikaa, säät ovat suosineet matkailijoita Ahvenanmaalla. Olen vienyt ryhmiä yhdenjaksoisesti kesästä 2009 alkaen Ahvenanmaan juhannusjuhliin Uudenmaan Seuramatkojen ja Hyvinkään Liikenteen toimesta, ollen matkaoppaana.

IMG_0126.JPG

Aina on ollut aurinkoista ja lämmintä, ei niinkään helteistä. Vuoden 2014 juhannussää oli poikkeuksellisen kolea, kuitenkin auringonpaisteinen, kesä 2015 sekoittaa tilastot.

IMG_0134.JPG

Ahvenanmaan Eckerö on tilastojen mukaan Suomen auringonpaisteisin kunta, toisen tilaston mukaan Hanko. Eckerö sijaitsee Ahvenanmaan länsilaidalla, asukkaita on alle tuhat, ruotsinkielisiä on 90 % asukkaista. Maarianhamina on 35 kilometrin päässä.

Turismi on Eckerössä ykkössijalla; hotelleja, matkakoteja, ravintoloita

ja kahviloita, ja mökkikyliä ja uimarantoja, on mistä valita. Eckerö on leirintämatkailijoiden suosiossa.

Jan Karlsgårdenin friluftsmuseumin tapahtuma kerää paikallisia asukkaita ja turisteja, varsinkin ulkomaalaisia Ahvenanmaan juhannusjuhlien päänäyttämölle. Juhannussalot nousevat pitkin päivää lähialueilla pystyyn, kylien värien ja koristeiden somistamina.

Lähikyliltä kiirehditään klo 20 alkavaan, 25 metriä pitkän majstångin, juhannussalko, ylösnostoon, Sundissa sijaitsevaan Jan Karlsgårdeniin. Kansallisasuihin pukeutuneet talkoolaiset kantavat jättikokoiset, värikkäät keinokuituhimmelit juhannussalon luo.

Juhannussalon nosto alkaa juhlapuheiden (ruotsiksi, suomeksi, saksaksi, englanniksi) jälkeen. Salkoa hilataan pikkuhiljaa mieshartiavoimin ylöspäin, "heinäseipäiden" avulla. Salon kiila kalautetaan koloonsa noin puolen tunnin aherruksen jälkeen, juhla voi alkaa.IMG_0140.JPG

Juhannussalot ovat pystyssä seuraavaan juhannusjuhlaan asti. Hiukan aikaisemmin ne kaadetaan pitkälleen, poistetaan edellisvuoden kuluneet koristeet ja vaihdetaan uusiin.

Kesän 2015 sää oli epäsuosiollinen ja oli verottanut paikalletulijoiden määrän vähään, kolmannekseen vakiomäärästä. Mustanpuhuva taivas oli värikkäiden sateenvarjojen vastakohtana salonnoston alkaessa, salon ollessa yläasennossa, sateenvarjot olivat jo suljettuja ja värikäs salko hallitsi juhlatannerta. Sääolot vaihtuvat hetkessä saaristossa.

Norjan Bergenissä sataa aina, vauvatkin syntyvät saappaat jaloissa, sanotaan. Lapset ovat vihaisia aurinkoisina päivinä Bergenissä, kun leikit on rakennettu sateiden varalle.

Ahvenanmaan retkeemme mahtui kiertoajelukin, ammattiopas Gun Styrströmin kertoi hunajaisella äänellään nähtävyyksistä ja Ahvenanmaan historiasta. Liputuspäivät ovat samat kuin Manner-Suomessa, kolme extra-liputuspäivää liittyvät saaren itsehallintoon.

Suomen ensimmäinen naisrakennusmestari on ahvenanmaalainen Hilda Hongell, eli vuodet 1867-1952. Sveitsiläistyylisiä isoja puutaloja ja huviloita rakennettiin 98, joista jäljellä on 44 rakennusta. Huvilat ovat koristeellisia ja useimmissa niissä on parveke.

Jomalassa on 24 metrin syvyinen kaivo, Gun oli kertonut opastaessaan, kaivuutyön tapahtuneen käsin. Silloin koulukaspoika oli kysynyt, eikö niillä ollut lapioita lainkaan.IMG_0120.JPG

Ahvenanmaalla on runsaasti omenapuita, peräti 60 % Suomen omenatuotannosta on kotoisin näiden saarien omenaviljelyksiltä. Omenat poimitaan käsin, on matalia puita. Belgiasta tuodut omenapuut antavat satoa toisena kasvuvuotenaan, perinteiset vasta neljäntenä vuonna. Omenoista valmistetaan viinitiloilla omenaviiniä ja omenabrändiä.

Ravintoloitsija Micke Björklund ja puolisonsa Jenny rakensivat tyhjälle peltoaukiolle Smakbyn nimisen ruokakulttuuriravintolan ja matkamuistomyymälän. Menestys alkoi välittömästi ja paikan suosio on huimaava, muista tilata pöytä ruokailuun ennakkoon.

Smakbyn on modernististi sisustettu, pelkistettyä linjaa noudattaen ja keskittymällä palveluun ja ruuan laatuun. Kiinnostusta ja tunnettavuutta on auttanut Micken Vuoden kokki kilpailujen voitot Suomessa ja Ruotsissa, ruoka-televisio-ohjelmissa esiintymiset.IMG_0131.JPG

Henkilökunta on pääosin ruotsinkielistä tai hyvää englantia puhuvaa, toki suomellakin pärjää. Ahvenanmaalainen kalalautanen on kokemisen arvoinen, ryhmäämme varten oli rakennettu noutopöytä. Tuotteiden esittelijänä toimi kohtelias nuorimies, kokkioppilas, kotoisin Inkoosta ja rallin maailmanmestarin poika. Smakbyn palvelut pelasivat hyvin.

Suomen alkoholilaki kattaa myös ahvenanmaalaisten ravintoloitsijoiden toiminnot. Smakbyn myymälästä voi ostaa mukaan paikan itsensä valmistamia viinejä pulloissa, ei kuitenkaan väkeviä juomia, Ålvados-omenaviinaa tai likööriä. Ne pitää noutaa Alkon myymälöistä, toki paikan ravintolassa voi nauttia lasillisen juomaa. Muiden valmistamia viinejä tai olutta ei voi kuitenkaan ostaa mukaan. On siinä euroturisteille selittelemistä.

IMG_0130.JPG

Jenny ja Micke Björklundin ajatuksissa on laajentaa Gourmet-keskuksensa toimintaa, seuraavaksi on havitteilla rakentaa hotelli ja sen yhteyteen sopisi luontevasti näyttämö.

Matkalla oli riihimäkeläisiä, hyvinkääläisiä ja pääkaupunkiseutulaisia. Monet olivat ensimmäistä kertaa Ahvenanmaalla, ihastuivat saaristoon, sateet eivät haitanneet.

Pentti Koivu

Valokuvia; juhannussalon nosto alkuvaiheessa ja pystyssä, pensaita runsaasti kukkien, Eckerön majstång ja Eckerön kirkko, m/s Gracen mansikkapöytä ja näkymä merelle.

IMG_0147.JPG

  IMG_0146.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juhannus, Ahvenanmaa, Juhannusmatka

Säilyykö Satujen Saarien lumo?

Tiistai 16.6.2015 - Pentti Koivu

rajaustyakalu_8kuvaa_blogikuvat_islanti1.jpg

Islanti itsenäistyi vuonna 1944 irroittautuessaan Tanskan kuningaskunnasta, samalla Islanti julistautui tasavallaksi. Tanskalle kuuluu edelleen Färsaaret ja Grönlanti.

Islanti nousi maailmankartalle vuoden 1972 shakin maailmanmestaruuskilpailuissa, kun "Bobby" Fisher voitti Urheilutalossa pidetyssä kisassa hallitsevan mestarin, venäläisen Boris Spasskin. Islanti myönsi kiitoksena kansalaisuutensa amerikkalaiselle Fisherille.

Vuonna 1986 Amerikan presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton Mihail Gorbatsov tapasivat huippukokouksessa Reykjavikin "Valkoisessa talossa", Höfthi. Puolueeton maaperä oli jälleen koko maailman mielenkiinnon kohteena. Tarinan mukaan vuonna 1901 valmistuneessa rakennuksessa hiippailee kummitus, daamihaamu White Lady.
Edellinen käyntini Islannissa tapahtui elokuussa 2001. Islantia ja islantilaisia on koeteltu sen jälkeen rajusti, taloudellinen lama ravisteli hyvinvointivaltiota ja kansan varallisuus putosi kerralla, nousten pikkuhiljaa sitkeällä uurastuksella. Korkea hintataso riivaa yhä Reykjavikia, ollen Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Helsingin kanssa samaa tasoa.

Tulivuorenpurkauksen tuhkan seurauksena Islanti oli pitkään eristyksissä ja Euroopan lentoliikenne oli täysin sekaisin. Vuoden 2001 havaintoihini verrattuna metsättömään Islantiin on istutettu puita, Alaskan kuusi viihtyy laavakivimaaperässä. Turistikohteisiin on rakennettu suojakaiteita, jotta kukaan ei putoaisi jyrkänteeltä rotkoon. Kulkumaastoa suojellaan laavakivimurskapäällysteisillä poluilla. Turismiin panostetaan voimakkaasti.

Mahtipontinen pääkirkko Hallgrimskirkja kohoaa 70 metrin korkeuteen, halliten edelleen kaupunkikuvaa. Betonikirkko valmistui vuonna 1983, rakentaminen alkoi 1940-luvulla.
Suomalaisen Alvar Aallon piirtämä Pohjola-talo Norraena Husith on yksi nähtävyyksistä.

Keskilämpötila kesällä on + 10 C, ja + 20 C koetaan helteisenä. Talvella mittarilukema voi lähennellä - 10 C pakkaslukemia, nolla-asteen ollessa tavanomaisin kylmyystila.

Kuumilla lähteillä ja Gullfossin huikeille putouksilla ja Blue Logoon, sinisillä laguuneilla ja laavakentillä käynnit kuuluvat Islannissa turistiohjelmaan. Säätila voi vaihtua hetkessä; sumua, kovaa tuulta, tihkusadetta, tyyntä, auringonkajastusta, jopa lämmintä paistetta mahtuu samaan päivään. Retkille on hyvä varata lämmintä tuulen pitävää ja sadeasuja.

Gullfossin putoukset eivät pettäneet, sen sijaan Geysirit olivat kesyjä, "Vanha Ukko" on uupunut, eikä jaksa ryöpyttää sata-asteista vettä korkeuksiin. Blue Lagoon on suosittu luonnonperäinen kahluuallas, veden lämpötila on + 38 C, haisee rikille ja on sameata.
 
Laavakenttiä riittää lähes loputtomiin, mustaa ja harmaata. Kesäkuukausina kukkivat lupiinipellot uinuivat talviunta. Silmänkantamattomiin ulottuvat sinertävät lupiinikentät pitävät maaperän paikoillaan. Rajut tuulet veisivät maa-aineksen mennessään, kuten puuston. Islantilaisessa metsässä ei voi eksyä, kun nouset seisomaan, näet metsän yli.

Reykjavikin musiikkitalo Harpa on lasista ja harmaa-mustasävyisistä laavakivilaatoista koostuva uljas taideteos meren äärellä. Rakennus valmistui vuonna 2011, arkkitehdit ovat tanskalaisia ja islantilaisia. Sisustus on pelkistettyä linjaa, ja valtaisia portaikkoja kerroksesta toiseen. Näköalat merelle ovat huikeat. Suorastaan pelottaa ylätasanteelta katsella syvyydessä oleviin alakerroksiin. Rakennukseen on vapaa pääsy koko päivän.
Matkan ajankohta oli toukokuu 2015, Hyvinkääläisen syöpäyhdistyksen järjestämänä.
Matkanjohtajana toimi Osmo Sihvonen, yksi Aamupostin nimeämistä Arjen sankareista. Islantilainen Anna-Maria Geirsdottir hauskuutti ryhmäläisiä Satujen saarien tarinoilla ja jakoi asiatietoa Islannista ja maan asukkaista. Anna-Maria on islantilais-suomalainen.

Keskustelujemme lomassa Anna-Marian kanssa ilmeni, olin vieraillut edellisen kerran Islannissa 14 vuotta sitten ja lentokoneeni oli tehnyt välilaskun Keflavikin lentokentälle Islannissa vuonna 1965, ensimmäisellä Amerikan matkallani. Siihen aikaan kun ei ollut vielä mannertenvälisiä lentoja. Siitäkös Anna-Maria äityi ihmettelemään, "milloin olit ja oletko niin vanha". Näin on, Anna-Maria oli itse vuonna 1965 kolmen vuoden ikäinen.

Pentti Koivu
rajaustyakalu_4kuvaarinnakkain_blogikuvat_islanti2.jpg

Valokuvia; Blue Lagoonin höyryt ja kahluuallas, Reykjavikin neuvottelujen "Valkoinen talo", Hallgrimskirkjan kirkon holvikatto, pizza islantilaiseen tapaan, museotavaraa, Gullfossin putoukset, Geysirit suihkuavat, islantilaisen karu laava-maisemanäkymä, Pylsuhysid-nakkikioski, Harpa Musiikkitalo ja sen korkeuksiin kohoavat portaikot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Islanti, tulivuori, geysir, Reykjavik, Blue Lagoon

Kööpenhaminan Street Food keidas

Perjantai 15.5.2015 klo 18:07 - Pentti Koivu

kaapenhaminan_street_food_keidas_avotakka.png

Vaaleanpunaisia makkaroita myyvät Pølser-kioskit olivat tanskalaisessa katukuvassa edelläkävijöitä Street Food tuotteille. Sittemmin Kööpenhaminan Strøget-kävelykadulle ilmestyivät kebab- ja vohvelikioskit ja hampurilaispaikat.

Copenhagen Street Food on vuonna 2014 päivänvalon nähnyt uusin katuruokakeidas, entisessä paperivaraston tiloissa, Christianshavnin saarella, Oopperatalon naapurissa. kaapenhaminan_rosenborgin_linnan_valtaistuimia.png


Parhaiten paikalle pääsee vesibussilla, lähtöpaikka on Det Kongelige Teaterin edustalta, Nyhahnin kanaalin rannan kärjestä. Skuespilhuset on tumma möhkelemäinen rakennus, vastapäätä valkoista Operahusetia. Vesibussin reitti Skuespilhuset - Experimentarium - Operahuset taittuu muutamassa minuutissa, jää pois Experimentarium cityn laiturilla.

Kyyti maksaa 24- kruunua suuntaansa. Osoite on Papirøen varastot, Trangravsvej 14. Kävellen pääsee reittiä; Børsgade, Knippelsbro sillan ylitse, Torvegade, Overgaden oven Vandetia tai Prinsessegadea suoraan Paperisaarelle, matkaa kertyy reilut pari kilometriä.

Tyhjäksi jääneeseen varastohalliin on asettautunut lukuisia ravintola-alan pienyrittäjiä. Sopimus on voimassa vuoteen 2018, vuokra-ajan päättyessä tulee häätö, purettavien varastojen tilalle rakentuu kalliita omistusasuntoja. Christianshavnin epämääräistä huumemainetta häivytetään tai ainakin halutaan siirtää piiloon "taka-alalle".
kaapenhaminan_katuravintoloita_nyhavn_huhtikuu_2015.png
Street Food keidas tarjoaa ruokaelämyksiä moneen makuun. Aasialaistaustaiset keittiöt ovat hyvin esillä, tanskalaiset voileivät kootaan asiakkaan nähden, ja kaikki on tuoretta.

kaapenhaminan_street_foods_keidas_sisustusratkaisuja.pngOstokset tehdään eri kioskeista ja ruokailupaikkoina ovat pitkät pöydät, joiden ääreen asetut aterioimaan. Kalusteet on hankittu halvalla, ratkaisut ovat väliaikaisia, toiminta päättyy kolmen vuoden sisällä. Valtaisan isossa avotakassa poltetaan kuljetuslaudat.

Puiset myyntikioskit ja niinä toimivat entiset asuntovaunut ja pakettiautot on varustettu kylmiöin ja jäähdytetyin myyntitiskein, ruokatarvikkeiden säilytyksessä on huomioitu hygieeniset määräykset.

Copenhagen Street Food keitaasta on nopeasti muodostunut perheiden, vauvojen ja äitiensä lounaspaikka ja nuorison illanistujaistila. Turistien tuloa odotetaan innokkaana.
kaapenhaminan_kevatta_huhtikuussa_2015.png
Ranta-alueella on aurinkotuolia, joille voit käydä pitkäkselleen. Paperivarastossa on viileätä, kesällä varmaankin mieluisaa, muulloin on syytä varata lämpimiä asusteita.


WC-tilat on yhtä pitkää konkia, jonka varrella on eriöitä, erittelemättä naisten ja miesten puolia. Väliseinät ovat louskuvaa peltiä, ylä- ja olaosat avoinna. Ovet ovat puretuista taloista, jokainen ovi on eri näköinen ja värinen. Käsien huuhteluallas on uloskäyntitien varrella, saattaa ola hevosten entinen juottoallas, johon on lisätty skruuvattavat hanat.

Nuoret yrittäjät ovat toteuttaneet unelmiaan kekseliäästi, tilapäisyyden huomioiden ja panostaneet maukkaisiin tuotteisiin ja yksilölliseen palveluun. Suosittelen käväisyä.

kaapenhaminan__rhodorendot_kukkii_huhtikuu.png

Kuvat: Nyhavnin katuravintoloita, koristepuut ja rhodorendopensaat kukkivat Kööpenhaminassa huhtikuussa, Rosenborgin linnan valtaistuimia, Street Food keidas Cristianshavn, sisustus ja takka

Pentti Koivu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Street food, Kööpenhamina

Edinburghin auringonpaisteessa soivat säkkipillit

Perjantai 24.4.2015 - Pentti Koivu

Pääsiäinen Skotlannissa yllätti monin tavoin. Pääsiäismaanantai on arkinen Edinburghissa, kaupat ovat avoinna. Pääväylät North Bridge ja South Bridge, ja läheisyyden kadut ovat täynnään ostajia. Edinburgh on mäkistä maastoa, huonojalkaisille se ei ole suositeltava.

skotlantia_esiteltiin_ho_puitteissa.jpg

Maan pääkaupunkina Edinburgh on toiminut vuodesta 1437, hyvin vanhaa ja ihan uutta on rinnatusten. Linnoja, kirkkoja ja katedraleja, nähtävyyksiä riittää. Edinburghin asukasluku on n 500 000, Skotlannin viitisen miljoonaa. Saaria on noin 800, joista 130 saarta on asuttu.

Edinburghin lentokentältä pääsee näppärästi keskustaan Waverley Stationin läheisyyteen AirLink-yhtiön busseilla tai raitiovaunulla, Tram. Bussi maksaa suuntaansa 3.50 £, paluun kera kuusi puntaa. Bussit ja Tram kulkevat 10 km matkan non-stop tyyliin 40 minuutissa.

Edinburghin katukuvasta puuttuvat tyystin eteläisistä maista saapuvat rahanpyytäjät. Onko matka Manner-Euroopasta liian pitkä saarivaltioon, vai maahantulijoiden karsinta tehokasta. Paikalliset rahanpyytäjät ovat leiriytyneet kadunvarsille peittoineen ja kolikkomukeineen.

Katuilveilijöitä, ihmispatsaita ja erilaisia taikoja tekeviä esiintyjiä on aukioilla ja he keräävät runsaasti katselijakuntaa. Hurjin esitys oli, nuoren langanlaihan miehen paketointi kelmun sisään, teipillä sulkien. Nuorukainen oli kaulasta nilkkoihin asti käärittynä tiukasti. Taituri pomppi karkuun pienen tytön ja pojan muovinuijan kajautuksia. Vähitellen nuorimies pääsi vapauteen tukalasta paketista, kuin pakkopaidasta. Esityksen päätteeksi kiersi kolikkohattu.

Säkkipilliä soittavat herrat ovat sonnustautunut kansallisasuun; ruudullinen kiltti, valkoiset villasukat, niiden polvitaitteessa puukko, mustat kiiltokengät, skottimyssy ja rahakekukkaro. Säkkipillin soittajia on aukioilla ja risteyksissä. Heitä arvostetaan, ovat ammattimuusikoita.

Kilttiasuun pukeutuneita herroja kohtaa kadulla tiheään, oletin kilttiasun kuuluvan museoon ja kansallispäivän viettoon kyläjuhlissa. Skottiruudullisia kaulahuiveja ja kankaita notkuvat myyntihyllyt. Värivalikoima on laaja. Kankaista tehdään mm. kilttejä, leninkejä ja verhoja.

Kevätkukat olivat kukkeimmillaan, kevätesikot, krookukset, pääsiäisliljat, tasetit kukkivat parhaillaan, tulppaanit olivat jo uloskukinnassa. Viiden päivän aikana aurinko paistoi + 15 c.

Hop On Hop Off bussiyhtiö tarjoaa oivan tavan tutustua cityn nähtävyyksiin. Punaisissa ja sinikeltaisissa busseissa on tarjolla useilla kielillä opastukset, Pohjoismaisilla ei lainkaan. Vihreissä ja ruskeissa busseissa äänessä on ”Live guide in English”. Lienee ajan kysymys, kun eläväinen opas nähtävyyskommenteineen korvataan koneäänitetyllä nauhoituksella.

edinburgh_reitti_hop_on_hop_off.jpg_2.jpg

Puhelimen ja pienoistietokoneen laturin ohella matkassa on oltava töpselien yhteensovittaja. Nettikahvilat katosivat omien i Pad aparaattien myötä, South Bridgeltä löytyy pari caféta.

Hintataso Edinburghissa on suunnilleen Helsingin ja Tukholman tasoa. Cappuccino ja leivos 6- £. Pariloitu kananrintaleike, salaatti ja ranskalaiset perunat ja kivennäisvesi + tips 15- £.

Yksi punta on suunnilleen puolitoista euroa. Juomarahaa jaetaan kaikkialla 5-10 % verran.

Käytössä on Englannin ja Skotlannin punta. Viimeksi mainitun rahat eivät käy Englannissa.

Pentti Koivu

Kuvat: Hop On Hop Off kiertoajelujen esitteet, HO Skotlanti-esittely Mr. Richard Law

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Skotlanti, Edinburgh

Vanhemmat kirjoitukset »